Luontokin viettää joulua – ja nämä asiat me ihmiset voisimme siltä oppia

Luonto on oivallinen paikka hiljentymiselle koska tahansa. Suuren ja kauniin luontomme ansiosta me suomalaiset voimme tavallamme viettää joulua vaikka vuoden jokaisena päivänä.

Talvisesta luonnosta on hälinä kaukana, mutta ihmiskoteihin stressi ja kiire tunkeutuvat jouluna liian helposti. Ehkä voimmekin oppia luonnolta jotain tärkeää myös joulunvietosta?

1. Rauha

Sydäntalvisen luonnon rauha on aitoa ja syvää. Luonto ei kysele, valita eikä vaadi. Se ei ole tyytymätön eikä malttamaton. Se on vain suuri hiljaisuus. Lähde kävelylle – vain askeleesi kuuluvat. Nukkuvan maan voiman voi tuntea jalkojen alla, mutta sen kokemiseksi pitää muistaa pysähtyä ja olla hiljaa.

2. Pyyteettömyys

Hiljaisen maan yllä kuu ja aurinko kulkevat taivaankannen halki päivästä toiseen. Ne valaisevat polkujamme päivin ja öin, ja kenenkään pyytämättä maalaavat taivaan sinen ja purppuran väreihin. Silloin me ihmiset voimme katsoa maisemaa ja huokaista: oi kuinka kaunista!

3. Hetkessä eläminen

Maankannen ovat peitelleet pohjoisessa lumi, etelässä pudonneet lehdet. Huolellisesti peiteltynä maa lepää ja voimistuu. Keväällä se puhkeaa jälleen yltäkylläiseen loistoonsa, mutta vielä nyt on hämärää ja hipihiljaista. Maa ei ole malttamaton, se on tyytyväinen juuri tässä hetkessä.

4. Kiitollisuus

Maan koloissa kaikkialla ympärillämme nukkuvat karhut, mäyrät, ehkä muumitkin. Mutta maan pinnalla elämä on sinnittelyä: linnut etsivät ruuakseen jyviä ja hirvet risuja ja puunkuorta. Porot kaivavat lunta löytääkseen jäkälää. Eläimet eivät tuhlaa aikaansa miettimällä, kunpa kaikkea olisi enemmän. Ne ovat kiitollisia jokaisesta suupalasta.

Kuva: Minttu Heimovirta

5. Lupa olla

Luonto ei pyytele anteeksi sitä, että talvisaikaan kukat eivät kuki eivätkä vedet hehku sinisenä. Se ei pode huonoa omaatuntoa, vaikka kaikki ei ole tiptop kaunista. Maa tuntee oman arvonsa ja lepäilee hyvällä omallatunnolla, miettimättä, mitä muut siitä ajattelevat.

+1: Ilo

Joulun jälkeen aurinko alkaa kylvettää maata kirkkaissa säteissään yhä enemmän. Pohjoisimpaan Suomeen sen valo palaa hiljalleen pitkän kaamoksen jälkeen. Pian kuuluu ilmassa jo jäistä vapautuneiden koskien kuohuna, ja kasvit kasvavat kohisten. Joulu on käännekohta, ja pian talven ikihiljaisuus päättyy. Siitä alkaa uusi aika.

Retkipaikka toivottaa kaikille lukijoilleen rauhaisaa joulua  ja onnellista uutta vuotta!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.