Riippumatto majoitteena

Törmäsin riippumattoihin sattumalta, kun pari vuotta sitten etsin itselleni telttaa ja hain tietoa eri telttamalleista. Kiinnostuin tästä vaihtoehdosta ja tietoa löytyikin runsaasti rapakon takaa Yhdysvalloista, jossa riippumattoilu on todella suosittua.

Suomessa riippumatot ovat melko uusi tuttavuus, mutta nousemassa hiljalleen suosituksi soolomajoitukseksi retkillä ja reissuilla. Valmistajia löytyy jo todella monia, mutta vain muutaman valmistajan tuotteita saa Suomesta. Tunnetuimpia valmistajia Suomessa saatavista riippumatoista lienevät indonesialainen Ticket To The Moon (käytän jatkossa TTTM), yhdysvaltalainen Hennessy Hammocks ja englantilainen DD Hammocks. Yhdysvalloissa suosiossa ovat muun muassa Clark Hammocks, Warbonnet ja Eno.

Monelle riippumatossa rentoutuminen takapihalla tai mökillä on tuttua puuhaa. Monesti nämä matot ovat kuitenkin erilaisia verrattuna majoitteina toimiviin.

Riippumatto on vanha keksintö, jonka uskotaan olevan peräisin Maya-intiaaneilta Väli-Amerikasta. Espanjalaiset siirtolaiset Christopher Columbuksen myötä toivat riippumaton mukanaan Eurooppaan 1400-luvulla, ja sieltä se levisi muuallekin maailmaan. Laivastoissa, kuten  Britannian Kuninkaallisessa laivastossa, riippumatot alkoivat yleistyä merimiesten käytössä 1500-luvun lopulla.

Tässä artikkelissa kerron riippumatoista yleisesti ja jaan samalla omia riippumattokokemuksiani.

TTTM Pukalassa

TTTM Pukalassa

Majoituskäyttöön tarkoitetut riippumatot valmistetaan pääsääntöisesti nylonista tai esimerkiksi laskuvarjoissa käytettävästä silkistä. Päädyt on yleensä joko sidottu köydellä tiukaksi mytyksi, tai kankaan päähän on ommeltu tunneli, jota pitkin naru pujotetaan.

Materiaalina nylon on kestävämpää kuin silkki, mutta hengittää huonommin. Silkin kanssa saa olla tarkempi, koska esimerkiksi terävät esineet taskuissa saattavat aiheuttaa repeämiä. Lisäksi hyttyset pääsevät imemään silkin läpi helpommin, ellei alla ole suojaa.

Materiaalin lisäksi myös ripustus vaikuttaa kestävyyteen. Useimpien mattojen suositellut kestävyydet ovat 110−140 kilon välillä. TTTM ilmoittaa kestävyydeksi 180kg (tuplakoko).

Oleskelu riippumatossa. Niskatuki ja polvituki voi lisätä joillekin mukavuutta.

Oleskelu riippumatossa. Niskatuki ja polvituki voivat lisätä joillekin mukavuutta.

 

Olen usein kohdannut olettamuksen, että matossa ollaan aivan banaanina. Asia onkin näin, mikäli roikutaan riippumaton suuntaisesti. Käännyttäessä hieman viistottain, kuten yllä olevassa kuvassa, asento on paljon suorempi ja mukavampi. Jalat ovat aina hieman ylempänä päätä, koska vartalo liukuu hieman keskipistettä kohti.

Riippumaton parhaimpana asetuksena pidetään 30 asteen kulmaa kiinnityspisteissä. Tällöin asennon pitäisi olla parhaimmillaan. Liian kireällä tai löysällä oleva matto aiheuttaa epämukavan puristuksen olkapäihin. Lisäksi polvitaipeeseen saattaa kohdistua painetta, koska polvitaipeen alle jää tilaa eikä jalka pääse olemaan suorana. Tällöin alle voi laittaa vaikkapa takin, jotta paine häviää. Kokeilemalla löytää oman mukavuusalueen. Liian kireä riippumatto on myös kovan jännityksen alla, jolloin kantavuus laskee.

Eräs keino saada aina oikea kulma on käyttää narua (ridgeline) riippumaton päiden välillä. Kun matto ensimmäistä kertaa ripustetaan ja löydetään mukavuusalue, sidotaan naru päiden välille. Seuraavalla kerralla narun kiristyessä on matto säädetty oikein. Samalla naru toimii tavaroiden säilytyksessä tai siihen voi ripustaa vaikka lampun.

Riippumaton pituus vaikuttaa myös mukavuuteen; mitä pidempi matto, sen mukavampi se on. Pitäisin hyvänä sääntönä, että matto on vähintään 70–80 senttiä pidempi kuin käyttäjänsä. Suosittelen kumminkin metrin pidempää mattoa. Leveys vaikuttaa myös mukavuuteen, mutta ei niin paljoa kuin pituus. Leveä matto antaa mahdollisuuden mukavampiin asentoihin, mutta vaikeuttaa hieman matosta pois pääsyä.

Muutamat ripustukset. Rusetti on tarkoitettu estämään hihnan liukuminen

Muutamat ripustukset. Rusetti estää hihnaa liukumasta.

Ripustusjärjestelmiä on monia. Yksikertaisin on muun muassa TTTM:in käyttämä kaksinkertainen naru, joka kiepautetaan puun ympäri ja pujotetaan itsensä läpi. Narussa on muutamia solmuja, joihin laitetulla koukulla löydetään nopeasti sopiva kulma mattoon. Narun huono puoli on ainoastaan siinä, että se painaa puuhun ikävän syvät jäljet. Tilalle on myynnissä puuystävällisiä suojattuja köysiä (tree friendly straps), jotka eivät paina puuhun jälkiä.

Esimerkiksi DD Frontlinen riippumatossa on pelkät pitkät ja paksut köydet, jotka sidotaan puun ympärille. Myös Hennessyn riippumatot on varustettu paksulla köydellä.

Solkityyppinen ratkaisu (ring buckle) on oma valintani. Kevyestä alumiinista valmistettuja solkia on muutamia erilaisia, mutta kaikissa on sama periaate. Myös teräsrenkaat toimivat samalla periaatteella. Hihnat ovat yleensä tuuman (2,54 senttiä) leveitä ja toisessa päässä on neulottu silmukka. Hihnan voi sitten kietoa puun ympäri ja pujottaa itsensä läpi. Vaihtoehtoisesti voi myös käyttää karabiineriä eli kantokoukkua. Tämän jälkeen hihna vedetään soljesta läpi ja takaisin puuta kohti. Säätö on näin ollen helppo, nopea ja portaaton. Kun sopiva kulma on löydetty, sidotaan soljen kohdalle jäljelle jääneestä hihnasta puolirusetti (näkyy kuvissa), joka estää hihnan liukumisen soljesta ja siten käyttäjää tippumasta maahan.

Keventäjille vaihtoehtona on Whoopie Sling -tyyppinen ratkaisu. Monisäikeisestä ja erittäin vahvasta Dyneema-köydestä saadaan hyvin kestävä ja kevyt ripustus. Köysi on 2,5–4 millimetriä paksua ja se kestää todella ison kuormituksen. Dyneeman sanotaankin olevan kestävämpää kuin yhtä paksu teräsvaijeri. Köyden pää kiinnitetään riippumattoon ja toinen pää viedään köyden sisältä itsensä läpi 15–30 sentin matkalta mattoon päin. Kun köysi kiristyy, sisällä oleva köysi ei pääse liukumaan pois. Kun painoa ei ole, on pituutta helppo säätää. Puuhun laitetaan ankkuripiste, johon köysi kiinnitetään.

Sateella vesi voi tulla köyttä tai hihnaa pitkin riippumattoon ja kastella kaiken. Solki saattaa auttaa oikeassa asennossa ollessaan katkaisemaan veden kulun, mutta tehokkain keino on solmia naru tiukasti kiinni ripustukseen tarpin alle, jolloin vesi ohjautuu sitä myöten pois. Hyönteisiä varten voi köydet tai hihnat käsitellä myrkyllä.

Kiinnityksien korkeuden puuhun määrittelee pääasiassa puiden etäisyys toisistaan sekä istumakorkeus. Riippumatto on hyvä säätää siten, että jalat ylettyvät maahan kun istut matossa.

Yllä DD Frontline ja alla Ticket To The Moon erillisellä hyttysverkolla.

Yllä DD Frontline ja alla Ticket To The Moon erillisellä hyttysverkolla.

Hyönteisiä vastaan suojaudutaan mattoon kiinnitetyllä, pujotetulla tai ommellulla hyttysverkolla. Vetoketju sijaitsee jommalla kummalla puolella, tai kuten DD:n riippumatossa, molemmilla puolilla. Hyttysverkot saa myös sidottua tai käännettyä pois tieltä, lukuun ottamatta TTTM:in verkkoa. Valkoisen verkon sanotaan houkuttelevan vähemmän hyönteisiä, mustasta taas näkee paremmin läpi.

2015-10-8--20-54-07

Sateelta suojaudutaan katoksella, käytetään siitä sanaa tarppi. Joissakin riippumattojärjestelmissä tarppi on kiinni samassa köydessä, jolla riippumatto kiinnitetään puuhun. Näin on muun muassa Hennessyn riippumatoissa.

Tarpin voi asentaa monella eri tavalla, yllä olevissa kuvissa näet esimerkkejä. Hex-mallinen tarppi on sovellettu suorakulmaisesta siten että sen kiinnitys on keskemmällä, joten liepeet voi kääntää oviksi. Näin saadaan lisäsuojaa tuulella ja sateella.

Suosittuja tarppeja Suomessa ovat olleet DD Hammocksin 3×3 metriä ja 4×4 metriä. Tarpin pitää yltää riippumaton ripustusten yli, jotta vesi ei pääse kastelemaan mattoa.

Timanttiasento antaa hyvän suojan. Puiden välin pitää silloin kuitenkin olla jo yli 4,4 metriä, koska 3×3-tarpin kulmapituus on yli metrin suurempi kuin sen leveys.

Thermarest Trail Lite kerrosten välissä

Thermarest Trail Lite kerrosten välissä

Koska roikutaan ilmassa, suurin suojaus tulee alhaalta. Pelkkä makuupussi ei auta asiaan, koska pussin materiaali painuu selän alla kasaan ja eristys huononee. Hyvin lämpimällä ilmalla tämä ei ole ongelma, mutta jo alle 20 asteen lämpötiloissa alkaa riippumattoilija tuntea kylmän viiman selkänahassaan. Tuulisella kelillä eristyksen tarve korostuu. Suojaa antaa toki tarppi, jos sen saa suojaamaan mahdollisimman hyvin.

Vaihtoehtoina ovat muun muassa solumuovi- ja ilmapatjat. Patjan voi laittaa selän alle suoraan, tai kaksikerroksisissa riippumatoissa kerrosten väliin. Ilmapatjaa käytettäessä on syytä jättää patja melko vajaaksi, joska muuten se saattaa liukua helpommin pois alta tai tehdä asennon vaikeammaksi. Kerrosten välissä patja ei pääse juurikaan liikkumaan, toisin kuin suoraan selän alla.

2015-08-8--13-58-29

Toinen vaihtoehto on käyttää Underquilt-suojaa, eli suomeksi aluspeitettä tai alushuopaa. Tämä on tavallaan toinen makuupussi, joka kiinnitetään riippumaton alle. Aluspeite on hyvä olla tiiviisti maton ympärillä, jottei vuotava kylmä ilma tunnu selässä. Peite säädetään siten, että se on mahdollisimman hyvin käyttäjän ympärillä. Pidän tästä vaihtoehdosta eniten, koska riippumaton muoto ei muutu kuten patjaa käytettäessä. Lisäksi suojaa on enemmän, koska tämä ylettyy molemmin puolin aina olkapäiden yli. Kuvassa oleva DD UnderBlanket antaa suojaa viiteen pakkasasteeseen saakka.

Talvikäyttöön myydään myös untuvatäytteisiä paksuja aluspeitteitä, jotka suojaavat todella hyvin. Suomessa ikävä kyllä DD Underblanket taitaa olla ainoa saatavilla oleva aluspeite.

Jotkut käyttävät myös alla avaruushuopaa, joka heijastaa lämpöä käyttäjää päin. Tätä ei kovinkaan moni suosi, koska se saattaa kerätä herkästi kosteutta.

DD Frontline bivi

DD Frontline käytettynä Bivy-pussin tapaan

Joitakin riippumattoja on mahdollisuus käyttää vedenpitävän Bivy-pussin kaltaisena majoitteena. Verkko saadaan nostettua esimerkiksi vaellussauvoilla. Materiaalin on syytä olla vesitiivistä. Tarppi voidaan virittää päälle tarvittaessa.

Fjällräven Abisko LW1 ja DD Frontline + 3x3 tarppi

Fjällräven Abisko LW1 ja DD Frontline + 3×3 tarppi

Kuten teltoissa, on myös riippumatoissa paljon erilaisia vaihtoehtoja painon suhteen. Kuvassa näkyvä Fjällrävenin yhden henkilön teltta painaa 1,9 kiloa ja DD Frontline tarpin kanssa saman verran. Joillakin valmistajilla on niin sanottu ultrakevyt mallisto, jossa pelkkä riippumatto Whoopie Sling -ripustuksella painaa muutaman sata grammaa ja pakkautuu nyrkin kokoiseen tilaan. Tarpeista löytyy myös paljon erilaisia ja eripainoisia malleja, joten kokonaispaino voidaan saada helposti kilon luokkaan.

Kevyemmät vaihtoehdot saattavat rokottaa eristävyyttä, kestävyyttä ja vedenpitävyyttä.

Snakeskin

Snakeskin

Riippumatolle on myös näppärä suojapussi, jota myös käärmeennahaksi (snakeskin) kutsutaan. Riippumatto kiinnitetään aluksi päistään kiinni puihin, jonka jälkeen suoja vedetään toiselle puolelle ja käännetään rullalle. Suojapussi säästää riippumattoa likaantumiselta ja nopeuttaa myös ripustusta. Telttaan verrattuna koko systeemin ripustaminen vie saman verran aikaa, riippuen mallista tai millainen systeemi on käytössä.

Ticket To The Moon double

Ticket To The Moon double

Joissakin riippumatoissa on pienet taskut, joihin voi sijoittaa vaikkapa kännykän ja muuta pikkutavaraa. Hyttysverkossa tai riippumaton päiden väliin vedetyssä köydessä voi myös säilyttää pientä tavaraa tai valaisimen. Isommat tavarat, kuten rinkka, on sijoitettava maahan riippumaton alle tai hyvällä kelillä ripustettava vaikka puuhun. Jotkut ovat myös ripustaneet rinkan roikkumaan riippumaton päähän. Ruokapussin voi laittaa riippumaton sisälle ja sitoa sen päätyyn kiinni. TTTM:in verkko on sen verran väljä, että olen sijoittanut kengät maton alle hyttysverkon sisälle.

On ollut helpompaa löytää kaksi puuta, joihin olen voinut kiinnittää riippumattoni, kuin etsiä sopiva paikka teltalle. Maaperän kosteus ei haittaa ollenkaan ja lisäksi muurahaisista, hiiristä ja muista sellaisista ei ole myöskään harmia.

Mitä tulee paikan valintaan, on hyvä katsoa kiinnityspuun kunto ja ympäristö ennen ripustamista. Laho puu voi aiheuttaa ikävää vahinkoa. Yläpuolelta on myös hyvä tarkistaa esimerkiksi kuolleet oksat.

Painon tai koon suhteen ei välttämättä saa säästöä. Hinnassa säästöä saa kyllä, halvimmat riippumatot maksavat pari kymppiä, verkot hieman enemmän. Tarppien hinnat pyörivät 50–100 euron luokassa. Kalleimmat riippumatot maksavat jo useampia satasia, Clarkin valmistamat lienevät kaikkein kalleimpia.

Suomessa valikoima on toistaiseksi aika pientä ja esimerkiksi ripustuksen vaihtoehtoja on vähän. Jouduinkin tilaamaan ulkomailta muun muassa solkimalliset osat. Käyttäjiä alkaa olla aiempaa enemmän, joten toivottavasti maahantuojia eri merkeille löytyisi pian lisää.

Riippumatto on oiva ja mukava vaihtoehto teltalle. Olen nukkunut jo yli 20 yötä riippumatossa ja olen pitänyt kokemastani. Olen lukenut kirjaa riippumatossani puistossa ja nauttinut kesästä. On ollut mukava nukkua hyvin niin suojassa kuin avoimen taivaan alla. Olen herännyt aamulla ja nähnyt järven kimaltelevan aamun auringossa. Kuullut sateen rummuttavan tarppiin unettavalla äänellään.

Avaan aamulla vetoketjun sivulta, nostan jalat ulos ja istun kuin olisin sänkyni laidalla. Nostan keittimen esiin riippumaton alta, lisään veden kattilaan ja napsautan päälle. Käännyn hetkeksi vielä rentoutumaan ja odotan veden kiehuvan. Tee on pian valmista nautittavaksi, istun riippumatossa kuppi kourassani ja katson järvelle. Luonnon keskellä mieli lepää.

Kyllä, olen riippumaton mies.

Kaikkea mahdollista tietoa ja ohjeita riippumattoiluun löydät Derek Hansenin sivustolta. Sivuston piirroksia on käytetty tässä artikkelissa Hansenin luvalla.

Riippumattoharrastajien keskustelupalstan löydät täältä.

Valmistajia :

DD Hammocks (UK)
Warbonnet Outdoors
Ticket To The Moon
ENO (Eagles Nest Outfitters)
Hennessy Hammocks
Clark Hammocks
Jack’R’Better
Lawson Hammocks
Amok Equipment (norjalainen)

7 replies
  1. Perttu
    Perttu says:

    iKKK, kevyt peitteen purjerenkaat ei ole kestävimmästä päästä. Mielummin juurikin vaikka DD Hammocksin tarppi jossa taitaa olla 19 kiinityspistettä ommeltuina ja vahvistettuina hihnalenkkeinä.

    Vastaa
  2. Hans
    Hans says:

    Unohtakaa kaikessa retkeilykäytössä ne ns. kevytpeitteet. Ovat äänekkäitä, etenkin uusina. Yksi asia mihin kiinnitän myös yöpyessä huomiota on luonnon äänet, linnut. Sen mukaan haen leiripaikkaa, missä on paras äänimaailma.
    Ennen sai ulkoilukaupoista aluminoitua maastokuviokangasta, siitä sai ompelemalla mitä vaan halusi, tiipii, loue, laavu ja muuta sade suojaa ja on kevyt.
    Riippumatto varmaan muuten kätevä, mutta minä en ainakaan saa siinä yöunia, kun pitää hakea kohta vatsa-asentoa.

    Vastaa
  3. Jenni Karila
    Jenni Karila says:

    Parilla eurolla saa pikalukkovöitä melkein kaupasta kuin kaupasta, omani ovat hong kongista. Ei tartte yöllä miettiä, pitääkö solmuni vai ei. Liina on myös narua huomattavasti hellävaraisempi puulle ja litteinä pysyvät hyvin paikoillaan. TTTM ainakin helppo koukuistaan sitten ripustaa ja säätää lukoilla sopivaksi. Erittäin simppeliä, eikä tartte kaukaa etsiä. 🙂

    Vastaa
  4. Maria
    Maria says:

    Tiedän, että tämä on muutamia vuosia vanha teksti, mutta pitää kyllä sanoa, että majoitusvinkit ovat todella hyviä. Varsinkin Suorakulmainen ja Timantti tarppi, joiden avulla olisi kyllä hienoa lähteä retkeilemään. Sinne alle mahtuisi hankkimani riippumatto telineellä (https://www.riipu.fi/tuote-osasto/riippumatto-ja-teline/). Hieman luksusta, mutta sade kyllä häiritsisi. Tarppi-ideat tulivat pelastukseksi! 🙂

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.