Kairessuon–Mieliäissuon luontopolku, Orimattila

Toukokuinen lauantaiaamu valkeni aurinkoisena kun kirjoitin navigaattoriin osoitteen Koskustentie 525, Orimattila. Siinä osoitteessa on Kairessuon–Mieliäissuon luontopolun lähtöpaikka Orimattilassa. Paikka löytyi helposti ja polun lähtöpisteessä oli hyvin parkkitilaa. Lahden keskustasta matkaa kertyi kolmisenkymmentä kilometriä. Muita autoja ei parkissa ollut upeasta säästä huolimatta.

Kairessuon–Mieliäissuon luontopolku kiertää nimensä mukaisesti kahdella suolla, joiden välissä on korkeahko kallio ja metsää. Reitin varrella näkee monia suotyyppejä ja pääsee pitkospuille. Mieliäissuolla pitkospuut poikkeavat korkealle lintutornille, josta käsin on hyvä tarkkailla lintuja ja suon elämää. Puihin on ripustettu paljon linnunpönttöjä. Koko reitin pituus on kolme ja puoli kilometriä. Polku kulkee pääosin Natura-suojelualueella, mutta poikkeaa myös yksityisten mailla.

Pitkospuut Kairessuolla

Pitkospuut Kairessuolla.

Ennen polulle lähtöä otin valokuvan reitin opastaulusta ja sen jälkeen lähdimme kiertämään keltaisin tassumerkein merkittyä reittiä vastapäivään. Helppokulkuinen polku kulki ensin metsässä, jossa sai ihailla valkovuokkojen kukintaa. Sen jälkeen polku lähti seurailemaan suon reunaa. Pian eteen tulivat ensimmäiset pitkospuut. Kaikkiaan reitillä pääsi neljässä kohtaa pitkospuille. Yhdessä kohtaa pitkospuut olivat veden vallassa, joten kenkien kastumiseen on tällä reitillä syytä varautua. Yleisesti ottaen pitkospuut olivat hyvässä kunnossa.

Polku on merkitty tassun kuvin

Polku on merkitty tassun kuvin.

Valkovuokkoja polun varrella

Valkovuokkoja polun varrella.

Reitin puolivälin paikkeilla, Kairessuon jälkeen, polku nousi kalliolle. Kallion laella oli kaksi penkkiä, joille istahdimme pitämään taukoa ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Meillä oli mukanamme eväsleivät, sillä tiesimme ettei reitillä ole tulipaikkaa. Maassa oli silti nuotion jälkiä, vaikka paikalla ei virallista tulipaikkaa olekaan. Kallion jälkeen reitti lähti laskeutumaan alas Mieliäissuolle. Matkan varrella näkyi paljon katkenneita ja kaatuneita puita, muutama niistä oli polullakin poikittain. Ilmeisesti myrsky on riehunut alueella. Puita oli katkeillut puolivälistä ja osa oli jäänyt katkenneena nojalleen muita puita vasten.

Mieliäissuon pitkospuut ja lintutorni olivat mielestäni reitin paras osuus. Lintutorni on korkea ja vankkaa tekoa, ja sinne vievät jyrkät portaat. Tornista avautuu hieno näköala yli suon! Tornissa on keskellä penkki ja tornin juurella pitkä pöytä, jonka ääressä on hyvä pitää taukoa ja syödä eväitä. Harmittelimme, että ei tullut otettua mukaan kiikareita, joilla olisi nähnyt lintuja paremmin. Kuulimme ainakin käen kukuntaa, korpin raakuntaa ja palokärjen vihellystä.

Lintutorni Mieliäissuolla

Lintutorni Mieliäissuolla.

Lintutornin maisemaa Mieliäissuolle

Lintutornin maisemaa Mieliäissuolle.

Lintutornilta matka jatkui Kairessuon toiselle laidalle ja neljänsille pitkospuille. Sen jälkeen polku kaartoi metsän läpi takaisin lähtöpisteeseen lyhyen matkaa samaa polkua kuin tullessa. Pidin tästä reitistä paljon! Kolme ja puoli kilometriä oli mukava pituus sunnuntailenkiksi vähän isommalla porukalla. Voin suositella polkua sunnuntairetkeilijöille, lyhyttä rengasreittiä etsiville sekä lintubongareille. Pitkospuiden vetistä kohtaa lukuun ottamatta polku oli helppokulkuinen, mutta kallioisissa kohdissa on varmasti sadesäällä liukasta.

Pitkospuut Kairessuolla

Pitkospuut Kairessuolla.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6744194  E 439382.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.