Retkiltä kuultua, osa 14

Niin on viikko taas vierähtänyt. Toisissa paikoin puut alkavat olla alasti, toisissa aurinko loihtii esiin sellaisen keltaisuuden, että sen kauneuteen meinaa pieni syksyn synkkyyteen tottunut ihminen aivan pakahtua. Liekö sitä pohtineet myös valkohäntäpeurat, joiden kanssa yllätyimme molemminpuolisesti Kirkkonummella viime maanantaina.

Seita näyttää meille Valkeaisenvaaran komeasti kuvitetussa jutussa: Jos tämä vaara olisi jossain muualla kuin Kuusamossa, se olisi tunnettu nähtävyys. Nyt se jää Valtavaaran varjoon sekä sananmukaisesti että kuvainnollisesti. Komea on paikka, vierailemisen arvoinen, ei siitä pääse mihinkään. Samat sanat pätevät myös Seitan esittelemiin Korouoman putouksiin.

Monesti olen aikonut ja useasti on pitänyt valottaa Retkipaikassa metsänpeittoa. Ehkä sen joku päivä vielä teenkin, mutta ennen minua ehätti Leppäsen Marko Esoteerisestä maantieteestä, hyvällä jutulla kertookin: ”Metsä vaikenee. Linnut eivät enää viheltele suloisen surumielisiä nuottejaan ja koko päivän jatkunut tuulen havistus on pudonnut lehdiltä. Ikään kuin metsä olisi kääntynyt sisäänpäin, heittäytynyt nurjamieliseksi. Kulkija kokee sen itsessäänkin. On kuin metsä olisi jotenkin häneen tyytymätön. Paikkoja ei oikein hahmota, vaikka metsä on tuttu ja siellä on kuljettu vaikka kuinka usein. Polkuja ei löydy ja jos löytyykin, ei niillä tunnu olevan luotettavaa johdatusvoimaa, vaan ne päättyvät umpimättäisiin”.

Metsänpiika on astellut Haminalahden kulttuuripolun. Luontopolku kulkee von Wrightin taiteilijaveljesten kotimaisemissa ja sen maisemat saivat olla myös kuuluisan “Taistelevat metsot”-taulun innoittajana. Sen varrelta löytyy myös Retkipaikasta tuttu Aittakallion luola. Metsänpiian matkassa kannattaa suunnata myös Puijolle, jolla on minun kirjoissani oma erityinen paikkansa, lähes pyhä.

Hirvimetsälle mennään Saappaat jalassa. Siellä jahtionni kääntyy viimein, kun huonon tuurin syy paikallistuu reppuun: ”Tajusin, että olin ostanut hirvikaudelle vääränlaisen kaatopullon! Matalaselkäiset rokkarit ja hipsterit saattavat puolustella yhden tähden jallua, mutta metsärepussa se tuottaa vain huonoa tuuria”.

Ja lopuksi patistus! Ryhdymme palkitsemaan kerran kuukaudessa sekä parhaan kohdevinkin tai kuvan/tarinan lähettäjän ja parhaan kommentoijan, johon vaikuttavat sekä aktiivisuus että kommenttien sisällön laatu. Eli kannattaa olla aktiivinen ja osallistua! Se käy sekä täällä blogissa että Retkipaikan Facebook-sivulla. Siitä muuten kannattaa tykätä ja mikäli jo tykkäät, niin klikata uudestaan tykkää nappulaa ja varmistaa, että päivitykset tulevat news feediin.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *