Metsäntutkimuslaitoksen poluilla: Raition Reitti Tuusulassa on upea kevätretken kohde

➡️ n. 3 km
🕒 1 h
⚫⚪⚪ Helppo reitti
📌 Paikka kartalla

Olin käynyt edellisenä syksynä Ruotsinkylän tutkimusmetsän toisella reitillä, Paratiisinmäen puulajipolulla. Silloin minulla oli tarkoitus kävellä myös tämä Raition reitti, mutta pysäkointipaikka oli täynnä. Siitä viisastuneena lähdin tällä kertaa aikaisin sunnuntaina matkaan. Saavuin parkkikselle noin kello, 9 ja tilaa oli vielä mukavasti.

Parkkipaikalla on iso opastetaulu, jossa kerrotaan niin reitistä kuin Metsäntutkimuslaitoksen toiminnastakin.

Raition reitti on nimetty Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan Hannu Raition mukaan. Reitin pituudeksi ilmoitetaan noin kaksi kilometriä. Ilmeisesti kaksi kilometriä viittaa kuitenkin matkaan lähtöpaikalta viimeiselle ”rastille”, sillä palatessani takaisin lähtöpaikkaan matkaa oli kertynyt lähes viisi kilometriä.

Reitin alku on kuivaa kangasmetsää. Tai kuivahkoa, kuten opastetaulu kertoo. Heti ensimmäisestä taulusta alkaen olin myyty – kuvitus oli hauskaa, ja infotaulut olivat hyvässä kunnossa.

Alkuun osuu myös tämä kilometrien mittainen (siltä hetken tuntui) hiekkatiesuora. Tässä vaiheessa ajattelin, etten taida pitää tästä reitistä kovinkaan paljon.

Mutta sen jälkeen reitti siirtyi todella kauniiseen korpimetsään. Kuvassa näkyy myös valkoinen reittimerkintä puuhun maalattuna. Niitä oli hetkittäin melko vaikea huomata, ja välillä turvauduin katsomaan reittikarttaa. Onneksi olin ottanut kuvan siitä lähtöpaikalla.

Samalla seudulla alkoi näkyä myös ”taidetta”. Joku on tehnyt polun laidoista taidenäyttelyn kasaamalla kantojen päälle pieniä pöllejä, kiviä, käpyjä, sammalta jne. Sympaattista.

Taiteen lisäksi myös jokainen kyltti tarjosi elämyksiä. Tässä pari esimerkkiä.

Korpimaisema vaihtui hieman lehtomaisemmaksi, saniaisten peittämään satumetsään. Aamun valo teki siitä erikoisen kauniin paikan. Vielä on mainittava hiljaisuus. Lintujen laulun lisäksi muita ääniä ei välillä kuulunut, liikenne ja tiet tuntuivat olevan todella kaukana. Linnuista puheen ollen, sain seurata kiikareillani todella innokasta sirittäjää, joka lauloi säettään muutaman metrin päässä minusta. Sirittäjän ääni tuntuikin olevan jotakuinkin yleisin linnunlaulu Raition reitillä.

Reitillä on myös yksi istuskelupaikka. Tämä oli kuitenkin se kevätaamu, jolloin myös hyttyset tuntuivat heränneen, ja niitä tuntui tässä kohtaa riittävän. Jatkoin matkaa.

No, aina pitää olla jotain ihmeteltävää. Kartassa mainittiin 17 infokohdetta, mutta reitilläpä oli niitä ainakin 19. Ilmeisesti kartta ei ollut aivan ajan tasalla. Kaiken kaikkiaan voi olla todella tyytyväinen infotauluihin, mutta opasteissa on tosiaan hieman parannettavaa. Kohdetta 19 en muuten tainnut löytääkään.

Loppukaneetti: Edellisenä päivänä olin kävellyt lehtomaisemissa, joissa oli kevään kukkaloistoa – täällä sitä ei juurikaan huomannut, metsätyyppi on täysin erilaista. Silti mukava reitti, ja kaiken lisäksi erittäin tasainen ja helppokulkuinen!

N=6692597.666 E=390395.464

Juttu julkaistu myös Luontopolkumiehen blogissa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.