Joen Lumo on oodi Siuntionjoelle – haastattelussa Aki Rahikka

Tasan kolme vuotta sitten katseli Aki Rahikka Sjundbyn koskea Siuntiossa. Siellä hän oli käynyt useasti ennenkin. Valokuvatessaan talvisia kuohuja Rahikka tuli ajatelleeksi, kuinka vähän ihmiset tietävät tästä joesta. Vain Sjundbyn koski kartanoineen on suuren yleisön tiedossa joen varrella.

Rahikka halusi tehdä joesta elokuvan kertoakseen enemmän. Hän ikuistaisi joen tunnelmaa ja ihmisten tarinoita virran varrelta. Tarinoita joen luonnosta, elämästä ja tunnelmista.

– Aloin tutkiskella paikkoja ja etsiä ihmisiä, joilla on joesta tarinoita kerrottavanaan. Ihmisiä löytyikin helposti, kun laitoin ilmoituksen Facebookiin ja kauppojen ilmoitustauluille, Rahikka kertoo.

– Siuntionjoen rannoilla on paljon koluamatonta luontoa, jonka hienoimmissa paikoissa ei moni ole käynyt. Minulle Siuntionjoki on paikka jossa rauhoittua ja koota ajatuksia, erillinen maailma, johon laskeutua.

Sjundbyn vesivoimala. Kuva: Aki Rahikka

Viisi miestä ja lainakajakit

Ihmisiä ja tarinoita löytyi, ja elokuvan teko alkoi. Ensimmäiseksi Rahikka kävi autolla tutkimassa mahdollisia kuvauspaikkoja ennalta. Siuntionjoki alkaa Vihdin Nummelasta, Enäjärveltä.

Tiimissä mukana olivat myös pääkuvaaja Juha Pekka Kinnunen, kuvauksessa avustanut ja logistiikasta vastannut Tapani Kaseva, musiikista vastannut Hank Newman ja melontaeksperttinä Pekka Pitkänen Hiidenveden Purjehtijoista.

– Kinnusella oli kuvauskalusto valmiina, ja kajakit saimme iloksemme lainaan Welhonpesästä Klaukkalasta, Rahikka kiittelee.

Siuntion kunta ei lähtenyt yhteistyöhön, mutta muutamat paikalliset matkailuyritykset päättivät auttaa projektissa.

Elokuvassa jokea lasketaan kajakeilla yläjuoksulta Suomenlahdelle, pysähdellen kuuntelemaan ihmisten tarinoita joesta sen eri kolkista. Tarinoita kertovat muiden muassa Sjundbyn kartanon emäntä Margareta Segersven ja Henriksforsin vanhan taksvärkkitilan isäntä Veijo Hämäläinen.

Kuvausten aikana tempauduttiin mukaan joen elämään ihmisten kautta. Ennen Kari Vierisen haastattelua kokeiltiin verkot, joista nousikin komeita haukia. Pääsivätpä miehet saunomaankin koko joen parhaassa saunassa.

Joki haastoi kuvausryhmää

Neljä ryhmän jäsentä meloi Siuntionjoen kuvausten aikana kerran päästä päähän, pääkuvaaja Kinnusen liikkuessa autolla kuvauspisteeltä toiselle. Lisäksi autokyydin avustuksella käytiin kuvaamassa melontaa yksittäisissä paikoissa vielä lisää.

Palojoki, Palojärven ja Karhujärven välillä. Kuva: Juha Pekka Kinnunen

Pitkästä lukuun ottamatta kajakit ja melonta olivat miehille vieras asia. Eskimokäännöksiä harjoiteltiin ennalta Nummelan uimahallissa. Yksi tiimin jäsenistä ei päässyt harjoituksiin, ja hänestä joki ottikin toden teolla mittaa. Kaatuminen kajakilla Huhmari-järven jälkeen johti ambulanssikyytiin ja sairaalareissuun.

Tapaus on mukana valmiissa elokuvassa.

– Halusin muistuttaa sillä ihmisiä siitä, että luontoon ei voi lähteä kuin soitellen sotaan, heppoisesti. Moni on erkaantunut luonnosta ja herkästi unohtuu, että vaikka luonnossa on kaunista ja kivaa, ei siellä liikkumisen turvallisuutta voi pitää itsestäänselvyytenä, Rahikka sanoo.

Pieni budjetti, valtavasti materiaalia

Rahikka käsikirjoitti, ohjasi ja editoi elokuvan itse sekä kuvasi siihen myös materiaalia. Hänellä ei ole koulutusta elokuvantekoon eikä hän ole aiemmin tehnyt tällaisia projekteja. Joen lumo -elokuvan teko olikin miehen mukaan hyvin raskas prosessi.

– Sponsoreiden kanssa hikoilimme pitkään, kun ei ollut antaa aiempaa näyttöä. Sponsorit eivät uskoneet meihin, hyvä kun aina itse jaksoi uskoa.

Lopulta Rahikka päätti tehdä elokuvan sanojensa mukaan kengännauhabudjetilla. Elokuvaan upposi hänen mukaansa enintään 3000 euroa.

– Rahan sijaan käytimme sitten aikaa.

Editoinnin Rahikka opetteli prosessin aikana. Materiaalia oli valtavasti.

– Ensimmäinen leikkaajamme oli vuoden jälkeen liian väsynyt jatkamaan. Minä jatkoin, opettelin editoimaan ja tein työtä puolitoista vuotta.

Motivaatio saada kertoa joen tarina oli haasteista huolimatta voimakas, eikä valtavalta tuntunut urakka jäänyt puolitiehen. Uuden opettelu toi siihen Rahikan mukaan vielä lisää mielenkiintoa.

Elokuva nyt nähtävillä Vimeossa

Joen Lumo -elokuvaa esitetään Siuntion kylpylässä keskiviikkoisin ja lauantaisin ainakin maaliskuuhun saakka.

– Olen kuullut, että näytösten jälkeen ihmiset olisivat jopa nousseet seisomaan ja aplodeeranneet. Se tuntuu todella hyvältä.

Elokuva on nähtävillä myös Vimeossa, josta sen saa viiden euron maksua vastaan vuokrata itselleen vuorokaudeksi. Rahikka ei halua elokuvaa DVD:lle.

– Siihen on mennyt niin valtavasti työtä, että haluan kaikin tavoin välttää sen päätymistä ilmaiseen levitykseen.

Yleisradioon Rahikka on ollut yhteydessä jo vuosi sitten. Neuvottelupöydän ääreen palataan ensi syksynä.

Joen lumo tullaan kääntämään englanniksi ja hyvin todennäköisesti myös ruotsiksi. Myös saksankielisestä käännöksestä on keskusteltu.

Elokuvan kotisivut
Joen lumo Vimeossa