Halkokarin kahakan muistomerkki, Kokkola

Retkipaikassa on Pohjanmaa pahasti aliedustettuna, joten päätin ottaa tehtäväkseni esitellä sieltä ainakin tämän kohteen, johon tutustuessani keväällä 2011 paikan menneisyys teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Luvassa on annos maamme sotahistoriaa.

Ja se Oolannin sota oli kauhia /
Hurraa, hurraa, hurraa!

Vain parin kilometrin päässä Kokkolan kaupungin keskustasta pohjoiseen päin mentäessä sijaitsee Kaustarviken-niminen lahti, jonka suojissa käytiin puolitoista vuosisataa sitten merkittävä taistelu. Nykyisin tällä luonnonkauniilla paikalla kohoaa Halkokarin kahakan muistomerkki.

kuva1

Krimin sodassa 1853–56 vastakkain olivat Venäjän keisarikunta sekä liittoutuneet, joihin kuuluivat Turkki, Ranska ja Englanti. Suomi oli tuolloin Venäjään kuuluva autonominen ruhtinaskunta, joten oli vain ajan kysymys, milloin sota leviäisi maamme merialueille.

Englannin laivasto halusi estää venäläisiä purjehtimasta Kronstadtista Itämeren halki Atlantille ja sieltä edelleen kohti Mustaamerta, jolla päätaistelut käytiin, joten Suomen rannikolla alkoivat Oolannin sodaksikin kutsutut sotatoimet.

halkokarikartta

Toukokuussa 1854 neljä englantilaista höyryfregattia purjehtikin pitkin Pohjanlahden rannikkoa ja englantilaiset polttivat laivoja ja tervavarastoja ilman vastarintaa Oulussa ja Raahessa.

Tieto näistä tapahtumista saapui Kokkolaan 2.6.1854 ja kauppias Anders Donnerin ehdotuksesta kaupungissa aloitettiin sinne jääneiden asukkaiden voimin puolustautumisvalmistelut. Suntinsuun yli rakennettiin silta, eräänlainen optinen lennätin otettiin Tankkarin saarella käyttöön tiedonvälityksen nopeuttamiseksi ja sata paikallista vapaaehtoista piiloutuivat tykkeineen Halkokarin makasiinien väliin rakennettujen lankkuaitojen suojiin odottamaan hyökkäystä.

Vaasasta saatiin avuksi kaksi venäläistä jalkaväkikomppaniaa ja Närpiöstä kaksi kenttätykkiä. Oli vähällä käydä niin, ettei apu olisi ehtinyt perille ajoissa, mutta onneksi puhkesi myrsky, joka pidätteli englantilaisaluksia merellä.

kuva2

Siipirataslaiva Vulture ja fregatti Odin ankkuroivat merelle Trullevin edustalle 7.6.1854. Iltayhdeksältä niistä nähtiin laskettavan vesille yhdeksän venettä, joissa oli 17 upseeria ja 180 sotamiestä. Veneet ryhmittyivät linjaan Pikiruukin edustalle, kaupunkiin johtavalle purjehdusväylälle, ja yksi jatkoi neuvottelulipun kanssa maihin Suntinsuulle.

Englantilaisia oli vastassa varapormestari Berndt Roos sekä muutama muu, joukossa kaksi tulkkia. Neuvottelijat Wise ja luutnantti Burton vaativat laivojen ja satamassa olevan valtion omaisuuden välitöntä luovutusta, sillä heillä oli käsky tuhota ne.

Heidän yllätyksekseen suomalaiset kieltäytyivät. Neuvottelijat palasivat takaisin omiensa luokse ja englantilaiset lähettivät kaksi tuntia myöhemmin yhden veneen tutkimaan Kaustarvikeniä. Kun se tuli riittävän lähelle Halkokaria, suomalais-venäläiset joukot avasivat tulen.

Ensimmäinen tykinlaukaus osui veneen kylkeen, haavoittaen montaa. Pian sen jälkeen Matts Kankkonen ampui luodin veneen päällikkö Edward Carringtonin otsaan. Englantilaiset vastasivat tulitukseen aiheuttamatta sen suurempaa vahinkoa. Vajaan tunnin taistelun jälkeen he vetäytyivät. Heidän epäonnekseen yksi veneistä jäi kiinni lahden pohjassa makaavaan laivanhylkyyn ja joutui puolustajien vangiksi.

kuva3

Maihin tuotiin yhteensä 28 englantilaista, joista kuusi oli kuollut tulituksessa ja kolme menehtyi myöhemmin vammoihinsa. Yksitoista eloonjäänyttä sekä veneeseen jääneet aseet lähetettiin Pietariin. Kaatuneet haudattiin Marian hautausmaalle. Iso-Britannia maksaa yhä vuosittain pienen korvauksen haudan ylläpidosta. Kaiken kaikkiaan kahakassa surmansa sai 18 englantilaista ja 38 haavoittui. Kolme kokkolalaista haavoittui lievästi.

Suomalaisten haltuun jäänyt barkassi eli maihinnousuvene on tiettävästi ainoa Britannian kuninkaalliselta laivastolta kaapattu ja vihollisen haltuun jäänyt alus maailmassa. Nykyisin sitä voi käydä ihailemassa Kokkolassa taistelun mukaan nimetyssä Englannin puistossa, jossa se lepää venevajan suojassa.

Tsaari Nikolai I palkitsi puolustustaistelun johtohahmot pyhän Annan 3. luokan ritarimerkeillä ja jakeli auliisti muitakin kunniamitaleita. Taistelun suuret sankarit, Anders Donner ja Matts Kankkonen, saivat erityisen kunnianosoituksen: tsaari maalautti heistä suuret kuvat, jotka ovat yhä nykyäänkin paikoillaan Helsingin keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä presidentinlinnassa. Taiteilija Wladimir Swertschkoff maalasi myöhemmin taistelun kulkua esittäviä mielenkiintoisia maalauksia.

Kerrotaan muuten, että englantilaisvankeja kohdeltiin Kokkolassa varsin poikkeuksellisesti: heitä kestittiin kaupunkilaisten voitonjuhlissa parhailla ruoilla ja juomilla! Vain vuotta myöhemmin kokkolalaiset joutuivat syyskuussa 1855 toistamiseen taisteluun englantilaisia vastaan, jotka kärsivät tälläkin kertaa kirvelevän tappion.

kuva4

Maisema Halkokarin edustalla

Paikalle ehdotettiin muistomerkkiä ensimmäisen kerran vuonna 1924, mutta hanke kariutui. Lähinnä suojeluskuntapiirit jatkoivat asian ajamista, mutta kaupunginvaltuusto myöntyi vasta 1930-luvun alkupuolella, jolloin se vihdoin myönsi hankkeelle määrärahan. Muistomerkin suunnittelusta vastasi kokkolalaista sukua oleva arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Björklund (1885–1957).

Halkokarin kahakan muistomerkki paljastettiin syksyllä 1934. Kunniavieraina läsnä olivat Donnerin, Kankkosen, Hellströmin ja von Wendtin sukujen edustajat. Muistomerkkiä ympäröivät hyvin hoidetut puistonurmikot sekä rautaketjut.

Saatuani historiasta tarpeekseni lähdin kävelemään pitkin puistomaisia hiekkakatuja meren kohinaa kuunnellen ja ajattelin sitä, mitä kaikkea sen aallot kätkevätkään alleen ja mitä satoja vuosia vanhat puut ovat nähneetkään. Enemmän kuin mitä me voimme edes kuvitella.

Kartta

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7087212 E 309271

Lähteet:

http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/
https://www.kokkola.fi/kulttuuri/museot/nayttelyt/vene/
http://www.port.of.kokkola.fi/historia/halkokari1854.html
https://www.kokkola.fi/asuminen/puistot_ja_metsat/tietoja_puistoista/
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2007-06-21/kuningatar_maksaa

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.