Punkit eivät ole vielä talviteloilla! Näin voit suojautua puutiaisaivokuumeelta ja borrelioosilta

Kaupallisessa yhteistyössä Rokotepalvelu

Punkin löytäminen iholta on vastenmielistä, etenkin, jos se on ehtinyt pureutua kiinni. Punkki on kuitenkin parasta löytää ennemmin kuin myöhemmin, ja on hyvä muistaa, että punkit eivät ole asettumassa talviteloille vielä kuukausiin. Jos retkeilet alueilla joilla punkkeja tavataan, kannattaa punkkisyyni tehdä huolellisesti joka retken jälkeen. Syynin lisäksi punkin levittämiltä taudeilta voi suojautua rokotteella: TBE-rokote eli tutummin punkkirokote antaa suojan punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta vastaan, joskaan ei suojaa itse puremalta. Rokotepalvelu kutsui Retkipaikan tutustumaan Rokotebussiin, joka kiertelee Uudellamaalla vielä elokuun ja syksyn ajan.

Kerrataanpa ensin, mitä vaarallisia tauteja punkit Suomessa oikein levittävät:

  • Borrelia-bakteerin aiheuttamaa borrelioosia. Borrelioosiin ei ole ennaltaehkäisevää rokotetta, mutta tartunnan voi mahdollisesti estää, jos punkin irrottaa ajoissa. Tartunnan tultuakin ajoissa löydettynä tauti on antibiooteilla hoidettavissa niin että se ei kroonistu.
  • Puutiaisaivokuumetta. Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa virus, eikä siihen ole lääkettä, mutta se on ehkäistävissä tehokkaalla rokotteella.
    • Lisäksi Kokkolan seudulla esiintyy punkkeja, jotka kantavat kahta TBE-viruksen siperialaista alatyyppiä.

Etenkin heinikkoiset ja kosteat maastot ovat punkkien mieleen, mutta käytännössä missä tahansa runsaassa aluskasvillisuudessa riski on olemassa. Niinpä esimerkiksi marja- tai sieniretkeltä punkki lähtee helposti matkaan vielä loppukesällä ja jopa syksylläkin.

Parhaat keinot suojautua punkkien aiheuttamilta taudeilta ovat harkittu pukeutuminen – pitkälahkeiset housut sekä sukat ja kengät suojaamassa jalkoja – ja sen lisäksi vielä huolellinen punkkisyyni aina retken päätteeksi. Ole erityisen tarkka taivealueita kuten polvitaipeita, nivusia, kainaloita ja korvantaustoja sekä toisaalta päänahkaa tarkistaessa. Punkki ei pureudu heti ensimmäiseen paikkaansa vaan hakeutuu ihoa pitkin sinne, missä iho on sille mukavan ohutta. Punkki myös puuduttaa valitsemansa kohdan ensin, eli et tunne sen puremaa.

Ota huomioon, että punkin nuoruusmuoto nymfi levittää tautia tehokkaasti, mutta on vain 1–2 millimetrin kokoinen – syynissä on siis syytä olla todella tarkkana, ja pyytää retkikaveri tarkistamaan sellaisetkin paikat, joihin itse ei näe.

Puutiaisaivokuumeelta suojautuminen punkkirokotteella

Puutiaisaivokuume on borrelioosia harvinaisempi sairaus, mutta voi aiheuttaa todella vakavia oireita. Yleensä lievänä kuumeiluna alkanut tauti saa usein toisen aallon, jossa kuume nousee hyvin korkeaksi, ja sen lisäksi voi olla niskajäykkyyttä ja päänsärkyä. Myös vakavia aivo- ja hermosto-oireita, kuten halvauksia, voi ilmetä tässä taudin toisessa vaiheessa.

TBE-rokote eli tuttavallisemmin punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta, kunhan rokoteohjelma huolehditaan loppuun saakka. Toinen annos otetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja vielä kolmas 9–12 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Tämän jälkeen annetaan säännöllisiä tehosteannoksia: ensimmäinen 3 vuoden kuluttua, ja siitä eteenpäin annosten aikaväli vaihtelee ikäryhmän mukaan. Rokote on yleisesti hyvin siedetty.

Huomaa, että rokote ei suojaa borrelioosilta eikä punkin puremalta – vain puutiaisaivokuumeelta.

Borrelioosi ja siltä suojautuminen

Borrelia-bakteeri elelee punkin suolistossa ja saattaa sieltä siirtyä ihmiseen punkin ollessa pureutuneena ihoon. Toisin kuin puutiaisaivokuumeen tapauksessa, borrelia-bakteeritartunta on mahdollista estää vielä vaikka punkki olisi jo ehtinyt pureutuakin. Jos punkin ehtii irrottaa iholta alle vuorokaudessa, borrelia-tartunta todennäköisesti estyy ja tilanne on pelastettu. Puremakohtaa on toki hyvä pitää silmällä. Puremakohdassa iho on lähes aina ärsyyntynyt ja punoittaa, mutta se ei merkitse tartuntaa. Vasta yleensä yli viikon päästä ilmestyvä punainen, laajentuva, yli 5 senttiä halkaisijaltaan oleva läiskä tai rengas puremakohdan ympärillä tyypillisimmin viestii saadusta borrelia-tartunnasta.

On hyvä muistaa myös, että aivan kaikille borrelia-tartunnan saaneille ei kehity mitään ulkoista merkkiä tartunnasta tai ”rengas” voi myös olla pelkkä haalea viiva. Osalla tauti ei puhkea lainkaan, mutta se saattaa puhjeta ja jopa kroonistua myöhemmin. Jos punkki puree etkä tiedä kauanko se on siinä ollut, kirjaa ylös päivämäärä sekä missä olit tuolloin liikkunut – tiedoista voi olla apua myöhemmin. Ota yhteyttä lääkäriin viipymättä jos epäilet tartuntaa, sillä riittävän aikainen hoito on avain borrelioosin parantamiseen.

Borreliaa kantavia punkkeja esiintyy lähes kaikkialla Suomen rannikkoalueilla sekä itärajalla. Alueet eivät rajoitu vain ranta- ja rajaviivoihin, vaan jatkuvat myös sisämaahan. Tunnetusti riskialttiita alueita ovat esimerkiksi Turun saaristo ja Ahvenanmaa, mutta myös muun muassa Lappeenrannasta, Kuopiosta ja Varkaudesta on löydetty borrelia-tapauksia. Varmasti borrelia-vapaita alueita ei periaatteessa ole, sillä punkit matkustavat toisinaan esimerkiksi matkailevien lemmikkien mukana.

Borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen oireista voi lukea lisää tämän jutun lopussa listatuista lähdelinkeistä.

Rokotebussi kiertää Uudellamaalla

Rokotepalvelun Rokotebussi kiertelee kesän ja syksyn ajan Uudellamaalla alueilla, joissa ihmiset liikkuvat kesää viettämässä. Kun bussi tulee ihmisten luo, vähentää se asiakkaiden tarvetta käyttää korona-aikana julkisia kulkuneuvoja rokotteen saadakseen. Vuoroaan voi odotella ulkona turvavälejä noudattaen, tai jos on saapunut paikalle autolla, voi odotella myös siellä. Kesällä ei rokotteen vuoksi tarvitse mennä edes bussiin sisälle, vaan asia voidaan hoitaa bussin edustalla ulkoilmassa. Piikkejä pelkäävä tosin kyllä pääsee halutessaan makuuasentoon rokotetta ottamaan – kannattaa aina kertoa jos rokotteen ottaminen jännittää.

Rokotebussin valikoimiin kuuluu TBE-rokotteen lisäksi muitakin rokotteita, mm. jäykkäkouristusrokote ja keuhkokuumerokote. Mikäli tarve on jollekin harvinaisemmalle rokotteelle, voi sen tilata etukäteen toimistolta.

Luonnollisesti tulee rokotukseen saapua ainoastaan täysin terveenä.

Pssst! Onko jäykkäkouristusrokote voimassa?

Retkielämässä voi sattua kaikenlaista, joskus niinkin ikävästi, että iho menee rikki milloin missäkin, kuten vaikkapa bunkkereita tutkiessa, puukkoa käsitellessä – tai saattapa iso kalakin joskus puraista uimaan pulahtanutta retkeilijää. Ei olekaan ollenkaan huono juttu, jos retkeilijällä on voimassa myös jäykkäkouristusrokote. Miten on omasi laita?

Katso Rokotebussin aikataulu tästä >>

Rokotepalvelun kotisivut

Lähteet:

Rokotepalvelu.fi

Terveyskirjasto: Borrelioosi, Puutiaisaivokuume


Tekstin toimittanut Jonna Saari. Kuvat: Antti Huttunen.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.