Soiva kivi ja muita Nötön saaren ihmeitä, Parainen

Saaristomeren kansallispuistosta löytyy monta toinen toistaan kauniimpaa asuttua ja asumatonta saarta. Marraskuussa 2014 vierailin Nötöllä, joka on yksi suurimmista ja talonpoikaissaarena erityislaatuinen ulkosaaristossa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kyläkokonaisuus koostuu vanhoista tiloista, satamaa hallitsevista tuulimyllystä ja kyläkaupasta, nykyisin kyläyhdistyksen kesäkahvilana toimivasta kansakoulusta ja jo vuonna 1757 käyttöön vihitystä kappelista.

Pysyviä asukkaita saarella on nykyisin kuusi, mutta kesäkautena mökkiläisiä saapuu paikalle parisen sataa.

img_9895

Auringonnousu saaristossa

Nötö on asutettu luultavasti tuhatkunta vuotta sitten. Keskeisen sijaintinsa ansiosta saari on kautta historian ollut tärkeä yhteyspaikka – jo viikinkien arvellaan poikenneen Nötöllä. Matkaa Viron rannikolle on vain sata kilometriä, joten yhteys etelän suuntaan on kaupankäynnin ja naimakauppojen myötä säilynyt pitkään.

Saaren nykyinen nimi tulee luultavasti pähkinäpensaista, joita kasvaa yhä viereisellä Mjoöllä. Suurimmillaan Nötön asukasluku oli ennen sotia, jolloin saarella asui 35 taloudessa noin 200 ihmistä. Asutus oli jo tällöin keskittynyt suuren kylänlahden ympärille.

Pääasiallisia elinkeinoja olivat maanviljelys ja kalastus. Nötöllä oli lisäksi 1950-luvulle saakka oma saha ja veneenrakennustoimintaa.

img_9929

Merikotka liitää Nötön rannikolla.

Saarelle pääsee vain veneellä. Yhteysalus Nauvosta Utölle pysähtyy ympärivuotisesti aina tarvittaessa Nötön satamassa, mutta etenkin talviaikaan vuorot ovat harvassa. Pärnäisistä liikennöi yhteysalus m/s Eivor ja Kirjaisista m/s Fiskö.

Kesäisin saarella saa kaiken tarvittavan kodikkaasta kyläkaupasta – myös vuokrakajakit ja -polkupyörät. Majoittua voi tunnelmallisessa Backaron majatalossa, jonka kuistilla on mukava istuskella ja nauttia aamiaista.

img_9930

Matkalla Nötön saarelle.

img_9950

Kappalholmenin puinen risti kertoo paikan, jolla vielä 1700-luvulla sijaitsi kirkko.

img_9392

Nötön kylä lepää lahdenpohjukassa.

Merimatka päättyy kauniiseen lahdenpoukamaan, jossa avautuu näkymä Nötön kylälle. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vanhaan tuulimyllyyn, joka kallion päällä hallitsee maisemaa. Sen takaa löytyy Backaron majatalo ja oikealta puolelta taasen satama ja kyläkauppa.

img_0083

Nötön kylä kallioiden päältä nähtynä.

img_0089

Kyltistä selviää, missä ollaan.

Kyläkauppa (Nötö Boden) tarjoaa vierailijoille ruokaa, vuokravarusteita ja polttoainetta. Tilaamalla sieltä saa Alkonkin tuotteita. Myös kartat ja paikalliset matkamuistot voi ostaa kyläkaupan tiskiltä.

img_9967

Nötön kyläkauppa

img_9962

Kyläläiset noutavat postinsa kaupan seinustalta.

Kulttuurikierrokselle pääsee seuraamalla käteviä opastekylttejä. Ensimmäinen etappi on vanha kirkko, jonne matkaa on noin 400 metriä. Kaunis kirkko rakennettiin korvaamaan viereisellä Kappalholmenin saarella sijainnut aiempi pyhättö.

Ensimmäiset haudat löytyvät kirkon puulattian alta, ja onpa joissakin lattialankuissa erotettavissa vielä muistokaiverruksiakin.

Hautausmaan aita kätkee sisäänsä erikoisuuden: vainajat on haudattu saarelle tuotuun parin metrin hiekkakerrokseen. Kallioisen Nötön maaperään ei nimittäin saatu kaivettua tarpeeksi syvälle.

img_0067

Nötön vanha kirkko.

img_0078

Anu Matilaisen veistos ”Äiti”, 1986.

Kylänväki ja mökkiläiset kokoontuvat kesäisin kotiseututalolle (hembygdsgården) kahvittelemaan tai Havsborgiin tanssimaan. Saaren juhannusjuhlat houkuttelevat paikalle runsaasti väkeä muualtakin. Kotiseututalo rakennettiin 1800-luvun lopussa kouluksi, joka ehti toimia saarella noin 70 vuotta.

img_0059

Kotiseututalo

Nötön suurin nähtävyys on saari kokonaisuudessaan. Sen luonto on hämmästyttävän monipuolinen – niityt, mäntymetsät ja korkeat kalliot tekevät muuten karusta Nötöstä lumoavan kauniin.

Osa saaren pinta-alasta kuuluukin ansaitusti Saaristomeren kansallispuistoon.

Nötöllä voi liikkua jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kätevin kulkuväline ovat omat jalat, sillä saarella on pituutta vain noin 2,5 kilometriä ja leveyttä reilun kilometrin verran. Autoja ei juuri näe.

img_0054

Hiekkatie kohti Nötön sydäntä.

Kyläkaupalta on noin vartin kävelymatka soivalle kivelle, saaren tunnetuimmalle nähtävyydelle. Hiekkatieltä eteenpäin ohjaavat Klockarsten-kyltit. Loppumatka on nousua Bobergin kallioiden päälle polkua pitkin. Kiveä ei ole vaikea löytää, sillä se lepää aivan polun varressa.

img_9997

Kuuluisa soiva kivi.

Suuren siirtolohkareen vieressä makaavassa kivessä, joka on mitoiltaan 1,5 x 1,7 x 1,6 metriä, on 13 kuoppaa. Niihin on jätetty erilaisia kivenmurikoita, joita kuoppiin hakkaamalla ääntä lähtee. Kiven sointi muistuttaa hyvinkin erehdyttävästi kirkonkelloja ja mollivoittoinen sävelkorkeus vaihtelee kuopasta toiseen. Hämmästyttävää soittoa voi kuunnella ja katsella internetin avulla esimerkiksi YouTubessa.

Muinoin merenrannalla sijainneen kiven tarkkaa ikää ja käyttötarkoitusta ei tiedetä, mutta sen epäillään olevan muinainen uhrikivi tai kalastajien käyttämä sumukivi. Saaristossa kerrotaan, että entisaikaan, kun sumu nousi miesten lähdettyä kalaan, vaimot soittivat sumukiveä heille merkiksi kotisataman sijainnista. Kuopat kuitenkin erottavat Soivan kiven tyypillisistä sumukivistä.

img_9999

Soitinkiviä on kasattu valmiiksi.

img_9993

Näin se kivi soi!

Hyvä maamerkki kiven sijainnille on läheinen pylväs, joka erottuu kauas. Matkaa siitä on kivelle vain… no, kivenheiton verran.

img_0027

Maamerkki.

Soivaa kiveä jäisi mielellään ihastelemaan vaikka koko loppupäiväksi. Saarella riittää kuitenkin vielä nähtävää.

Muutaman sadan metrin päästä löytyy Nötön kenties korkeimmilta kallioilta viisi mielenkiintoista kiviröykkiötä, jotka on maankohoamisen ja luulöytöjen avulla ajoitettu pronssi- ja rautakaudelle. Kyseessä ovat hautaröykkiöt, joita rannikkoseuduilla usein pystytettiin korkeille paikoille vesistön läheisyyteen.

img_0033

Näkymä Sundbergenin huipulta.

img_0041

Pronssikautinen hautaröykkiö.

Paluumatka Nötön kylään kulkee hiekkatietä pitkin, Bodalskärrenin suon ja mahtavien kallioiden kautta.

img_0049

Bodalskärren.

img_0053

Aurinko hellii korkeita kallioita.

Loppumatkasta näkymä muuttuu idylliseksi maalaismaisemaksi:

img_0057

Niittypelto kylän liepeillä.

Pois ei tee mieli lähteä. Nötö on näky ja kokemus, joka piirtyy syvälle sieluun. Saarella vallitsee sanoinkuvaamaton rauha ja vain lokkien kirkunan rikkoma hiljaisuus. Mielessä jyskää ajatus: ”Tänne minä vielä palaan!”

img_0112

Marraskuinen maisema saaristossa.

Vinkki: paikan päälle kannattaa suunnata keskikesällä juhlimaan juhannusta.

Lämpimät kiitokset avusta Jan-Erik Karlssonille, Niclas Nylundille ja Nina Liski-Tirkkoselle!

Karttalinkki: Nötön soiva kivi

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6659100 E 208263

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.