Helsingin Kuninkaantammi ja kynnepäitä

Helsingin Keskuspuiston pohjoispuolelta löytyy mukavia ulkoilumaastoja, joten päätin käyttää syyskuun viimeisen lauantai-iltapäivän koirieni kanssa siellä retkeillen. Vantaanjoen Ruutinkoskelle suuntautuva retkemme alkoi Pitkäkosken ulkoilumajalta, joka sijaitsee Kuninkaantammentien varressa. Tämä satoja vuosia vanha kylätie on saanut nimensä ulkoilumajan lähistöllä kasvavan tammen mukaan ja ensimmäiseksi suuntasimme tuon puun luokse.

Kuva1

Vanhan tarinan mukaan Ruotsin kuningas Kustaa III istutti tämän tammen 1700-luvun lopulla. Hän vieraili siihen aikaan joitakin kertoja Helsingissä Venäjää vastaan sotiessaan. Vanhojen sotilaskarttojen (Rekognosointikartat 1776-1805) mukaan tammi on saattanut hyvinkin sijaita Vantaankoskelta (Suurelta Rantatieltä) Helsinkiin johtaneen tien varrella. Kustaa III oli monessa suhteessa sangen erikoinen persoona ja voi olla mahdollista, että hän on seudulla liikkuessaan pysähtynyt tälle paikalle, mutta se mistä syystä hän olisi silloin tammen istuttanut on täysi arvoitus. Tammen ympäryysmitta on 370 cm, joten kokonsa puolesta puu on saattanut hyvinkin saada alkunsa runsaat 200 vuotta sitten.

kuva2

Pitkäkosken ulkoilumajalta Haltialaa kohti kuljettaessa tien vasemmalla puolella on Pitkäkosken niitty. Kuninkaantammentien varressa on aikoinaan ollut muutamia taloja ja Pitkäkosken niitty on ollut osa muinoin paikalla sijainneen Alkärrin talon pihapiiriä. Nykyään niityllä kasvaa nuori mänty ja koivu ihanasti toisiinsa kietoutuneina. Toivottavasti saavat kasvaa siinä rauhassa jatkossakin.

kuva3

Niityn reunalta alkaa luonnonsuojelualue, Pitkäkosken lehto. Suojelualue on ympäröity riukuaidoin ja käynti sinne onnistuu porttien kautta. Jokaisen portin luona on opastetaulut ja kartta lehtoalueesta. Alue on kaunis varsinkin alkukesällä, mutta me jätimme väenpaljouden takia siellä käymisen tällä kertaa väliin. Runsaan polkupyöräliikenteen vuoksi kuninkaantammentiellä pitää olla koirien kanssa liikkuessa varovainen. Nykyaikaisissa polkupyörissä kun ei ole soittokelloa, tai sitten sitä ei vaan osata käyttää.

kuva4

Kuljettuamme Kuninkaantammentietä 1,5 km itään päin saavuimme Haltialan aarnimetsän laitaan. Suurin osa Haltialan metsistä hakattiin 1940-luvulla polttopuuksi, joten vanhaa metsää alueella on vain lähinnä tien varressa. Vähän ennen aarnimetsäalueen opastetaulua, tien oikealla puolella kasvaa järeä kaksihaarainen mänty. Männyn ympäryysmitta läheltä tyveä on 359 cm ja se kuuluu varmasti pääkaupunkiseudun paksuimpien mäntyjen joukkoon. Tällä paikalla sijaitsi vielä 1930-luvulla talo, josta on yhä havaittavissa jonkinlaisia merkkejä maastossa. Kookas mänty, sekä sen lähellä kituva vanha metsälehmus ovat olleet aikoinaan tuon vanhoissa kartoissa nimettömäksi jääneen talon pihapuita.

kuva5

Seuraavaksi saavuimme Niskalan arboretumiin. Jacob Kavaleff perusti vuonna 1905 Helsingin seudun ensimmäisen taimitarhan eksoottisille puu- ja pensaslajeille Nackböleen (Niskala). Arboretumin vanhimmat istutukset on tehty vuosien 1905 – 1917 välisenä aikana. Arboretum on kokenut perustamisestaan lähtien hyviä ja myös huonompia aikoja, jolloin se on ollut unohdettuna ja ilman hoitoa. Kavaleffin aikaisia vanhoja puita on kuitenkin yhä jonkin verran jäljellä, kuten kirkkaan keltaisina tien ylle kaartuvat punasaarnet.

Kuva6

Kavaleff piti aikoinaan erityisesti havupuista ja varsinkin pohjoisamerikkalaista alkuperää olevat lajit näyttävät olleen puistossa hyvin edustettuina. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat Kavaleffin aikoinaan istuttamat douglaskuuset (Pseudotsuga menziesii). Kauniskäpyinen virginianpihta on peruja myöhempien aikojen istutuksista. Tällä vuosikymmenellä arboretumia on alettu täydentämään runsain uusin istutuksin. Nykyisin Niskalan arboretumin taimirekisterissä oli yli 500 taksonia (lajeja, alalajeja, lajikkeita) ja niiden joukossa on myös useita todellisia harvinaisuuksia. Vierailen Niskalassa 2-3 kertaa vuodessa ja aina sieltä löytyy jotain uutta. Tällä kertaa ”bongasin” sieltä mm. sugin eli japaninsetrin ja kiinanpunapuun, joita en ole Suomessa aiemmin nähnyt kuin ainoastaan yliopistojen kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Kuva7

Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) on elävä fossiili ja sitä on esiintynyt maapallolla jo liitukaudella dinosaurusten aikaan, noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Se on sukunsa ainut näihin päiviin säilynyt laji ja kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan pienellä alueella Kiinassa. Kiinanpunapuu on kesävihanta, eli se pudottaa neulasmaiset lehtensä ennen talvea. Niskalan kiinanpunapuu on tosin vasta vähän yli kaksi metriä korkea ja aika näyttää, miten tämä eksoottinen ja hieman erilaiseen ilmastoon sopeutunut laji tulee pärjäämään puistossa.

kuva8

Niskalan arboretumissa on penkkiryhmiä, joilla voi istua ja ihailla ympärille levittäytyvää kaunista luontoa. Niskalan arboretumin paikalla on tiettävästi ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien. 1950-luvulla alueella oli vielä useita Niskalan tilan rakennuksia, joiden perustuksia on siellä yhä nähtävissä. Niskalan omistaja Jacob Kavaleff oli monella tavoin aika erikoinen herra. Hänellä oli lemmikkeinään mm. susia ja karhu, joista viimemainittu tosin lahjoitettiin Korkeasaareen sen jälkeen kun se oli piessyt isäntänsä henkihieveriin. Niskalassa vietetyn tauon jälkeen lähdimme kohti retkemme päätepistettä, peltoaukean toisella puolen häämöttävää Ruutinkosken lehtoa.

kuva9

300 metriä pitkä Ruutinkoski on Vantaanjoen alin luonnontilainen koski.

kuva10

1700-luvun loppupuolella Ruutinkoskessa oli sahamylly, jonka jäänteitä tarkkasilmäinen retkeilijä voi poluilla kulkiessaan yhä havaita.

kuva11

Kosken suvannon kohdalla, niityn ja pellon välisessä rinteessä, kasvaa ryhmä kynäjalavia (Ulmus laevis). Luonnonvaraisesti kasvava kynäjalava eli kynnepää on maamme harvinaisimpia puita ja niitä lienee kasvavan Suomessa enää vain noin 2000 yksilöä. Tämä Haltialan esiintymä on tiettävästi Helsingin ainoa ja se on rauhoitettu vuonna 1984. Tähän näkymään syksyn ruskistamista kynnepäistä päätimme tämänkertaisen retkemme. Puut oli nyt nähty ja nuuskittu, joten retkikuntamme oli aika suunnata kotiin.

Kuninkaan tammi kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6682930 E 383583

Niskalan Arboretum kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit: N 6683698 E 385695

Ruutinkosken kynäjalavat kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6684054 E 386299

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.