Kuukauden retkiblogi: Kean retki

kk_blogi_2016_08Kea Creutz, 36, kuvailee heti bloginsa alaotsikossa olevansa kaupunkilaisneito. Kaupunkilaisneito, joka etsii luontoaan. Kuukauden retkiblogimme emäntä tosiaankin asuu ja työskentelee Helsingissä, mutta vapaa-aikanaanpa hän valloittaakin pohjoisen jylhiä maisemia!

Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, vaikka lapsuuden kesälomat Päijänteellä antoivatkin pikku-Kealle ensimmäisiä mieleenpainuvia luontoelämyksiä. Toden teolla Kea ihastui luontoon nimittäin vasta aikuisiällä.

– Kävin Lapissa laskettelemassa ensimmäistä kertaa 32-vuotiaana ja ihastuin maisemiin. Samoihin aikoihin sain paljon positiivisia luontovaikutteita. Päätin, että haluan oppia liikkumaan luonnossa vapaammin itse, ja siksi päädyin kolme vuotta sitten ensitekijöiksi suunnistuskurssille opettelemaan kartan ja kompassin lukua, Kea muistelee.

Suunnistus ja siitä pian alkaneet kuukausittaiset yön yli -retket veivät naisen täysin mukanaan.

Kuva kesältä 2014, Senja, Norja.

Kuva kesältä 2014, Senja, Norja.

Haussa uusia haasteita ja elämyksiä

Kolmen vuoden aikana Kea on kulkenut pitkän ja antoisan polun pesunkestävästä kaupunkilaisneidosta taitavaksi retkeilijäksi. Kokemukset ja kohtaamiset saivat Kean pian huomaamaan, että hän haluaa jakaa uuden maailmansa muillekin. Kean retki -blogi sai alkunsa.

– Haluan mielelläni löytää uusia haasteita ja elämyksiä, ja blogini on keino laajentaa omia verkostojani sekä tavoittaa ihmisiä, joiden kanssa voisin tulevaisuudessa toteuttaa jonkin kiehtovan vaelluksen tai muita luonto- ja ulkoiluelämyksiä.

Vielä 5 vuotta sitten Kea ei tiennyt, että hänen sisällään asui vaeltaja, vaikka määrittelmätön kaipuu olikin olemassa.

– Haluan blogini kautta myös tuoda esiin sen, miten ihmisen on mahdollista löytää oma intohimonsa, vaikka se ei aina tuntuisi niin helpolta tai selkeältä, Kea miettii.

Aamu Gappohytalla.

Aamu Gappohytalla.

Rakkaus pohjoiseen, mielessä myös saaristo

Viime huhtikuussa Kea seurueineen hiihti 100 kilometrin matkan Kebnekaisen ympäri, ja tulevana kevättalvena suunnitelmissa on jo toinen hiihtovaellus pohjoiseen. Pohjois-Norja, -Ruotsi ja -Suomi ovat vieneet Kean sydämen mennessään. Suomessa Kea on seikkaillut muun muassa UKK-puiston ja Muotkan erämaissa, ja Norjassa Senjan saarella, Lofooteilla ja Lyngenin niemimaalla.

– Tunnen paljon iloa siitä, että olen muutamassa vuodessa löytänyt keinot ylipäänsä kulkea tuollaisiin maisemiin, joissa en viisi vuotta taaksepäin osannut kaupunkilaisena edes kuvitella kulkevani.

Kun Kean tekee mieli lähiluontoon, suuntaa hän yleensä helposti saavutettavaan Nuuksioon. Yksin retkeilyä hän on kokeillut myös muun muassa Salossa Teijon kansallispuistossa, Espoon saaristossa sekä tänä kesänä myös Kolilla. Kesän aikana Kea on treenaillut myös melomista muun muassa Vuosaaren suunnalla, haaveenaan alkaa valloittaa muun muassa pääkaupunkiseudun saariston saaria.

– Siellä kiehtovat paitsi helpot yhteydet upeisiin maisemiin, myös päiväretkeily- ja yöpymismahdollisuudet, joiden avulla kaupungin kiireet, työ ja arki taatusti unohtuvat.

Vinkkejä sisäisen retkeilijän löytämiseksi

Kea antaa vinkin muille kaupunkilaisneidoille, ja tietenkin myös kaupunkilaisherroille, kuinka sisäisen vaeltajansa voi auttaa jaloilleen.

– Jos sinulla on halua, muttet välttämättä vielä tiedä miten lähteä toteuttamaan sitä, kannattaa tutustua luontoliikunnan järjestöihin kuten Suomen Latuun tai Tunturilatuun, tai kysellä seuraa muilta kiinnostuneilta esimerkiksi Relaa.comissa tai Facebookin vaellusryhmissä, Kea kannustaa.

Hän muistuttaa, että luonnossa liikkumisesta innostuneet ihmiset jakavat mielellään aloittelijoille hyviä vinkkejä. Hän itse kuuluu Outdoor Siskojen ryhmään ja vinkkaa, että se on naisille yksi hyvä tapa löytää vaellus- ja retkiseuraa.

Kean ystävä Leila katsoo Kilpisjärvelle Mallan luonnonpuistossa.

Kean ystävä Leila katsoo Kilpisjärvelle Mallan luonnonpuistossa. 1. vaelluspäivä, aurinko helli lämpimästi syyskuun puolessa välissä.

Retkeilyn aloittamisen ei tarvitse olla monimutkaista tai kallista.

– Yllättävän vähällä pärjää, ja isompia varusteita voi aina alkuun lainata ystäviltä tai verkkopalveluista kuten retkirent.fi ja kuinoma.fi.

Kea toteaa, että kun tarpeeksi jotakin haluaa, löytää kyllä keinot sen toteuttamiselle.

– Itse lähdin kolme vuotta sitten suunnistuskurssille opettelemaan kartan ja kompassin käyttöä, ja osallistuin jo samana kesänä ohjatulle viikon mittaiselle vaellukselle erämaassa. Sinä pystyt ja sinä voit, jos vain haluat!

Kolmen valtakunnan rajapyykillä.

Kea kolmen valtakunnan rajapyykillä. Taustalla nousee Norjan puolella korkeuksiin Bárrás.

Karhunkierroksella 28 asteen pakkasessa

Kea perusti bloginsa maaliskuussa 2015, mutta on tallettanut sen postauksiin muistoja myös varhaisemmista tapahtumista, jotka muuttivat hänen elämänsä. Yksi näistä oli Suomen Ladun eräopaskurssi 2013. Myös viime talvi oli käänteentekevä, sillä silloin Kea teki ensimmäiset retkensä kovassa pakkasessa.

– Vuoden vaihteessa kävimme ulkoilemassa ensimmäistä kertaa -28 asteen pakkasilla Karhunkierroksella ja Pienellä Karhunkierroksella. Se jos jokin oli elämys, ja kirjoittelinkin kokemuksia varusteista. Myös ensimmäinen yöni talvella Riisitunturin autiotuvalla oli ikimuistoinen, Kea vinkkaa.

Kirjoitusten välillä Kea päivittää kuulumisia myös bloginsa Facebook-sivulle, josta malttamattomimmat voivat käydä kurkkimassa, mitä blogiin on kulloinkin odotettavissa. Luvassa on Kean retkikertomuksia paitsi Suomen erämaista, myös Norjan kansallispuistoista sekä Ruotsin tuntureilta.

Lähitulevaisuudessa siintää ainakin ruskavaellus.

– En ole koskaan kokeillut inkkarikanootilla melomista, ja pidempi melontavaellus joko inkkarilla tai kajakilla viimeistään kesänä 2017 kiehtoo myös, Kea paljastaa.

Lähellä Rostahyttaa.

Lähellä Rostahyttaa.

”Kuljen, koska pystyn”

Kea pohtii olevansa etuoikeutettu, koska vaeltaminen on hänelle mahdollista.

– Kuljen, koska pystyn, ja olen kiitollinen siitä, että pystyn. Siksi tunnen luonnossa liikkuessani myös lempeyttä ja tietynlaista nöyryyttä luonnon ja luonnonvoimien äärellä. Mitään tästä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä.

Tulevaisuuden haaveina naisella on käydä Norjan kansallispuistoissa ja Ruotsin suurtuntureilla, mutta myös tutkia Suomen kansallispuistoja ja retkeilymaisemia lisää.

Kea, millaisia terveisiä haluaisit kertoa Retkipaikan lukijoille?

– Olisi kiva tavata blogin lukijoita, joten jos näette minut metsässä, poluilla tai erämaassa, niin tulkaa moikkaamaan! Olen otettu siitä, että Retkipaikka valitsi sivuni kuukauden blogiksi, ja tulen jatkossakin kirjoittelemaan ajatuksia varusteista ja vaelluksista. Sitä ajatellen voitte myös mielellään laittaa minulle viestiä ja toivoa aiheita joista kirjoittaa.

– Nauttikaa kesästä ja inspiroidutaan porukalla miettimään niitä vaelluksia ja retkiä myös tuleville kuukausille, syksylle ja talvelle! Metsät ja tunturit tuolla odottavat, että käymme niitä tutkimassa ja toteuttamassa itseämme. Jos koskaan on hetki seurata omaa intohimoasi, ja tehdä jotain itsellesi merkittävää, se hetki on nyt.

Kean blogiin pääset tästä, nautinnollisia lukuhetkiä!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.