Näinkin voi kokea Nattaset ja jopa aloittaa retken UKK-puistoon: venematka Vuotson kanavalle ja Muteniaan

📌 Kartta

”Sompio on kyllä suuri maa, vanhojen sompiolaisten ja lappalaisten avara valtakunta, mutta vähäväkinen. Luiron korkeilla latvapuolilla on vain neljä pientä vanhaa kylää — Mutenia, Korvanen, Riesto ja Lokka.”
Samuli Paulaharju, Sompio, 1939

Joskus elämässä tulee vastaan sellaisia hetkiä, että ei voi kuin huokaista syvään ja miettiä, kuinka ihmeessä sitä on näinkin upeaan paikkaan ja tilanteeseen ajautunut. Minulle yksi näistä hetkistä tuli viime kuussa, kun sain nauttia Lapin avaruudesta, upeasta syyssäästä ja mykistävän hienoista maisemista hyvässä seurassa Pohjois-Sodankylässä.

Taisin jossain vaiheessa päivää todeta, etten olisi muutama vuosi sitten osannut edes haaveilla mistään tällaisesta.

Olin lupautunut mieheni kanssa valokuvauksiin, joissa otettiin kuvia Pohjois-Sodankylän matkailuyhdistykselle, Visit Sompiolle. Päivän suunnitelma oli liikkua Vuotsosta kanavaa pitkin vesitse aina Mutenian tuntumaan saakka, ja valokuvata siinä välillä erilaisia aktiviteetteja, joita Sompiossa voi ja kannattaa syksyisin tehdä.

Tapasimme seurueemme kanssa Vuotsossa aamulla. Siitä lähdimme venerantaan, josta suuntasimme Vuotson kanavan laineille kohti Lokan tekoallasta.

Horisontissa kohoaa Pahtavaara.

Seurueemme pakkautui suuren tavaramäärän kanssa kahteen jokiveneeseen, joita paikalliset kuskit ohjasivat. Päällemme saimme superlämpimät haalarit ja se olikin onni, sillä vaikka olin pukeutunut pakkasyön jälkeen jo muutenkin lämpimästi, olisi minun tullut kylmä ilman haalaria. Syysaamu oli raikas, ja jokivene kyyditsi meitä niin vauhdikkaasti, että viima olisi kylmettänyt liian kevyesti pukeutuneen matkalaisen.

Vuotson kanavan maisemat olivat minulle uusia, olin nähnyt niitä aiemmin vain Vuotson kylän sillalta. Kanavaa pitkin oli mielenkiintoista veneillä, maisemat olivat todella kauniit. Tämä jos mikä olisi mahtava tapa aloittaa vaellus UKK-puistoon, sillä vaikka me kuljimmekin nyt vain Muteniaan saakka, niin kyydin voi saada vaikka Luirolle! Tästä mahdollisuudesta kerron lisää jutun lopussa.

Ei mennyt kauaakaan, ennen kuin näköpiirissä olivat Nattastunturit sekä Mutenian kylän rakennukset.

”Kaukaisin korpikylä, Mutenia — vanhoissa kirjoissa on Mutania, ja vanhat sanovat, että se pitäisi olla Mutaniva — on ollut Suasten, Suikkien, Pelkosten, Pokurien ja Karppisten kylä.”
– Samuli Paulaharju, Sompio, 1939

Mutenialta Nattasille aukeava maisema tuli yllätyksenä: olin odottanutkin maiseman olevan hieno, mutta en olisi voinut kuvitellakaan, kuinka hieno se sitten lopulta oli. Itse Mutenian sijaan loppujen lopuksi mykistävin olikin kylältä avartuva näköala. Mutenian tätä nykyä asuttamaton kylä taitaa olla koko Lapin kauneimmalla paikalla.

Sompio-kirjassa on valokuva ajalta ennen tekoallasta. Siitä näkee, kuinka upea tunturimaisema Mutenialla jo tuolloinkin oli. Sompion voi lukea pdf-muodossa täältä. Teoksesta on helppo etsiä vaikkapa Mutenia-maininnat käyttämällä Ctrl-F-hakutoimintoa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tunsin oloni todella etuoikeutetuksi, sillä sen verran osaan aprikoida, että kovin moni Lapin-matkaaja tuskin on tätä maisemaa eläessään nähnyt. Jos porhaltaa nelostietä pohjoiseen, tai vaikka poikkeaisi Pyhä-Nattasen huipullekin, ei tästä maisemasta saa pienintäkään aavistusta.

Retki Muteniaan oli jo pitkään poltellut mieltäni, mutta en ollut tullut sinne itse lähteneeksi. Mutenian jäljellä olevat rakennukset – ne, joita ei hukutettu Lokan tekoallasta täytettäessä – kuuluvat Kemijoki Oy:lle, eikä paikka ole yleinen käyntikohde. Kylään johtava tie on huonokuntoinen ja puomitettu. Läheltä kulkee kelkkareitti, mutta sinne saakka emme ole vielä näinä talvina kerenneet. Olikin hienoa päästä kokemaan Mutenia nyt laineilta käsin, mitä upeimpana syyspäivänä, jokiveneiden komeasta kyydistä nauttien.

Sää oli täydellinen: tuuleton, syksyisen raikas ja aurinkoinen. Vesi oli monin paikoin tyyni. Näimme joutsenia ja merikotkia, ja katselimme vedessä hyppiviä kaloja. Pysähdyimme eräälle hiekkarannalle tietenkin myös lepäämään (koska päivä olikin ollut niin raskas!) ja evästelemään. Miehet loihtivat nuotiolla nokipannukahvit, ja herkuttelimme myös muutamalla komealla siialla ja muilla eväillä.

Taukopaikalla

Lounaaksi söimme Porttipahdan siikaa

Vuotson kanavan maisemissa silmiin pistivät heinikkoiset niityt ja yksittäiset katajapensaat. Maisema oli paikoin kuin aroa!

Taustalla Nattastunturit.

Matkan aikana pohdimme myös alueen menneisyyttä ja kertasimme tekoaltaan vaiheita; kuinka ihmiset joutuivat evakkoon omista kodeistaan veden tieltä. Vatsanpohjaa kouraisi ajatella, että veneemme alapuolella, tumman ja sakean veden syövereissä saattoi hyvinkin olla kokonaisia rakennuksia, jonkun kotipaikkoja.

”Suuri oli jo Mutenianjoen pieni Pyhäkivi — jumala siinä piileskeli, harmaassa kivenkummassa, keskellä pientä mutkaista jokea. Sitä piti muistaa, milloin vain sattui matka sen ohitse, piti muistaa myös eräretkelle lähdettäessä ja kalanpyytöön mentäessä.
Pahat tuli, sati unohdit.”
– Samuli Paulaharju, Sompio, 1939 (ajalta ennen tekoaltaita)

Missähän tuokin kivenkumma nykyään mahtaa olla, syvällä laineiden alla? Se, mitä Mutenianjoesta on jäljellä, yhdistää nykypäivänä Lokan tekoallasta ja Sompiojärveä. Paulaharjun kuvaama ”pieni ja mutkainen joki” on turvonnut laajaksi vedeksi.

Maisema Pyhä-Nattasen rinteestä nähtynä (v. 2017). Vasemmalla Sompiojärvi, oikealla Lokka ja myös Mutenian rakennukset näkyvät. Vesialueita yhdistää Mutenianjoen jäljelle jäänyt osa.

Venekyydissä Urho Kekkosen kansallispuistoon

Jos ja kun aiot vaellukselle UKK-puistoon, niin harkitse ihmeessä tätä reittivaihtoehtoa. Purnumukan mökki- ja poropalvelut (joiden kyydissä mekin olimme) kyyditsee sinut tilauksestasi Vuotsosta vaikka Luiron latvoille saakka, mistä voit aloittaa vaelluksesi UKK-puistossa. Autosi ajetaan sinua vastaan Saariselälle, ja venematkan aikana voit vielä lepäillä ja siinä samassa kokea nämä mielettömät maisemat sekä paljon enemmänkin – mehän veneilimme tällä reissulla vain Muteniaan saakka. Lämmin suositus tälle vaihtoehdolle!

Jutun alkuperäinen versio julkaistu Olla.-blogissa.

2 replies
  1. Ville Pyhäjärvi
    Ville Pyhäjärvi says:

    Vinkkinä, että vastaavia palveluita tarjoaa useampikin yrittäjä Lokassa. Venematkan voi aloittaa mm. Korvasesta tai kovemmalla säällä vaikka Sentiojalta niin saa vältettyä myrskyävän järven.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.