Luontoseikkailua kaupungissa – Riippusiltojen lenkki Valkeakoskella

Kaupallisessa yhteistyössä Yhteistyöstä voimaa -matkailunedistämishanke

Luontopolkujen ja metsien ystävänä olen tottunut ajamaan välillä kauaskin kaupungista kauniiden luontopolkujen ja järvimaisemien äärelle. Nyt olen kuitenkin kuullut eräästä mielenkiintoisesta reitistä, joka sijaitsee aivan keskustan tuntumassa Valkeakoskella. Kyseessä on hieman yli kolmen kilometrin mittainen Riippusiltojen lenkki, joka sivuaa Apianlahden järvimaisemaa ja sisältää useita vesistön ylityksiä riippusiltoja pitkin. Tätähän täytyy lähteä testaamaan!

Reitin pituus: 3,3 km
Kulkuaika: noin 1 tunti
Reitin yksi mahdollinen lähtöpiste Apian urheilukentällä: paikka kartalla
Helppo reitti
Uimapaikat Kirjaslammella ja Apialla (talvella avanto)
Riippusiltojen lenkki kartalla (LIPAS)

Riippusiltojen lenkille on mahdollista saapua julkisilla esimerkiksi Tampereelta kerran tunnissa Valkeakoskelle kulkevalla bussiyhteydellä, jonka päätepysäkki sijaitsee kivenheiton päässä lenkkipolusta. Autolla saapuville löytyy niin ikään useita mahdollisia parkkipaikkoja kierroksen varrelta: ainakin kauppatorin, Apian urheilukentän ja Kirjaslammen läheisyydessä on parkkitilaa omalla kyydillä saapuville.

Riippusiltojen lenkki on ympyräreitti, joka on jaettavissa karkeasti kahteen osaan: Apianlahden itäinen puoli on luonnonkaunista lenkkimaastoa, kun taas läntinen puoli sivuaa Valkeakosken keskustaa. Julkisilla saavuttaessa on reitti helpointa aloittaa Apian urheilukentän läheisyydestä, josta kierrosta voi lähteä kulkemaan joko Urheilukatua pitkin itään tai pohjoiseen kohti Putaansiltaa. Itse lähden kulkemaan pohjoiseen Putaansillalle. Sillalta avautuvat ihan kivat maisemat, mutta odotan silti eniten polun metsäosuutta, jonne sunnataan heti sillan jälkeen Valkeakosken venesatamaa sivuten.

Putaansilta
Valkeakosken venesatama

Lyhyen käppäilyn jälkeen saavun kierroksen metsäiselle osuudelle Kirjaslammen hienoihin maisemiin. Lammen välittömässä läheisyydessä sijaitsee aivan uusi grillauspaikka, jossa on mahdollista tulistella ja syödä eväitä. Puut täytyy kuitenkin tuoda paikalle itse, joten minulta grillailu jää tällä kertaa väliin. Tiettävästi paikalle on kuitenkin harkittu järjestettäväksi polttopuiden jakopistettä.

Kirjaslammen grillauspaikka

Vaikka reittiä kuljetaan valaistulla lenkkipolulla kaupungin läheisyydessä, pääsen hyvin ympäröivän luonnon tunnelmaan kiinni. Jopa niin hyvin, että harhaudun pian reitiltä sivuun, kun ympärillä oleva syksyinen luonto kutsuu katselemaan, mitä kaikkea lähimaastosta mahtaakaan löytyä. Näillä kohdin pääpolusta haarautuu useita pienempiä polkuja, joita pitkin maastoa voi tutkia lähemmin. Metsäinen alue on myös sen verran pieni, ettei eksymisen vaaraa käytännössä ole.

Lenkkipolku Kirjaslammen läheisyydessä

Jonkin aikaa lenkkipolkua kuljettuani näen ensimmäisen riippusillan pilkistävän puiden välistä. Apian kanavan ylittävä silta seisoo tyylikkäänä keskellä syksyistä järvimaisemaa. Poutainen viikonloppuilta on saanut liikkeelle paljon väkeä, ja siltaa ylittäessä moni näyttää jäävän katselemaan lahden yltä avautuvia hienoja maisemia.

Näkymä sillalta

Sillan ylitys tuo minut pieneen saareen, minkä jälkeen lahden ylittäviä siltoja tulee vastaan vielä kaksi lisää. Suurimmilla silloilla pääsee ihailemaan Apianlahtea kätevästi yläilmoista, mutta omaksi suosikikseni muodostuu silti keskimmäinen, hieman pienempi silta. Tälle sympaattiselle sillalle ei tarvitse kiivetä, vaan sen ylittämiseksi laskeudutaan lähelle virtaavaa vettä.

Näkymä sillalta

Kiertelen saarten rantoja ja ihailen syksyisiä maisemia. Riippusilloista ja saarista muodostuva kokonaisuus jää mieleeni yhtenä koko lenkin hienoimmista paikoista. Yhden riippusillan alta piilosta löytyy jopa kiva pieni pöytä penkkeineen, jonka ääressä on mukava istuskella virtaavan veden ääntä kuunnellen.

Saarikokonaisuuden jälkeen polku jatkuu metsäisenä Apianlahtea sivuten. On jälleen vaikeaa olla siirtymättä polulta sivuun katsomaan, mitä rannan tuntumassa näkyy. Järvimaisemien ohi kun ei vain voi kävellä pysähtymättä. Syksy on alkanut värittää puiden lehtiä eri sävyihin ja aurinkokin välillä pilkahtelee muuten melko pilviseltä taivaalta. Kaukana vastarannalla pilkistävät tehtaiden piiputkin tuntuvat tässä kontekstissa vain pieneltä kauneusvirheeltä muuten hienossa järvimaisemassa.

Mainittakoon muuten myös, että Apianvirrassa voi luvan ostamalla kalastaa vaikkapa perhoilla. Lupa- ja lisätiedot löytyvät Valkeakosken kalaveikkojen sivuilta, missä mainitaan paikan kalalajeiksi mm. kirjolohi, järvitaimen, kuha, ahven ja hauki.

Lenkkipolun sorapohja muuttuu pikkuhiljaa asfaltiksi saavuttaessa takaisin polun urbaanille osuudelle. Tästä ei mene kauan, kun ollaan jo takaisin lähtöpisteessä Apian urheilukentän lähettyvillä. Tässä vaiheessa tajuan, kuinka lyhyt kierros lopulta olikaan. Tätä olisi ollut kiva jatkaa pidempäänkin.

Suurimman vaikutuksen tässä reitissä teki minuun se, että se on yleensä olemassa. Ihan heti ei nimittäin tule mieleen vastaavaa keskustan välittömästä läheisyydestä lähtevää lenkkipolkua, josta pääsee metsäisiin maisemiin ja joka useine riippusiltoineen tarjoaa myös hieman seikkailun tuntua. Reitti on erittäin helppokulkuinen, joskaan ei täysin esteetön silloissa olevien portaiden vuoksi. Itse olisin voinut kulkea pidemmänkin kierroksen, mutta toisaalta reitin nykyinen pituus mahdollistaa matalan kynnyksen mahdollisimman monille lähteä tälle polulle.

Suosittelen ehdottomasti harkitsemaan etenkin, mikäli olet liikkeellä Valkeakoskella ja sinulla on noin tunnin verran ylimääräistä aikaa. Majoittujille ympäristössä on vaihtoehtoja kuten Hotelli Waltikka sekä Apianlahti Camping, jossa on myös mökkejä.

N=6796027.667, E=341099.946 (ETRS-TM35FIN)

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.