Pyhäpohjanlahden Karhunpääkallio ja Papinsängyn kalliomaalaus, Syysjärvi, Juva

Joululoma veteli viimesiään ja päätimme tehä pienen maakuntareissun Juvalle. Emäntää kiinnosti matkan varren neulekaupat ja minua Juvan luontokohteet. Ajelimme ensin Syysjärvelle. Juvan ohi parikytkilsaa ja Siistosen leipomolta käännyimme kohen Siikakoskea. Noin 4,5 kilometrin päästä käännyimme Inkilänmetsätielle ja ajoimme sen perukoille.

Etsimme ensiksi Suomen Luolat -kirjassa tarinoitua ja karttaan merkittyä Pirunkirkkoa (kartta). Pirun lempeä naama löytyi ainakin. Komeeta jyrkännettä oli yllin kyllin.

Rapaumaluola jäi löytämättä. Ilmeisesti se oli niin lähellä Pieni-Salkolammen rannalla olevaa mökkiä, ettei me kehattu mennä sen pihapiiriin.

syysjarvi29

Pyhäpohjanlahen Karnpääkallio

Suuntasimme seuravaksi Pyhäpohjanlahen pohjukkaan joen vierustaa myöten. Vastaan alkoi tulla huiman korkeata pyöreämuotoista kalliota.

syysjarvi7

Kalliosta pisti esiin pieni lippa korkealla, korkealla…

syysjarvi8

Sitten tultiin lahen pohjukkaan. Olipas hieno paikka. Suuri omakotitalon kokoinen järkäle nakotti rannassa jyrkänteen vierellä.

syysjarvi9

Kun kävelimme kiven ohi jäälle, huomasimme korkealla korkeuksissa tumman eläimen pään mallisen hahmon (kartta).

Olipas kommee paikka. Yksi hienoimmista Suomen luonnon nähtävyyksistä missä ollaan retkuiltu.

syysjarvi11

Meistä pää muistutti karhunpäätä. Nukkuvaa karhua, kun silimä ol kiinni. Vähän on valunu kuola suusta.

syysjarvi12

Jyrkänteen alla päästä nuovostui suuri lippa.

Oliskohan tässä muinainen pyhäpaikka? Karhu on ollut palvottu eläin. Kaavetun karhun kunniaksi järjestettiin juhlia – karhunpeijaisia. Peijaisten jälkeen karhun luut palautettiin luontoon – pää tietyn karhunpääpuun oksalle ja luut juurelle. Karhunpeijaisissa on jälkiä muinaisen metsästys-keräilykulttuurin samanistisesta todellisuuskäsityksestä. Tässäpä olis mitä parhain toteemi.

syysjarvi13

Kallio oli huikaisevan korkea – varmaan 25 metriä.

syysjarvi14

Olikohan tämä suuri kivi lohjennut kalliosta juuri karhunpään alta?

Palasimme autolle ja otimme sieltä mukaan evästelykamppeet ja suuntasimme Papinsängylle (kartta).

syysjarvi15

Jää oli silleetä ja sitä peitti hienoinen lumipuuteri.

syysjarvi16

Kalliomaalaus löytyi helposti, mutta se oli aika haalee. Immeiskuviosta oli huuhtoutunut puolet pois ja joku itiootti oli vielä rustaillut nimmarinsa melkein maalauksen päälle. Näitä hakattuja nimmareita oli useampi kalliomaalauksen ja Papinsängyn ympäristössä.

syysjarvi17

Parantelin vähän kuvaa Photarilla ja puolikas immeiskuva tule selvemmin näkyviin. Immeisen oikeella puolella vois olla mahollinen venekuvio. Ylhäällä vasemmalla on iso tuhoutunut alue, jossa on myös voinut olla maalauksia. Pään yläpuolella taitaa olla siitä rippeitä.

syysjarvi18

Tässä emäntä nojailee Papinsängyn laitaan. Tarinan mukaan pappi on pelastautunut kaatuneesta veneestä tälle terassille.

syysjarvi19

Tutkiskelimme kallioita ja ihailimme vesrajan helmiäisrimpsua.

Jyrkänteen päästä löytyi mielenkiintoinen rakennelma (kartta). Parru oli aseteltu punertavaan hormiin. Alla oli ihan kuin kiukaan jäänteet. Kiviä oli niin paljon. Palanutta puuta myös.

Lisäksi oikealla reunalla oli romahtanut kiviseinämärakennelma. Mikähän käyttötarkoitus tällä on ollut? Sauna? Kalamaja? Milloihan tätä on käytetty viimeksi?

syysjarvi23

Palasimme jälkiämme ja kiipesimme jyrkänteen päälle.

Laitettiin risukeitin lämittämään. Keitimme teet ja paistelimme retkuilijan vihannekset. Lämmin aina lämmittää pakkasella.

Jyrkänteen päältä oli kommee näkymä Hiidensaareen, joka jäi tällä kertaa tutkimatta.

Päivä alkoi jo hämärtää ja pakkasimme evästelyvälineet reppuun ja palasimme autolle. Ajelimme Siikakosken Auvilan ja Ollikkalan kautta Juvalle shöppäilee.

Eipä aamusella arvannu millaset mahtipaikat tulikin koluttua.

Karhunpääkallio kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6843239, E 533895.
Kalliomaalaus kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6842457, E 533478.

Juttu julkaistu aiemmin Satunnainen Retkuilija -blogissa.

2 replies
  1. Jouni Saarnia
    Jouni Saarnia says:

    Hieno juttu Syysjärveltä. Siellä tulee vapaa-aika vietettyä ja monta paikkaa on jo tutuksi tullut. Artikkelin myötä tuli tietoon uusi kohde, karhunpääkallio, Se pitää ensi tilassa käydä katsomassa, viimeistään sitten kun kevätaurinko taas lämmittää, nyt näyttää mittari -29C.

    Vastaa
  2. Riku Päivärinta
    Riku Päivärinta says:

    Aikoinaan oli tapana, että kallion juureen tehtiin iso nuotio/rovio. Lämpölaajenemisen johdosta kalliosta lohkesi palasia. Näitä edelleen työstämällä saatiin sulatettua rautaa. Kyseisen alueen maaperä on hyvin rautapitoisia. Viereinen järvi on nimeltään Rautjärvi ja siellä kalastaessani on järvimalmin ”möykkyjä” tarttunut kalaverkkooni,
    joskus uistimeenkin. En tosin noista kuvista voi ihan varmasti sanoa, että juuri rautamalmin hankinnasta olisi tässä tapauksessa kyse 🙂

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.