Luontokeskus Haltian lumikenkäreitti Nuuksiossa

Muutaman päivän kestäneen suojasään jälkeen lämpömittarin lukema vajosi taas pakkaselle. Uusi lumi oli satanut höyhenkevyenä puuterina, ja aurinkokin näyttäytyi auki revähtäneeltä taivaalta. Olosuhteet olivat täydelliset lumikenkäilyyn. Vuokrasimme lumikengät jalkaan Suomen luontokeskus Haltiasta (Haltia Shop verkkokauppa) ja lähdimme ystävän kanssa happihyppelylle tien toiselta puolelta lähtevälle merkatulle lumikenkäreitille.

Sijainti kartalla

Reitin pituus: 2,5km

Vaativuus: helppo

Kuvat: Mari Valtonen

Haltian 2,5 kilometrin mittainen lumikenkäreitti myötäilee luontokeskuksen kävelyreittejä (Päivättärenpolku ja Maahisenkierros) aina sieltä täältä ja mutkittelee muuten kauniissa, vaihtelevassa maastossa soiden ja kallioiden yli. Haltian infosta saa mukaan printtikartan, jonka kanssa vaaleanvihreällä kuitunauhalla merkattua reittiä on helpompi seurata. Vilkkaimmissa risteyskohdissa lumikenkäreittiä viitoittavat myös laminoidut nuolikyltit, samoin kuin kävelyreittejä omat pysyvämmät puiset kylttinsä, jolloin oikea suunta on helpompi löytää. Kysyvä ei myöskään tieltä eksy, joskin näin arkipäivänä virastotyöaikaan muita liikkujia ei maastossa juuri näkynyt.

Reitti alkaa Haltian kohdalta heti tien toiselta puolelta ja seurailee ensin parkkipaikan takana kulkevaa Päivättärenpolkua. Parkkipaikan takanurkasta lumikenkäilijät ohjataan omalle polulleen metsän kätköihin jylhänä kohoavaan rinteeseen. Minkäänlaisia vaikeuksia mäkeä ei kuitenkaan ollut nousta, ja ylhäällä saimme edetä tasaisemmassa maastossa aina Maahisenkierroksen upealle näköalapaikalle saakka. Tällaisena päivänä näköaloja riitti tosin kaiken aikaa, sen kun vain katseli ympärilleen: puiden oksien lomasta siivilöityvä aurinko, kimmeltävät hanget, kristallina puiden neulasiin jäätyneet vesipisarat. Näköjään etelänkin talvi voi vielä joinakin vuosina vetää vertoja Lapin maastoille!

Näköalapaikalta takaisin Haltian suuntaan käännyttäessä reitti etenee pitkin Maahisenkierroksen kävelyreittiä. Lumikengillä kävely on selvästi mielenkiintoisempaa umpihangessa, joten tämä suora on tiukasti reittiä seuraavalle ehkä kaikkein tylsin osuus. Hieman tamppautuneen polun sivussa kulkien olisi kuitenkin jo heti päässyt astelemaan pehmeämpää hankea ilman eksymisvaaraa.

Suoran loppupuolelta lumikenkäreitti haarautuu jälleen pois kävelyreitiltä suloiselle pikku suolle. Vaikka pakkasta oli ollut jo useampina päivinä, tuli vastaan vielä silti sulia kohtia. Näiltä välttyi astelemalla tarkasti aiemmin kulkeneiden jäätyneitä jälkiä ja seuraamalla reittimerkintää.

Suon jälkeen lumikenkäreitti etenee Päivättärenpolun latuosuuden molemmin puolin risteillen, Nuuksiolle tyypillisten kallioiden yli aaltoillen. Ennen ladun ylitystä kannattaa aina vilkaista olkansa yli, ettei sivulta ole tulossa vauhdilla hiihtäjiä! Aivan loppupuolella reittiä kuljetaan vielä varaustulipaikka Aarnitulen ohi. Tämän tulipaikan saa käyttöönsä pientä varausmaksua vastaan samaisesta nettikaupasta kuin lumikengätkin (Haltia Shop). Haltian luontokoulu käyttää tulipaikkaa omaan opetustoimintaansa, joten muulle väelle vuokraus on mahdollista ainoastaan luontokoulun toiminta-aikojen ulkopuolella.

Pidempäänkin olisi helmikuisessa talven ihmemaassa viihtynyt, mutta tällä kertaa aikamme riitti vain tähän lyhyeen piipahdukseen. Kulkemaamme merkattua reittiä voikin suositella erityisesti aloitteleville maastossa liikkujille tai pienempien lasten kanssa ulkoileville (Haltian välineistä löytyy lumikenkiä myös lasten koossa!). Suunnistustaidostaan varmemmille Nuuksion maastot tarjoavat loputtomat mahdollisuudet lyhemmille ja pidemmillekin lumikenkäretkille. Eväiden syönti on mielestäni aina retken kohokohta, mutta vatsan saa täytettyä niin ikään Ravintola Haltiassa.

Kannattaa huomioida, että Haltian lumikenkäreitin sijainti ei ole pysyvä, vaan vaihtelee vuosittain lumitilanteen mukaan. Printtikartan voi noutaa Haltian infosta.

1 reply
  1. Maisemaonnellinen Johanna
    Maisemaonnellinen Johanna says:

    Kauniita kuvia kivan näköiseltä reitiltä!

    Turvallisuutta maksimoiva lumikenkäilijä (kuten minä) pukisi lumikengät mieluiten siten, että nilkkasiteen kiristysräikkä jää nilkan ulkosivulle. Se pienentää siteiden aiheuttamaa kompastumisriskiä, kun siteet eivät tartu vahingossa toisiinsa.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.