Linnansaaren kansallispuistossa potkukelkalla

Oravin ja Rantasalmen välinen, Linnansaaren kansallispuiston kautta kulkeva retkiluistelurata soveltuu paitsi luistimilla vauhtia potkijoille, myös potkukelkkaretkeilijöille. Harvalla lienee oma potkuri mukana, mutta menopelin saa vuokrattua lähtöpaikasta kohtuuhintaan, samalla kun maksaa reittimaksun (8 e/päivä).

Itse valitsen Oravissa alleni perinteisen potkukelkan enkä vaihtoehtoista, virtaviivaisempaa mallia. Lapsuusmuistot kauppareissuista mummon kanssa velvoittavat. Toista tuntia sitten auratun luistelureitin jää näyttää olevan erinomaisessa kunnossa, koska plusasteet eivät ole vielä tehneet tuhojaan.

Vasemmalla Rantasalmi, oikealla Oravi. Musta reittiviiva poikkeaa suurimman saaren eli Linnansaaren eteläosassa.

Kartta kertoo, että Haukiveden avarista maisemista saisi huollettua reittiä pitkin nauttia aivan mahtavan pitkän matkan, mutta minulle riittää tavoitteeksi pistäytyminen Linnansaaren kansallispuiston pääsaaressa, noin viiden kilometrin päässä. Ei kun menoksi.
Hetken kuluttua kyllä paljastuu, että pieni lumikerros jään päällä on meikäläiselle tarpeen, sillä en ole älynnyt varustautua puhtaalla jäällä potkuttelua varten. Jonkinlaiset piikit tai nastat kengänkärjissä helpottaisivat kummasti – pelkkä vaelluskenkä kun lipsuu iloisesti jokaisella potkaisulla. Tekniikkaa täytyy siis hioa. Kun hoksaan siirtyä luisteluväylän reunalle, mistä onneksi löytyy välillä jalan alle myös lunta, potkuttelu helpottuu kummasti. Haen jonkin aikaa sopivaa jalanvaihtorytmiä ja huomaan, että olen selvästi enemmän oikeajalkainen potkija.

Pidän ensimmäisen tauon kahden kilometrin jälkeen. En kuitenkaan tarvitse retkiluistelijoiden lepopenkkiä, sillä oma jakkara kulkee potkurissa näppärästi mukana. Vaihdan hetken kuulumisia vastaan viilettävän kuopiolaisen luistelijaseurueen kanssa ja sitten matka jatkuu.

Haukiveden avarat maisemissa kelpaa potkutella. Mietin samalla, miten hienoa melontaseutua tämä onkaan. Ja otan kohta tuumaustauon – kyllä tämä treenistä käy samalla! Saapa nähdä, valittavatko tietyt jalkalihakset huomenna. Ja käynkö ihan varmasti kääntymässä itse Linnansaaressa vai pitäisikö pyöräyttää potkurin jalakset  toiseen suuntaan jo aiemmin…

Pienet tauot keventävät kulkua sen verran, että ei hätää. Pian retkiluistelurata kaartaa kohti itse Linnansaaren Sammakkoniemeä, omaa kääntöpaikkaani.  Käyn maissa vain lyhyesti. Sammakkoniemen lettukahvilan herkut maistuisivat, mutta juuri nyt eivät (normaalisti viikonloppuisin avoinna olevan) lettukahvilan ovet ole auki, enkä älynnyt ottaa mitään evästä matkaan.  Sen siitä saa, kun jättää repun rantaan.
Jäljellä on vielä (tai enää) sama, tuttu reitti takaisin Oraviin; kieltämättä potkuttelu tuntuu jo jaloissa, mutta onneksi taukoja voi pitää aina kun huvittaa. Pääasia että ehdin Oravissa Linnansaaripäivän kunniaksi tarjolla olevaan rantasaunaan ajoissa.

Potkukelkkailu tällaisella retkiradalla on kerrassaan mainio kokemus, tenavana kun tuli potkuteltua niin lyhyitä matkoja kerrallaan (ja varsinkin otettua kyytiä). Jospa jonain talvena tulisi kokeiltua ihan koko Oravin ja Rantasalmen välinen retkiluistelureitti potkukelkalla!

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=402&map.y=291&e=578388&n=6887460&scale=200000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6886434  E 579221