Rauman Sammallahdenmäen muinaishaudat ovat selvittämätön mysteeri

Satakunnassa Rauman Lapissa, Saarnijärven koillispuolella, liki Kivikylän palvaamoa sijaitsee maassamme ja koko Pohjoismaissa ainutlaatuinen ja edustava pronssikautinen röykkiökalmistoalue.
Sammallahdenmäki valittiin joulukuussa 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Tuolloin valintakriteereinä pidettiin alueen poikkeuksellista todistusarvoa jo hävinneestä kulttuurista ja pronssikauden skandinaavisen yhteisön hautaustavoista.

Alueen kallioharjanteilla ja kangasmaastosta on löydetty noin kilometrin säteeltä tähän mennessä 36 kivi- ja hautaröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat nykyisestä merenpinnasta 19-43 metrin korkeudella. Maankohoamisesta johtuen tutkijat ovat ajoittaneet röykkiöt pronssikaudelle 1500-500 eaa.
Röykkiöt sijaitsevat kallioilla viitenä erillisenä ryppäänä. Tunnetuimmat muinaisjäännökset alueella ovat Kirkonlaattia joka on lähes nelikulmainen lattiamainen kiveys, sekä Huilun pitkä raunio, muurimainen 24 m pitkä hautaröykkiö.

Retkeilijän näkökannasta katsoen Sammallahdenmäki on lähes täydellinen muinaismuistokohde, joka soveltuu kaikenikäisille. Kallionousut eivät ole turhan haastavia ja alueella risteää hyvät ja viitoitetut polut, joilla on tarkoitus pysyä tutustuttaessa röykkiöihin. Saarnijärven parkkipaikan läheisyydeessä on Kivikylän palvaamo, josta voi tehtaanmyymälästä ostaa vaikka matkaan pientä purtavaa.

Ennen varsinaiselle luontopolulle lähtöä on polun alussa informatiivinen opastaulu, joka kertoo alueesta ja siellä suoritetuista kaivauksista. Katetun infotaulun alta löytyy myös vieraskirja ja matkaan otettavia pieniä opasteita karttoineen. Niidenkin tarjonta yltää usealle eri kielelle.
Paikalla on myös hoidetut wc:t.

sammallahdenmäki

Itseäni ilahduttu erityisesti opastaulun kattava anti alueesta ja sen historiasta. Infotaulusta voi esimerkiksi opiskella, miten läntiseen Suomeen levinneestä pronssikulttuurista omaksuttiin rannikolla uusi hautaustapa. Vainajat haudattiin kivistä tehtyihin röykkiöihin, jotka usein rakennettiin korkeille kallioille meren äärelle. Korkealta ne ovat näkyneet kauas ja toimineet näin maamerkkeinä merenkulkijoille sekä tienviittoina muillekin matkaajille.

Röykkiöiden sisäisenä rakenteena on ollut erilaisia kivikehiä ja -muureja sekä pystykivistä rakennettuja paasiarkkuja. On arveltu, että näin olisi estetty vainajien palaaminen takaisin elävien maailmaan. Ruumiiden polttamisella on haluttu vapauttaa vainajan sielu kulkemaan kuolleiden valtakuntaan. Jos ruumista ei poltettu, vainaja saattoi jäädä haamuna vaeltamaan elävien keskuuteen.

Infotaululta pienen matkaa taivallettua saavutaan vanhalle tulenteko- ja leiripaikalle. Maastossa näkyy nuotion jäänteitä ja yhdestä puusta veistettyjä istuimia, sekä penkkejä.

sammallahdenmäki-3

Nuotiopaikan vieressä on outo vanha kiuas. Sen merkitys ei ainakaan itselleni selvinnyt…lieköhän palvaamon peruja? Alueella on nykyisten ohjeiden mukaan tulenteko kiellettyä.

sammallahdenmäki-2

Reitti jatkuu kallioharjanteen päälle, jossa polku risteää. Suosittelen lähtemään oikealle, mistä löytyy alueen eräs erikoisimmista latomuksista, Huilun pitkä raunio.

sammallahdenmäki-4

1891 Volter Högman suoritti alueella ensimmäisiä tutkimuksia. Hän selvitti, että Huilun pitkän raunion poikkeuksellinen muoto on useiden peräkkäisen laajennusten tulos. Raunioon on mahdollisesti tehty useita hautauksia eri aikoina ja vainajat kätketty sen kiveykseen polttamalla.

sammallahdenmäki-5

Raunion kummassakin päässä on liki pyöreät röykkiöt, joista pohjoisen pään rauniosta on löytynyt pieni paasiarkku, samoin palanutta luuta olisi havaittu, mutta valitettavasti niitä ei ole luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin aikanaan.

sammallahdenmäki-6

Huilun pitkältä rauniolta pitää palata takaisin edellä mainittuun risteykseen ja jatkaa nyt matkaa suoraan. Tämä reitti vie Kirkonlaattiaksi nimetyn röykkiön luokse. Matkan varrella voi tutustua useaan pienempään hautaröykkiöön.

sammallahdenmäki-8

Vuonna 2002 tehdyissä tutkimuskaivauksissa avettiin kahdeksan röykkiötä eri korkeudelta Sammallahdenmäkeä, näin haluttiin saada lisätietoa Suomen ainoasta esihistoriallisesta maailmanperintökohteestamme.

sammallahdenmäki-9

Tutkimuksissa löydettiin röykkiöistä mm. paasiarkkuja, kivikehiä ja kivimuureja.

sammallahdenmäki-10

Erään röykkiön sisältä löytyi spiraalimainen kuvio, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Kuudesta röykkiöstä löytyi palanutta ihmisen luuta. Ainoa esinelöytö oli pronssinen sarjarannerenkaan katkelma.

sammallahdenmäki-11

Lopulta reitti saapuu itse päänäyttämölle eli Kirkonlaattialle. Näky on hämmentävä, kallion laelle on kasattu tuollainen noin polvenkorkuinen säännöllinen kivineliö, jonka jokaisen sivun pituus lähentelee pariakymmentä metriä.

sammallahdenmäki-12

Ilmankos sen syntyä on Rauman Lapissa aikanaan koitettu pistää hiisien ja jättiläisten työksi.

Kansantarina on samankaltainen, kuin monen muunkin tarinan, jossa kristityt ja hiidet tai jätit ovat kilpaa alkaneet rakentaa kirkkoa. Kuka ensin saisi kirkkonsa valmiiksi soittaisi kelloa ja olisi voittaja. Tarinan käänne perustuu aina juoneen ja vilppiin, kun huomataan olevan häviöllä hiisille. Keksitään vippaskonsti, tässä tarinassa kello nostetaan kahden pylvään varaan ja aletaan soittaa kelloa.

sammallahdenmäki-14

Tämän kun hiidet kuulevat he jättävät työnsä kesken ja tuloksena on vain valmiiksi saatu kirkonlattia, joka on edelleen kalliolla jäljellä.

sammallahdenmäki-16

Tuon kaltaisilla jättiläistarinoilla on aikanaan pyritty selvittämään rakenteen alkuperä alueen ihmisille. Rakennelman on katsottu olleen niin iso, että ainoaksi mahdolliseksi rakentajaksi ovat sopineen hiidet ja jättiläiset. Ja kooltaan sekä laajuudeltaan se on voinut sopia vain kirkonrakentamiseen.

Jos onnistuu saamaan käsiinsä alueen vanhoja karttoja, voi huomata erään seikan. Alueesta ei löydy mitään merkintää kartoissa, vaikka Kirkonlaattia ja sen ympärillä olevat hiidenröykkiöt ovat olleet koko historiallisen ajan paikallisille ihmisille merkityksellisiä.

sammallahdenmäki-13

Eikö niistä ole haluttu kertoa muualta tulleille kartoittajille, vai onko kristillinen traditio onnistunut muokkaamaan ”luonnonjättiläisten” aikaansaannokset paholaisen töiksi, jolloin pelko aluetta kohtaan on vaientanut ihmisten ja kartoittajien suut? Voi tietysti olla että kartoittajat eivät vain ole nähneet niitä tai kokeneet niitä kartoittamisen arvoisena.

Kirkonlaattialta polku jatkuu kalliorinteen laitaa myöden takaisin parkkipaikalle. Tuolta alueelta löytyvät myös alueen nuorimmat hautaukset. Radiohiiliajoituksen perusteella on todettu, että viimein hautaus alueelle olisi tehty rautakauden alussa. Aiemmin kun aluetta pidettiin yksinomaan pronssikautisena kalmistona, on huomattukin että asumus alueella on ollut katkeamatonta pronssikaudelta rautakauteen.

Voi olla, etteivät tutkijat koskaan pysty ratkaisemaan kokonaisuudessa Sammallahdenmäen todellista merkitystä ja röykkiöiden arvoitusta, mutta retkikohteena se on vertaansa vailla.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6787445 E 218660

1 reply
  1. Jarno Heinilä
    Jarno Heinilä says:

    Kiukaan ympärillä on joskus ollut ”sauna”, joka paloi neljä vuotta sitten varmaankin tuhopolton seurauksena.

    Saunan tarkoitusperästä ja iästä ei ole tietoa, mutta muistelisin, ettei sauna ollut kovinkaan kauaa siinä.

    – Jarno

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.