Jorpulipään huipulla kuvaamassa

Keväthangista nauttimassa Tankavaaran takametsissä – Jorpulipää on uusi Pyhä-Nattanen

Sompion erämaassa, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Sompion luonnonpuistossa kohoaa vierekkäin monta erimuotoista huippua ja joidenkin kyljet ovat saaneetkin koristeeksi tai arveksi, sanojasta riippuen, kulkijoiden askelista kuluneen polun. Maisemat ovat täyttäneet sähköisen maailman ja niiden perässä riittää aina uusia pyhiinvaeltajia, kävijöitä, jotka haluavat itse kokea sen saman taian, joka huipuista välittyy.

Jotkut huipuista ovat kuitenkin säilyneet hieman tuntemattomina, vaikka niille vievät virallisetkin polut ja parkkipaikka olisi saavutettavissa talvellakin.

➡ Jorpulipään talvireitti 7 km
Kulkuaika 2–3 tuntia
2 tulipaikkaa
Talvireitin lähtöpaikka kartalla
Kesäreitin lähtöpaikka kartalla

Kuvat ja video: Heikki Sulander, teksti: Anne Sulander

Tunturijono Jorpulipään huipulta tarkasteltuna.

Olen muuttanut asumaan nelostien varteen, lättänälle maankohdalle, joka ei herätä juurikaan intohimoja luontovalokuvaajissa taikka huippujen tavoittelijoissa, vaikka meillä upea metsämaisema tässä onkin, kynttiläkuusista kasvanut vuosikymmenien saatossa komea kuusikko ja sotamuistotkin on kääritty vihreän sammalen sisään. Työskentelen Tankavaaran Kultakylässä, ja työpäivän jälkeen laitan usein sukset jalkaan ja lähden tutkimaan maisemia.

Yllättävä sukellus Tankavaaran kynttiläkuusikosta avaraan tunturimaisemaan

Monikaan ei tiedä, että Tankavaaran pihasta kun lähtee hiihtämään, päätyy ensin avaraan suomaisemaan ja sitten jopa kahdelle upealle maisemapaikalle, joille johtavia polkuja ylläpidetään jossain määrin myös talvisin. Kerron tässä jutussa Jorpulipäästä ja Geologisesta polusta. Talvireitti mukailee Geologista polkua.

Liikkumisvälineeni ovat tänä talvena olleet liukulumikengät. Lyhytjalkaisena en halua jatkuvasti nostella jalkojani tavallisten lumikenkien kanssa, ja pitkät matkat ovat työläitä lumikenkäillen. Hiihtäminen sopii minulle, ja liukulumikenkäni ovat olleet täydellinen valinta tähän paikkaan, metsäiseen umpihankeen, satunnaisille huoltojäljille ja yllättävän hienoille näköalapaikoille, joista alas laskeminen on kevättalven hankien mahdollistamaa hupia.

Kiipeäminen Jorpulipäälle on kaiken vaivan arvoista

Joitakin kertoja hiihtelin Geologista polkua mukaillen, valmista talvireittiä aina Jorpulipään risteyksen ohi. Ajattelin, ettei tuo nyt kummoiselta nyppylältä näytä. Sitten yhtenä kevättalven puolipilvisenä päivänä mieheni Heikki houkutteli minut ylämäkeen. Liukulumikengillä meno oli helppoa loivassa rinteessä, joten noin 500 metriä ylämäkeen ei hengästyttänyt kuin korkeintaan taakse katsoessa, kun maisema avautuu todella hienosti myös takaisin Tankavaaran suuntaan länteen ja etelään.

Rinne oli sopivasti lumen peitossa ja vasta huipulla oli jäistä pintaa, joka ei enää oikein luistanut. Otimmekin sukset pois jalasta ja teimme muutamat lumienkelit. Alla olevalta videolta paljastuu, millainen maisema tuolta huipulta avautuu: joka suuntaan näkyy selkeällä kauas. Haluan tulla tänne uudelleen ja uudelleen!

Anne ja Heikki Jorpulipäällä. Video: Heikki Sulander / Rinkkaputki.com

Takaisin polku oli liian jyrkkä minulle, joten laskin mutkitellen aina loivin kaartein. Heikki, tuo hurjapää, laski koko alamäen vauhti vain kiihtyen! Hän oli onnekas ja kaatui vain kerran, mutta minun tekniikallani selvisin kaatuilematta.

Taukopaikkojen aatelia: Koiranjuomalammen laavu

Geologisella polulla on muutamia tulipaikkoja ja talvella suosittelen Koiranjuomalammen laavua, jonka vieressä on myös puuliiteri ja huussi. Laavulla on mukava istuskella nuotiolla ja katsella joko lumista maisemaa tai tähtitaivasta, vuorokaudenajasta riippuen. Koiranjuomalammen laavusta on kirjoitettu Retkipaikassa aiemminkin. Lisäksi Hopiaojalla on nuotiopaikka, joka on talvella usein paksun hangen alla, ja lähempänä Kultakylää on kota hieman sivussa talvireitiltä.

Lyhyt ohje saapumiseen eli bussipysäkin ja parkkipaikkojen sijainnit Tankavaarassa

Kerrattakoon tässä kohtaa vierailijoiden huipulle pääsyn helpottamiseksi, että polun alkupään sijainti on Tankavaarassa, Kultakylän ja Kultamuseon pihapiirissä, entisen Koilliskairan luontokeskuksen pihassa. Meillä on tässä muutaman asukkaan kylässä oma bussipysäkkikin, jolle pääsee helposti vaikka Helsingistä asti: se löytyy aikatauluista nimellä Tankavaara th ja siltä on muutama sata metriä pihapiiriin. Busseja tulee muutamia päivässä etelästä Sodankylän suunnasta ja pohjoisesta Kiilopään, Saariselän ja Ivalon suunnasta.

Parkkipaikkoja on kaksi isoa: ravintolan pihassa oma ja kansallispuistolle ja Kultamuseolle omansa. Kumpikin parkkipaikka mahdollistaa sujuvan lähdön polulle ja ravintola Wanhasta Waskoolimiehestä voi käydä kysymässä neuvoa reitille, sillä se on joka päivä auki. Entinen luontokeskus on matkailukäytössä, mutta sen aukioloajat eivät ole yhtä säännölliset.

Tarkennus Geologisen polun lähtöpaikoista

Geologisen polun ja muiden Tankavaaran luontopolkujen viralliset päät ja hännät löytyvät entisen luontokeskuksen pihapiiristä. Talvinen huoltoreitti, jolta pääsee polulle helpoimmin, lähtee ravintolan takaa: tätä reittiä ajetaan kelkalla silloin tällöin, joten sen pohja on vahva jo kaamosaikaan. Tälle reitille kannattaa neuvo kysyä ravintolasta, sillä muuten huoltoreitin löytäminen voi olla hankalaa. Ravintola on avoinna päivittäin.

Lisätietoa Tankavaaran poluista

Luontoon.fi – Luontopalveluiden sivu Tankavaaran reiteistä

P.S. En halunnut otsikollani provosoida, Pyhä-Nattanen on mahtava paikka ja olen käynyt siellä itsekin. Olen vain talven mittaan vastaanottanut useita Pyhä-Nattasta koskevia viestejä valokuvaajilta ja retkeilijöiltä. Halu nähdä toorit ja upea maisema, kokea ykkössijaa Instagram-listoilla pitävä retkikohde, on kirvoittanut useita kyselyjä talvisesta saavutettavuudesta, ja sehän on valitettavasti yli kymmenen kilometrin hiihtoretken paikka (suuntaansa), että pääsee edes parkkipaikan kohdalle, sillä tie on auraamaton. Onpa joku ajanut autollakin katsomaan, että tuosta ei enää pääse etenemään. Käytännössä Pyhä-Nattanen on siis muuttuu helposta kesäkohteesta vaativaksi, kun hanget peittävät maan. Jos kuitenkin haluat päästä samaan fiilikseen ja nauttia hiljaisista poluista, suosittelen sinulle Tankavaaran luontopolkuja.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.