Melontaa Repovedellä - Kuutinkämpältä Lapinsalmelle ja takaisin

Yhteistyössä Visit Kouvola

Mustanlamminvuoren huipulla kohoaa näkötorni, jonka maisemat ovat vailla vertaa. Vuoren juurella odottaa kuitenkin toisenlainen elämys. Maisemia nimittäin kannattaa lähteä tarkastelemaan järven selkämystä myöten. Kuutinkämpän yhteydessä toimii melontatukikohta, josta voi helposti vuokrata kanootin ja aloittaa melomisen suoraan keskeltä Repoveden kauneinta luontoa.

Melontatukikohdan sijainti on maisemien lisäksi myös siinä mielessä hyvä, että suhteellisen suojainen Kuutinlahti on helppo paikka kokeilla melomista, vaikka kokemusta lajista ei olisi kertynyt juurikaan.

Aivan umpimähkään ei tarvitse myöskään lähteä järven selälle melomaan, vaan kansallispuiston karttaan on merkattu useammanlaisia melontareittejä, jotka sopivat lyhyempiin päiväretkiin kuin myös pidemmänlaisiin melontaretkiin. Me päätimme tällä kertaa lähteä katsomaan vesiteitse yhtä Repoveden kuuluisinta nähtävyyttä eli Lapinsalmen riippusiltaa, jonne matkaa kertyisi edes takaisin meloen noin 4 kilometriä.

Matkaan pääsi helposti Kuutinkämpän rannasta. Muovinen kanootti oli pienemmänkin miehen kevyt nostaa tellingiltä alas ja työntää vesille. Kanootin vuokraukseen kuuluivat tynnyrit ja melat sekä liivit, joten kaikki oli valmiina matkaan samantien.
Jos ei asia ollut kirkastunut jo Olhavanvuoren kohdalla, niin muutaman vedon jälkeen alkoi kyllä selvitä, minkälaisista maisemista oli Repovedellä kysymys. Kallion jyrkkää nousi vierestä vähän väliä ja siinä kohdalla rantaa, missä ei ollut jyrkännettä, oli mukavan näköinen silokallio.

Lapinsalmelle meloessa ensimmäisenä tulee vastaan Ruskiansalmi. Salmen nimen alkuperä ja nopeasti ohimeloessa vielä arvoitukseksi, mutta tälläisten kapeikoiden läpi melominen on aina mieleenpainuva kokemus, eivätkä Ruskiansalmen kalliot tehneet tässä poikkeusta.

Salmesta päästyämme maisema aukeni ja samalla tuuli koetti hetkisen aikaa päästä työntämään sivusta. Saareileva maisema kuitenkin rikkoo tuulta sen verta sopivasti, ettei hieman kovempikaan puhuri pääse nostamaan sen pahempia aaltoja. Tämä reitti on myös sen verran yksinkertainen, että mikäli harjoittaa rannan myötä soutamista, niin ei reitistä voi erehtyä.
Reilun kilometrin verran eteenpäin melottuamme ranta kaartui vasemmalle ja reitti kapeni salmeksi. Salmen yläpuolella roikkuvasta riippusillasta saattoi helposti arvata, että olimme päässeet perille.

Salmen läpi melomalla löytää helposti Lapinsalmen laavun ja nuotiopaikat, johon on kanootin kanssa myöskin helppo rantautua ja pitää vaikka taukoa. Eikä myöskään tuota riippusillalla kävelyä voinut jättää välistä. Sen verran se on komea riippusilta.
Jos menomatkalla pääsi tuuli hieman työntämään selän takaa, niin paluumatkalla se työnsi vasten. Kanootti kuitenkin kulki kevyesti eteenpäin.

Melonta ja maisemat tempaisivat mukaansa niikseen, että kun Mustanlamminvuoren huippu ja sen näkötorni näyttivät kotirannan paikkaa, teki meidän mielemme vielä meloa. Päätimme jatkaa melontatukikohdan ohi Kuutinlahden pohjukkaan asti ja kävimme kurkistamassa siellä sijaitsevaa Kuutinkanavaa.

Kuutinkanava on siinä mielessä hieman hämäävä, että se ei ole rakennettu veneitä taikka kanootteja varten, vaan kanavaa pitkin on aikoinaan uitettu tukkia.
Tukkilaishistoriaan tutustuttuamme alkoikin aurinko muistuttelemaan, että olimme nähneet jo kylliksi yhden päivän osalta. Meloimme takaisin melontatukikohdan rantaan kuutinkämpälle. Kämpän rantaan oli muovinen kanootti kevyt nostaa ja lukita ja liivit sekä muut härpäkkeet palauttaa melontatukikohdan varastoon.