Revontulifanien seuraama kamera sijaitsee Keski-Suomen pimeimmässä kunnassa: katso Hankasalmen observatorion videot häkellyttävistä revontuliöistä

Yhteistyössä Visit Jyväskylä

Seisoimme katsomassa kameraa, jota puolen Suomen revontulimetsästäjät vilkuilevat verkossa iltaisin. Ei se kovin kummoiselta näyttänyt, mutta sillä on suuri merkitys revontulien bongaamiseen. Hetken päästä saisimme selville, että se oli kuitenkin vain muun taivaantarkkailun sivutuote.

Pientä All-Sky-kameraa vielä hieman kiintoisampaa on tiede, jota Hankasalmella tehdään. All-Sky-kamera on varsinaiselta tarkoitukseltaan kamera, josta voi tarkistaa pilvisyyden aloittaessaan Hankasalmen observatorion laitteiden käyttämisen. Kamerasta saatavasta materiaalista kuitenkin näemme, että revontulia on Keski-Suomessakin nähtävillä todella usein. Alla video, jossa koko yön tapahtumat on koottu lyhyeksi pätkäksi Hankasalmen observatorion YouTube-kanavalle. Vastaava video julkaistaan siellä joka aamu. Esimerkkivideo on vuodelta 2015, erityisen hyvältä revontuliyöltä.

Taivaan tarkkailussa Hankasalmen observatoriota pyörittävä Jyväskylän Sirius ry ja siellä puheenjohtajana toimiva Arto Oksanen ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, sillä merkittäviä havaintoja taivaan ilmiöistä tehdään täällä Keski-Suomen pimeimmässä kolkassa ahkerasti.

Oksanen kävi esittelemässä meille Hankasalmen observatoriota syyskuisena päivänä. Aurinko paistoi komeasti meidän ajaessamme pihapiiriin, jossa observatorio sijaitsee. Koska observatorio on yksityisessä pihassa, hillitty käytös on suotavaa observatoriota lähestyttäessä. Hankasalmen observatoriolla ei ole enää yleisölle avointa toimintaa, joten observatoriolle haluttaessa on varattava Sirius ry:ltä yksityistilaisuus.

Voimmeko pian kuulla revontulien ääniä?

Hankasalmen observatoriossa alkaa vuoden 2019 loppuun mennessä uusi tutkimus, jonka kohde on hyvin kiistanalainen: kuuluuko revontulista ääniä, voimmeko me kuulla niitä maan pinnalla ja kuinka ne muodostuvat? Erityisen herkät mikrofonit asennetaan kuuntelemaan taivasta Hankasalmella Keski-Suomessa – onhan tähän mennessä jo huomattu, että ääniä saattaisi kuulua varmemmin juuri täällä, eikä suinkaan pohjoisimmassa Suomessa.

Revontulien äänistä puhuttiin Norjassa jo 1900-luvun alussa, ja tuolloin äänien tulkittiin kuuluvan mittauslaitteistosta tai ajateltiin, että magneettimyrsky aiheuttaa ääniä maan pinnalla. 1960-luvulla revontulten äänet tyrmättiin, koska Alaskassa tehdyssä, koko talven kestäneessä nauhoituksessa ei kuulunut ääniä revontulista. Tämä tutkimus tosin ajoittui talveen, jona revontulet olivat harvinainen ilmiö.

Suomessa Aalto-yliopiston akustiikan emeritusprofessori Unto K. Laine mietti ristiriitaa tieteellisissä mittaustuloksissa ja ihmisten kertomuksissa. Revontulien äänet ovat kansanperinteessä aina olleet osa revontulitarinointia: kohahduksia, rätinää ja pauketta. Hän jatkoi sitkeästi tutkimuksiaan jopa omalla rahallaan. Vasta vuonna 2016 Unto K. Laine pääsi esittelemään tutkimuksensa tuloksia, nauhoitettuja ääniä.

Jos Hankasalmella nyt saadaan nauhoitettua revontulien ääniä, se tulee olemaan todella iso uutinen ja vahvistaa Laineen pitkän tutkimuksen havainnot oikeiksi, kertoo Arto Oksanen. Hän itse ei ole kuullut revontulista ääniä, mutta tutkimuslaitteiston ”korvat” ovatkin todella herkät verrattuna ihmisen kuuloaistiin.

Revontulibongausta Keski-Suomessa

Rinkkaputki-blogin Heikki Sulander kertoo nähneensä elämänsä ensimmäiset reposet Jyväskylässä vuonna 2015. Tätä ennen hän oli elänyt siinä luulossa, että ympärillä täytyy olla vähintäänkin korkeimmat tunturit, jotta moisia voisi harkitakaan todistavansa. Mutta siellä ne vaan vihreinä loimusivat. Kysyimmekin Arto Oksaselta parhaat vinkit revontulibongaukseen Keski-Suomessa.

Tärkeimmät aseet revontulien bongaamiseen ovat:

1) Esteetön näkymä pohjoiseen
2) Pilvetön taivas
3) Vähäinen valosaaste

Kolmas kohta ei ole täysin pakollinen, mutta edesauttaa värien erottumista huomattavasti. Erottuvuus riippuu täysin siitä, kuinka voimakkaista revontulista on kyse. Esimerkiksi tämä alla oleva kuva on otettu ihan keskellä Jyväskylää 7.10.2018, ja kyllä ne reposet siellä vaan näkyivät.

Revontulien kuvaaminen ei eroa hirvittävästi tähtikuvaamisesta, joskin siinä pääsee hieman helpommalla siinä mielin, että revontulia ei tarvitse koittaa saada niin paljoa esiin jälkikäsittelyssä: kunhan sinulla on jokin tapa saada kamera täysin paikalleen ja mahdollisuus manuaalisesti säätää aukkoa, suljinnopeutta ja herkkyyttä, kalustolla ei ole väliä. Laajakulmalinssi on tässä tarkoituksessa otollisempi kuin esimerkiksi teleputki.

Kameran asetukset revontulikuvaukseen

Heikki suosii seuraavaa: Suljinaika 2–7 sekuntia (todella kirkkaille revontulille alle sekuntikin on riittävä aika), aukko suurin mahdollinen (eli F-luvultaan pienin) ja herkkyys (ISO) 800–2000 väliltä. Ja tarkennus tietenkin manuaalisesti siten, että tähtöset tai reposet ovat tarkkoina – tai ”lähes äärettömään”. Liian pitkä valotusaika saa revontulet näyttämään vähemmän värikkäiltä taivaan liekeiltä ja enemmän fotarilla muokatulta taivaalta.

Kerrottakoon vielä, että Hankasalmen All-Sky-kamerassa revontulia näkyy sesonkiaikana lähestulkoon viikottain, joten mistään harvinaisesta ilmiöstä ei ole kyse. Pitää vaan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannattaa myös tilata itselleen Revontulihälytin sähköpostiin, jotta saa tiedon kun todennäköisyys reposille on suuri. 8.10. sähköpostiin pamahti useampikin maili, koska olihan se aikamoinen show.

Erittäin hyvät lähtökohdat antaa myös uutuuskirja Revontulibongarin Opas (Into Kustannus Oy 2018, Palmroth, Jussila, Hotakainen), joka kertoo yksityiskohtaisemmin kaiken erilaisista revontulista.

Mistä revontulet sitten syntyvät?

Kun aurinkotuulen varautuneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään, syntyy revontulia. Mitä lähempänä napoja ollaan, sitä useammin niitä esiintyy. Voimakkaimmat revontulet näkyvät yleensä voimakkaiden Auringon koronassa tapahtuneiden purkausten jälkeen. Väriltään ne ovat usein vihreitä, mutta purppuran, sinisen ja punaisen sävyjäkin esintyy, riippuen happi -ja typpiatomien -ja molekyylien viritystiloista.

Viimeisin voimakas revontulijakso oli tosiaan lokakuun 7.–8. päivän tienoilla, ja kuten huomaatte Hankasalmen observatorion videolta, se oli aika vaikuttava näky: