Retkeilijän Rovaniemi, osa 2: Päiväretkipaikat ovat helposti saavutettavissa

Rovaniemen etuna ovat erityisesti lapsiperheitä kiinnostavat keskustan ja Joulupukinmaan nähtävyydet. Museoita ja aktiviteettejä riittää helposti pidempääkin lomaa varten. Rovaniemen retkeilymahdollisuuksia esiteltäessä keskityin toisessa osassa viiden päivän ajan pistemäisiin luontoelämyskohteisiin, joihin meidän kaikkien luonnosta kiinnostuneiden ihmisten on helppo löytää ja päästä Rovaniemellä yövyttäessä. Tämä olikin jännä kokemus teltta- ja erämökkielämään tottuneelle luontobloggaajalle.

Sampokeskuksen retkeilyinfo

Sampokeskuksen retkeilyinfo

Suuntasin ensitöikseni haastattelemaan Sampokeskuksessa sijaitsevan turisti-infopisteen henkilökuntaa. Sain ystävälliseltä palveluun tottuneelta oppaalta mukaani Rovaniemen luontopolkuja esittelevän kartaston ja infolehtisen. Olipa hienoa, että retkeilijät on näin hyvin huomioitu kaupungin toimesta! Päiväkohteita on autolla ja bussilla liikuttaessa kymmeniä, mutta pyörällä tai jalan löytyy ihan lähietäisyydeltäkin mielenkiintoista tutkittavaa.

Päivä 1: Koivusaaren luontopolku

Silta Koivusaareen

Silta Koivusaareen

Suuntasin ensimmäisenä pistekohdepäivänä jalan Ounasjokivarteen, josta kävelin Sodankyläntien kautta Ounaspaviljongin P-Paikalle. Alueella on noin 3 kilometriä pitkä Koivusaaren luontopolku.

Julkisilla kulkuvälineillä pääsee Koivusaaren luontopolulle jäämällä bussista Kuusamontien risteykseen. Tällöin matkaa luontopolun alkupisteelle Ounaspaviljongin parkkialueelle tulee kävellen noin 500 metriä. Paviljongin alueelta löytyy myös laavu.

Kiskot Koivusaaressa

Kiskot Koivusaaressa

Koivusaaressa on helppokulkuinen pitkospuupolku. Polulta löytyvissä infotauluissa kerrotaan Koivusaaren historiasta, kasveista ja eläimistä. Reitin puolivälissä on hauska kelluva lintutorni. Historiallisena yksityiskohtana rautatie kulki aikoinaan talvisin Rovaniemeltä saaren kautta Saarenkylään (v. 1946–1951).

Lintutorni Koivusaaressa

Lintutorni Koivusaaressa

Tulvaherkät rannat ja suistosaaret ovat hedelmällisiä luonnonniittyjä ja aivan Rovaniemen kaupungin kyljessä sijaitsevaa Koivusaarta käytettiin laitumena aina 1960-luvulle asti. Tulvat vaikuttavatkin luontoihmeen aukioloon ja se avataan keväisin Ounasjoen tulvan hellitettyä.

Koivusaaren luontopolun alkupää

Koivusaaren luontopolun pitkospuita

Koivusaaren rannat tarjoavat suojaa pesiville ja muuttomatkalla oleville linnuille. Suistosaarissa on tavattu 135 lintulajia, joista 90–100 lajia on pesinyt alueella tai tavattu pesimäaikana. Suistosaarilla on tavattu muun muassa kyhmyjoutsen, merikotka, ruskosuohaukka, isolokki ja tunturikiuru.

Koivusaaren kasvillisuutta

Koivusaaren kasvillisuutta

Uhanalaisista kasvilajeista alueella esiintyy laaksoarho, jokipaju ja idänluhtatähtimö. Saarilla esiintyy laajoja saraikkoja ja helpikasvustoja, pohjanängelmää, mesiangervoa, rönsyleinikkiä, metsäruusua ja kieloa. Koivusaari on kaupungin sykkeen viereen pelastettu luontoparatiisi. Paikkaa voi hyvin suositella koko perheen retkikohteeksi.

Lisätietoa Etiainen.fi: 

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 7377964  E 444201

Päivä 2: Pyöräillen Sukulanrakan Hiidenkirnuille

Hiidenkirnu kallion kupeessa

Hiidenkirnu kallion kupeessa

Sukulanrahkan Hiidenkirnuille on matkaa Rovaniemen keskustasta noin 20 kilometriä, joten päätin liikkua kohteeseen pyöräillen. Paikalle pääsee Kemijoen itäpuolen tietä numero 926. Nelostieltä tultaessa joen yli pääsee pohjoisesta Valajaskosken ja etelästä Petäjäskosken kohdalta. Tieltä numero 926 on opastus paikalle. Loppumatka kulkee hiekkatietä pitkin.

Sukulanrakan kallioita

Sukulanrakan kallioita

Hiidenkirnut syntyivät jääkauden lopulla 10000 vuotta sitten, voimakkaiden sulamisvirtojen pyörittäessä kiviä pehmeämmästä kiviaineksesta koostuneen kallion päällä. Erikoiset muodostumat saivat liikkeelle kansantarinoita. Yhden mukaan Piispa Hemming oli tulossa käännyttämään paikallisia kristinuskoon. Sukulanrakassa asunut hiisi oli tämän kuultuaan asettunut nuolin ja kivin varustautuneena Sukulanrakkaan itse kaivamiinsa kirnuihin väijymään piispaa. Hemming saapuikin paikalle ja löylytti pahanpäiväisesti hiittä, joka pakeni hädissään metsikköön.

Hiisi keitti itselleen liemen?

Hiisi keitti itselleen liemen?

Sukunlanrakassa kirnuja on kaikkiaan 14, näistä kolme on huomattavan syvää. Suurin hiidenkirnu on heti paikalle tultaessa kallion juurella, läpimitaltaan 8 m ja syvyydeltään 15 m.

Hiidenkota

Hiidenkota

Hiidenkirnujen lisäksi alueella on Hiidenpolku, jonka kiertämällä pääsee tutustumaan Sukulanrakan luontoon sekä jylhiin maisemiin. Parkkipaikan läheisyydessä sijaitsee myös varauskäytössä oleva Hiidenkota, jonka varaukseen tarkoitettu yhteydenottolomake löytyy Hiidenkirnujen kotisivulta. Tässä paikassa on perheiden hyvä seikkailla vaikka koko päivä!

Sukulanrakan maisemia

Sukulanrakan maisemia

Kartta. Sukulanrakan parkkipaikan ETRS-TM35FIN tasokoordinaatit: N 736528, E 431269

Lisätietoa saat tästä Retkipaikan artikkelista.

Päivä 3, Korkalovaaran luotopolku

Viittoja Korkalovaaralla

Viittoja Korkalovaaralla

Korkalovaaralle pääsee helposti suuntaamalla kulkunsa ensin Rovaniemen rautatieasemalle ja jatkamalla viittojen mukaan mäkeä ylöspäin. Lopulta viitat ohjaavat oikealle ylös Korkalovaaran huipulle. Matkaa Rovaniemen keskustasta eri alueen lähtöpisteisiin on keskimäärin neljä kilometriä. Suosittelen kulkupeliksi pyörää, mutta matka kyllä taittuu peruskuntoiselta henkilöltä patikoidenkin. Polkujen lähtöpisteiden lähituntumasta löytyy myös parkkitilaa autoille. Paikalle pääsee myös bussilla.

Vaaran huipulla on hyvät maastopyöräilyyn sopivat risteilevät polut sekä helppo, noin 3 kilometriä pitkä luontopolku, joka mutkittelee Korkalovaaran ja Vennivaaran välimaastossa. Maastotyypiltään paikka on kuivan kangasmetsän, lehtomaisten keitaiden, soiden ja purojen ympäröimää. Luontopolulta löytyy laavu ja lähde taukopaikkoineen. Laavuja on itse asiassa kaksikin kappaletta ja ne on sijoitettu vastakkain reitin eteläpäätyyn. Lähteitä löytyy reitin pohjoisosasta ja niistä isoin on nimetty Keisarinlähteeksi.

Korkalovaaran laavut

Korkalovaaran laavut

Orava Korkalovaarassa

Orava Korkalovaarassa

Käpymerkein merkatut helppokulkuiset reitit on elävöitetty informatiivisilla opastetauluilla. Korkalovaaran kierroksellani näin kun oravat kirmailivat joukolla pitkin puunrunkoja ja kuulin kuinka palokärki naputti kaukaisuudessa puunrunkoa. Pikkulintuja lenteli ympärilläni ja aurinko paistoi.

Erinomainen retkiviikko oli puolessavälissä, joten luontobloggaaja palkitsi itsensä vielä keräämällä ämpärillisen puolukoita, taisipa siinä sivussa löytyä muutama sienikin. Korkalovaara on erinomainen paikka koko perheen päiväretkikohteena, bonuksena ovat hyvät maastot luonnonantimien keräämiseen.

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 7378316  E 440417

Päivä 4, Bussilla Auttikönkäälle

Auttikönkään infotaulu

Auttikönkään infotaulu

Auttikönkään luontopolun paikoitusalueelle tullaan Rovaniemen ja Posion väliseltä Kuusamontieltä (tie 81). Rovaniemen keskustasta matkaa on 80 kilometriä ja Posiolta 52 kilometriä. Matkaa Kuusamontieltä (bussinpysäkiltä) paikoitusalueelle on reilu kilometri. Reittiaikatauluista välillä Rovaniemi–Posio–Kuusamo saa tietoa Matkahuollon sivuilta.

Auttikönkään luontopolun lähtöpisteellä on laavu ja kesäisin toimiva kahvila Uittopirtti. Uittopirtin läheisyydessä on Metsähallituksen ylläpitämä avoin museokämppä, jossa on uittoon ja metsätyöhistoriaan liittyvää esineistöä. Alueelta löytyy myös liikuntarajoitteisille suunniteltu polku.

Auttiköngäs

Auttiköngäs

Lähtöpisteen parkkipaikalla kuulee jo könkään kuohut kutsuvana huminana. Itse Auttiköngäs onkin luontopolun ensimmäinen nähtävyys uittoramppeineen. Vanhaa uittopatoa ollaan kunnostamassa ja kiertoajankohtana ei Auttijoen yli ollut kävelysiltaa, vaan venelossi. Rovaniemen kaupungilta saadun tiedon mukaan kunnostustyöt ovat vesitilanteen niin salliessa valmiina retkeilykesän 2015 alusta.

3,5 kilometriä pitkä luontopolku mutkittelee jylhissä rotko ja vaaramaisemissa. Metsä alueella on niin vanhaa, että sitä voi hyvin kutsua ikimetsäksi. Reitin puolivälissä on laavu ja näyttävä riippusilta Auttijoen yli. Reitin vaativin osa alkaa riippusillan jälkeen, jolloin noustaan 240 metriä korkean Könkäänvaaran huipulle. Matkalla näköalapaikalle on iso siirtolohkare polun vieressä.

Auringonlasku Könkäänvaaralla

Auringonlasku Könkäänvaaralla

Konkäänvaaran huipulle on rakennettu näkötorni luonnonkauniiden vaaramaisemien tutkailemiseen. Nousu ja loppulasku takaisin Uittopirtin parkkipaikalle ovat pääosin pitkostettua väylää. Huikea ja monipuolinen paikka koko perheelle, suosittelen!

Auttikönkään näköalatorni

Auttikönkään näköalatorni

Lisätietoa Auttikönkäästä saat tästä Retkipaikan artikkelista sekä osoitteesta etiainen.fi.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7352121 E 509074

Päivä 5, Olkkajärven esteetön luontopolku

Olkkajärven laavukota

Olkkajärven laavukota

Viimeisenä pistekohdepäivänäni oli taas aika pyöräillä. Otin suunnaksi Olkkajärven ja siellä sijaitsevan esteettömän luontopolun. Olkkajärven esteetön luontopolku sijaitsee nelostien varrella, vajaa 20 kilometriä Rovaniemen keskustasta koilliseen. Paikalle pääsee pyörän lisäksi hyvin helposti autolla tai bussilla.

Olkkajärven laavukota ja tulet

Olkkajärven laavukota ja tulet

Luontopolku sopii loistavasti lyhyeen päiväretkeilyyn tai vaikka ihan tauko- ja jaloittelupaikaksi ohiajaville matkailijoille. Luontopolun lähtöpaikan vieressä on Olkkajärven venesatama. Siitä saa laskettua kanootit ja kajakit melontareiteille. Paikalla on myös laavu. Tulen loimun terapeuttista tehoa tuli luontobloggarikin testanneeksi. Paikka sopii talvellakin hyväksi tukikohdaksi, jos mielii pilkille viereisen Olkkajärven apajille.

Olkkajärven luontopolun maisemia

Olkkajärven luontopolun maisemia

Metsien monikäyttöä esittelevä luontopolku alkaa Olkkajärven venesataman pysäköintialueelta. Reitti soveltuu erityisen hyvin lapsiperheille ja liikuntaesteiselle. Yhdensuuntainen reitti on esteetön Apukan puu- ja pensaslajipuistolle saakka, josta haarautuu pitkospuureitti myllyojan koivikoille. Tästä reitti menee soratielle ja eteenpäin sillan yli vanhalle jälleenrakennuskauden sahalle. Reitin alkupää kulkee Olkkajärven viertä. Helppokulkuiselle väylälle on laitettu levähdyspaikkoja ja ohituspaikkoja ruuhkahuippujen liikennettä sujuvoittamaan.

Myllyojan soliseva virta

Myllyojan soliseva virta

Reitin opastaulut kertovat metsien monikäytöstä, esimerkkinä eri puulajien ja kasvien hyödyntäminen rohtoina ja lääkkeinä. Villiyrtti-intoilijalle tämä olikin hyvin mielenkiintoinen ja informatiivinen polku. Tauluissa nimittäin kerrottiin ihan seikkaperäisesti, miten puiden ja kasvien osia voidaan hyödyntää terveyden edistämiseksi.

Myllyojan puusilta

Myllyojan puusilta

Puusillan ylityksen jälkeen opastustaulussa kerrotaan Myllyojan vanhan myllyn ja sahan historiasta. Kylteissä kerrataan myös sota-ajan tapahtumia. Kunnostetun saharakennuksen koneisto on edelleen toimintakunnossa.

Lisätietoja Etiäinen.fi.

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 7385162  E 456755

Yhteenvetoa päiväretkiviikosta

rovaniemi_logo

Rovaniemi on yllättänyt koko vierailuajan monipuolisilla retkeilymahdollisuuksillaan. Reittejä ja eri retkeilymuotoja on tarjolla kaikentasoisille elämyksien etsijöille. Tämä viiden kohteen valitseminen tapahtui kymmenien mahdollisuuksien joukosta. Rovaniemellä on omat informatiiviset retkeilypalvelut osoitteessa www.etiainen.fi, palvelusta löytyy hyvin tietoa matkasuunnittelun tueksi. Seuraavissa Rovaniemen retkeilyyn keskittyvässä jutuissa käydään läpi eri vaihtoehtoja melontaan, maastopyöräilyyn ja lopulta hiihtoreitteihin. Olen raapaissut vasta hivenen pintaa siitä mitä kaikkea Rovaniemellä on meille tarjottavaksi. Ensi kesänä aion itse viettää paikanpäällä paljon aikaa.

Teksti ja kuvat: Pepe Forsberg

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.