Palosenjoen reittiä Lammasjärven laavulle

Kuopion itäpuolelta löytyy Suovun-Palosen ulkoilureitti, jossa on yksi Savon vanhimmista kesäpoluista. Palosenjoen reitti on pituudeltaan 13 kilometriä ja sen lähtöpisteet löytyvät Susilehdosta ja Suovunlahden pohjukasta. Reitti päättyy Naarajärven tulipaikalle Käänniänlahteen.

SONY DSC

Lähtöpäissä on opastetaulut ja reitti on merkitty puupaaluilla ja puihin maalatulla vihreällä värillä. Välillä osuu kolme laavua, Vanhansahansaaren luonnonsuojelualue ja Palosensalon 3,3 kilometriä pitkä luontopolku.

SONY DSC

Lähdin talsimaan rinkka selässä Susilehdosta Lammasjärven laavulle. Tarkoituksenani oli yöpyä koirien kanssa järven rannalla. Kumpikaan niistä kun ei ole aiemmin viettänyt yötään villin luonnon keskellä.

Lähtöpaikaltani tuli patikkamatkaa Lammasjärvelle noin kolme ja puoli kilometriä. Alkumatka oli polkua, jossa puiden juuret ovat kuluneet näkyviin. Edellisen käyntini jälkeen jopa pitkospuut on uusittu.

Kahden kilometrin kulkemisen jälkeen vastaan tuli pieni järvi, jonka rannalla on yksi reitin tulipaikoista. Tämän Peräjärven jälkeen reitti muuttui hankalammaksi. Eteen tuli louhukkoa ja umpeenkasvavaa väylää. Toisin paikoin reittimerkit olivat hukassa, joko sen vuoksi että ne ovat rapistuneet puiden kyljistä tai sitten onnistuin vain tarkkailemaan varpaitani, jotta en olisi astunut harhaan.

Polku on kyllä kulunut melkoiselle uralle, mutta tarkkana sai olla – kokenutkin retkeilijä voi eksyä jopa merkitylläkin reitillä, mikä on todistettu muutaman kerran. Muutamaan kohtaan kun yhtyi myös kartalle vieraita polkuja, joita en nyt lähtenyt sen enempää tutkiskelemaan.

Ennen laavulle johtavaa puusiltaa oli sen verran nousua ja laskua, että kulkijalle tuli kuuma. Oman lisämausteensa antoivat vielä hirvikärpäset. Vaan lopulta määräänpää aukeni edessäni.

SONY DSC

Lammasjärven laavu on hirrestä rakennettu ja alueella on myös polttopuukatos ja huussi. Varustus kattaa myös kirveen, mutta vessapaperit tulee tuoda itse.

SONY DSC

Kesäkelistä huolimatta olin pakannut villapaidan mukaan, koska tuuli oli aika kova ja se kävi järveltä kohtisuoraan laavua päin. Se lämmitti sopivasti, kun kohensin aiempien retkeilijöiden hiiltyvän nuotion. Tulet laitettuani keitin kahvit ja paistoin makkaraa niin että koiruudetkin saivat oman osansa.

SONY DSC

Täydellä vatsalla kelpasi kömpiä makuupussiin koirien tullessa viereen ja alkaa kuuntelemaan yleisurheilua kännykän radiosta. Rinkasta ja polttopuista rakentelin yötä vasten vielä hieman tuulisuojaa, ettei puhuri käynyt suoraan naamaan.

SONY DSC

Nuorimmainen aiheutti pimeän laskeuduttua pari säikäystä. Ensimmäisellä kerralla se oli kadonnut viereltäni laavun reunalle ja tuijotti hiljaa jotain hyvin kiinnostuneena. Toisella kerralla se jyrähti, kun joku otus oli tullut toiselle puolelle aivan laavun vierelle. Koirat oli hihnassa jonka olin kietonut varmuuden varalta käteeni. Loppuyö sitten meni ilman villieläinhälytyksiä, mutta eipä siellä puolille päivin köllöteltykään. Karvaiset herätyskellot patistivat minut ylös klo 5.15…

Helpotin hieman paluumatkaa, kulkemalla hakkuuaukean yli metsäautotielle, jolloin vältimme taipaleen pahimman pusikon. Reitill palasimme Peräjärvelle vievään louhukkoon.

Lammasjärven laavu kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6978549 E 518607

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.