Menestyskirjan Suomen kansallispuistoista kirjoittanut Tea Karvinen: ”Kun ihminen on yksin luonnossa, hän löytää paljon vastauksia”

”Niin fyysisesti rankkaa kuin on ollutkin, niin paljon kuin on ollut työtä, ei minulle ole ikinä, kertaakaan tullut sellainen olo, että tähän ei olisi pitänyt ryhtyä tai että tämä ei olisi mukavaa.”

Kirjailija Tea Karvinen pysähtyy Vaattunkivaaran pitkospuille katselemaan rinteestä alas solisevaa vettä. Hätkähdyttävän vihreän sammalikon yli ja pitkospuiden ali juokseva vesi kimaltelee toukokuun auringossa täynnä kevään iloa. Tealla ei ole kiire. Hän katselee maisemaa ja miettii rauhassa, nappaisiko kuvan.

Lukemattomat suomalaiset luonnonystävät tulivat Tean kanssa tutuiksi viime vuonna – ainakin tavallaan. Vuonna 2017 Suomen kirjamarkkinoille tuli nimittäin teos, joka vietiin käsistä saman tien: Kansallispuistot – maamme luonnon helmet. Kirja on Tean kahdeksanvuotisen työn hedelmä.

Kopistelemme Vaattunkivaaran näkötorniin ja tervehdimme ääretöntä maisemaa, jonka yli luoksemme kiirii vaaramaan lempeä tuuli. Levitämme eväät pöydälle ja istahdamme alas juttelemaan.

”Haluan kannustaa ja innostaa ihmisiä luontoon, ja kyllähän me kaikki tiedämme, miksi.”

Nopeasti mainetta niittäneen kansallispuistokirjan takaa paljastuu nainen, joka on paljon muutakin kuin suomalainen luonnonystävä, toimittaja ja eräopas. Tea on elämänsä aikana nähnyt maailmaa enemmän kuin moni osaa edes unelmoida. Hän on asunut Havaijilla, työskennellyt ammattikalastajana Alaskassa, hurahtanut skeletonkelkkailuun Salt Lake Cityssä ja kiertänyt niin Afrikkaa kuin Lapin Kevoakin. Uusille asuinsijoille Tean on aina ohjannut intuitio. Aikanaan hän sai mahdollisuuden lähteä opiskelemaan San Diegoon, mutta valitsi sen sijaan eräopaskoulutuksen Joensuusta, koska intuitio ohjasi häntä sinne.

– Monet ovat jo vuosia sanoneet, että minun pitäisi kirjoittaa elämästäni kirja. Minulla on aina ollut niin valtava intohimo elämää kohtaan, olen utelias kaikkeen, Tea sanoo.

Innostus ja uteliaisuus loistavat Tean silmistä. Hän kertoo minulle lähes seikkailuromaanimaisia juonenkäänteitä elämästään ennen kansallispuistokirjaa. Intohimo ei ole suuntautunut pelkästään luontoon – Tea kertoo muun muassa saaneensa kerran idean haluta maailmaa kiertäväksi kilpaurheilijaksi. Ja kuten muutkin haaveensa, myös sen hän toteutti.

– Salt Lake Cityssä päätin aloittaa skeletonkelkkailun, vaikka en ollut siinä vaiheessa vielä edes nähnyt koko lajia. Kisasin siinä lopulta muun muassa EM- ja MM-tasolla. Olin vähällä päästä talviolympialaisiinkin, mutta niin ei ollut lopulta tarkoitettu. Jäin yhden sijan päähän olympiapaikasta karsinnan kanssakilpailijan laittomien jalaksien takia.

Tea Karvinen demonstroi Vaattunkivaaran näkötornissa Rovaniemellä, millaisessa asennossa skeletonkelkkailija kiitää.

Kirja osana sielunsuunnitelmaa

Kun Tealle tuli kutsumus kirjoittaa ensimmäinen kirja, ei se kuitenkaan ollut elämäkerta, vaan retkikirja.

– Kirja kuului sielunsuunnitelmaani, sellainen meillä kaikilla on. Syy oli kirkas ja selkeä: minun tehtäväni on tuoda ihmisille viesti, että me ihmiset todella tarvitsemme luontoa. Haluan kannustaa ja innostaa ihmisiä luontoon, ja kyllähän me kaikki tiedämme, miksi. Luonto ja ihminen ovat yhtä.

Jotta mahdollisimman moni innostuisi lähtemään luontoon, rajasi Tea kirjansa aiheeksi nimenomaan kansallispuistot: paikat, joissa hoidetut ja turvalliset reitit johdattavat maamme hienoimpiin maisemiin kaikkialla Suomessa.

Kirjaprojektin aikana puolikkaatkin vapaapäivät olivat todella kiven alla. Tea sai voimia projektiin tietäessään, että se oli tarkoitettu onnistuneeksi.

– Psyykkasin itseäni ja pyysin kaiken mahdollisen avun, ja sen myös sain, Tea sanoo, viitaten käsillään ja silmillään meitä ympäröivään luontoon ja taivaalle.

– En ikinä ajatellut epäonnistuvani enkä pohtinut, millaisen vastaanoton kirja saisi. Minulla oli tarve ja tarkoitus vain tehdä.

Ensimmäinen painos myytiin loppuun kahdessa viikossa.

– Kustantajakin yllättyi, Tea naurahtaa.

– Postitin kirjoja hullun lailla itsekin, olen myynyt niitä toistatuhatta. Nyt niitä on myyty vajaat kymmenen tuhatta.

Kansallispuistoteos piti Tean kiireisenä lähes vuosikymmenen. Julkaisuvuosi oli yhtä menoa: Tea nähtiin lukemattomissa tapahtumissa ympäri Suomen. Vuodesta 2010 lähtien hän on viettänyt tien päällä 200 päivää vuodessa. Koneen kovalevy pullistelee yhä kuvia, jotka odottavat läpikäyntiä. Lisää tulee hiljalleen: Tea haluaa erikoistua Suomen kansallispuistoihin ja oppia tuntemaan ne yhä paremmin, vaikka kirja onkin jo paketissa.

Nyt hän pystyy kuitenkin ottamaan hieman rauhallisemmin.

– Olen polttanut kynttilää molemmista päistä ja olen ylikunnossa, kuin urheilija. Mutta joka hetki olen pärjännyt hyvin, koska tunnen itseni ja olen ollut sinut tilanteen kanssa. Kiire rauhoittui hetkeksi jouluna, ja nyt kesällä koitan ottaa niin iisisti kuin pystyn. Vaikka mieli on täynnä uusia aiheita, nyt on pakko levätä, Tea kertoo.

Tea kiertää yhä kansallispuistoja, mutta nyt enemmän omilla ehdoillaan. Koska kirja on valmis, ei kaikkia kansallispuistoja tarvitse enää ajatella niin tasapuolisesti, eikä Tea ole enää haastateltavien aikataulujen armoilla. Nyt hän on vapaa kulkemaan omien mielitekojensa mukaan, minne milloinkin sopivalta tuntuu.

– Niin fyysisesti rankkaa kuin on ollutkin, niin paljon kuin on ollut työtä, ei minulle ole ikinä, kertaakaan tullut sellainen olo, että tähän ei olisi pitänyt ryhtyä tai että tämä ei olisi mukavaa.

”Kun ihminen on yksin luonnossa, hän löytää paljon vastauksia.”

Vuonna 2011 Tea muutti Helsingistä Kuusamoon ja pari vuotta myöhemmin Rovaniemelle, missä hän asuu yhä. Enää ei sydän halaja ulkomaille asumaan. Tea kertoo, että vaikka hän on aina ollut vahvasti intuitiivinen, on muutto pohjoiseen  voimistanut hänen yhteyttään henkimaailmaan entisestään.

– Metsässä koen olevani turvassa. Siellä ovat kanssani haltijat ja kaikki muut hyvät metsänhenget, Tea sanoo katsellessaan näkötornista avartuvaa maisemaa, jossa pörröiset vaarat vihertävät ja sinertävät niin kauas kuin silmä kantaa.

Kirjansa myötä Tea toivoo ihmisten ymmärtävän ja etsivän omia henkisiä voimavarojaan luonnon lempeällä avustuksella.

– Kannustan ihmisiä liikkumaan luonnossa myös yksin. Yksin havaitsee paljon enemmän. Kurki välillä alas, ja katso ylös. Kun ihminen on yksin luonnossa, hän löytää paljon vastauksia. Intuitio ja korkeampi minä pääsevät ääneen ja kertovat meille tärkeitä asioita ja neuvoja.

Vaaralta laskeuduttuamme alkaa Tean kesä toden teolla: ajelemme Luostolle, jossa hänen matkailuautonsa odottaa kynttiläkuusien suojissa. Talviunilta herätettävä menopeli toimii Tean kotina aina lokakuuhun saakka – kuten kahtena aiempanakin vuonna.

– Retkiauto pelasti kirjaprojektin loppuajan. Olin niin väsynyt, etten olisi jaksanut pystyttää telttaa. Se oli aika hurjaa, Tea muistelee.

Pian Tea retkiautoineen suuntaa kohti Riihimäen erämessuja. Tea on tavattavissa 7.–10. kesäkuuta pidettävillä messuilla joka päivä.

– Minua saa ilman muuta mielellään tulla tervehtimään! Messuilla myyn kirjoja ja lisäksi minulla on siellä valokuvanäyttely, Tea vinkkaa.

Lue lisää:

Kansallispuistot – maamme luonnon helmet: kirjaesittely, Retkipaikka

Tea Karvinen, kotisivut

Tilaa kirja suoraan Tealta, signeerauksen kanssa >>

Tean Luontoiltojen aikataulut ja paikkakunnat >>

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.