Saaristosuppailua Kirkkonummella: kuvamuistot kevään 2024 melontaretkeltä
Toukokuun lopussa vuonna 2024 lähdimme ystäväni kanssa ensimmäiselle yön yli -suppailuretkelle Kirkkonummen saaristoon. Reilun vuorokauden retki tarjoili meille upeita merikokemuksia, kuvankauniita kalliorantoja ja kiireetöntä fiilistelyä.
Suppailu on ollut minulle mieluinen harrastus jo useamman vuoden ajan. Ilmatäytteinen lauta on kulkenut kanssani kirjaimellisesti etelästä pohjoiseen, ja sen kyydissä olen päässyt tutustumaan niin Saaristomereen kuin Ounasjokeenkin. Tällä kertaa luvassa oli kuitenkin uutta, kun kaverin kanssa testasimme kulkupeliemme kiinnitysnyörien ulottuvuudet ja pakkasimme lautat täyteen retkeilykampetta!
Mukaan yhden yön retkelle pakkasimme:
- 10 l vesikanisterin (täynnä vettä, tietysti)
- riippumatot, makuualustat, makuupussit
- aurinkolasit, aurinkorasvan, päähineen
- ensiapulaukun
- syömistä
- vesipullot
- uikkarit ja pyyhkeen (kätevä alusasu ylipäätään suppaillessa)
- trangian ja kaasun
- retkiruokaa ja evästä, ruokailuvälineet
- kevyet suppailuvaatteet (urheilushortsit ja t-paita)
- merinoasun, villasukat
- leirikengät (läpsyt)
- korvatulpat, unimaskin
- puhelimen vesitiiviissä pussissa
- pulastusliivit, sup-laudat, melat
Kuivasäkkien käyttö on meloessa tullut tutuksi, mutta paikan löytäminen vesikanisterille olikin sitten haastavampaa. Onneksi kaverin lauta on jo lähtökohtaisesti paremmin suunniteltu retkisuppailuun, joten vähän tetristelemällä saimme kahden hengen retkikuntamme varusteet lauttojen kyytiin. Hii-ohoi ja ulapalle!
Olemme kumpikin suppaileet useasti merellä ja rannikolla, sekä erinäisissä muissa vesistöissä, joten meillä oli turvallinen ja innostunut olo. Tunsimme itsemme ja toistemme kyvyt ja rajoitteet, ja olemme kumpikin retkeilleet vuosikausia ympärivuotisesti, ja suppailleetkin pidempään. Lähtökohdat retkelle olivat siis hyvät!
Toki olimme tarkistaneet myös sääennusteen huolellisesti ja moneen otteeseen ennen reissua. Olimme valinneet myös yöpaikkamme niin, että se olisi kiinteästi yhteydessä mantereeseen, jos jotakin yllättävää sattuisi tapahtumaan ja tarvitsisimme evakuointia.
Kaikki meni kuitenkin hienosti ja saimme nauttia ihanista saaristomaisemista!
Lähtöpäivänä meloimme muistaakseni neljä, viisi tuntia yöpaikkaamme. Alunperin kartasta suunnittelemamme kohde olikin muuttolintukolonnan valtaama, joten vaihdoimme kiltisti lennosta hieman kauemmas yöpaikkaan B.
Iltauinti houkutteli, mutta leirin pystyttämisen jälkeen keho kaipasi kuitenkin enemmän lepoa ja lämpöä, kuin virkistävää dippausta meriveteen, joten vedimmekin vain merinot niskaan ja villasukat jalkaan ja söimme illallisen kauniin, auringonlaskun värjäämän taivaan alla.
Iltayön tyyneys ja toukokuun lopun valo olivat maagiset. Meri hiipui silkkiseksi ja alkoi kantaa ääniä aina vain kauempaa. Se aiemmin mainitsemani lintukolonna pulisi ja pulputti sangen pitkälle yöhön. Havahduin kuitenkin riippumatostani aivan todella johonkin hämmentävään aikaan, kun ohi soutavan veneen hieman nitisevät airot vinkuivat aivan kuin olisivat olleet suoraan korvani juuressa. Hymyilytti ajatella, että toiset soutavat yöllistä merta. Hyvä paikka sekin, joskin oma riippumattoni oli vähintään yhtä hyvä.
Paluupäivänä meloimme takaisin lähtöpisteeseen toista reittiä, ja saimme välillä tehdä ihan tosissamme töitä yltyneen tuulen kanssa. Onnistuneen pikkuselän ylityksen jälkeen pidimme lounastaukoa vähän isommalla luodolla, nyt jo turvallisen lähellä kotisatamaa. Koska fiilis oli hyvä, ja pahin takana, päätimme tehdä viellä extra-lenkin puikkelehtien saariston kapeikoissa. Ympäristö, jossa suppailu antaa parastaan!
Kokeiluretkestä jäi rakkojen lisäksi käteen se, että oman lautani ”tavaratila” on ehkä hieman liian pieni ainakin sooloretkiä varten. Tai vaihtoehtoisesti retkikohteet tulee jatkossa valita niin, että vettä on saatavilla matkan varrelta ja yöpymispaikoilta. Muutoin varustus oli sopiva ja riittävä. Ja niin, niitä rakkoja ehkäisemään ns. salihanskat voisivat olla hyvä ajatus?
Lue seuraavaksi
Hevosten matkassa Kemijärven kesässä & suppailua upealla Kalkonniemen rannalla
Melontaretki Käärmeluodoille – saariston rauhaa kivenheiton päässä Helsingin ytimestä
En ole ikinä kokeillut ilmatäytteistä lautaa, mutta näyttää toimivan oikein näppärästi – ja on varmasti kätevämpi kuljettaa. Pitääpä käydä testaamassa jossain ennen kuin tekee hanintapäätöstä.
Ja niin, todella kivalta kuulostanut retki!