Konttaisen huipulla Kuusamossa avautuu loppumaton vaarojen maa

Tästä infopisteen täti oli hymyillen varoitellut meitä. Jyrkkää, tiukkaa nousua nelisensataa metriä. Vaaran nimi, Konttainen, alkoi kuulostaa koomiselta. Onko loppumatka noustava neljällä raajalla kontaten?

Virkkulantietä ajettaessa yli 400 metriä korkea Konttainen erottuu selkeästi maisemasta, joka muutenkin on kaunis ja vaihteleva järvineen, kumpuiluineen ja metsineen. Vaara näyttää persoonalliselta, jopa sympaattiselta. Sen kallioinen jyrkänne näkyy selkeästi alhaalta autotieltä katsottaessa.

Rukan keskustasta on Konttaisen parkkipaikalle vain kymmenen minuutin ajomatka.

Rukan alueella hauskannäköinenKonttainen näkyy maisemassa monelta suunnalta.

Rukan alueella hauskannäköinen Konttainen näkyy maisemassa monelta suunnalta.

Konttaisen juurella on parkkipaikka, jolle saapuessamme tapasimme muitakin retkeilijöitä. Taivas oli poutapilvessä.

Pakkasin juomia reppuun ja ei muuta kuin nousuun. Polku on metsäinen koko matkan ja nousu alkaa välittömästi parkkipaikalta. Niinpä ensimmäisten puunlatvojen yläpuolelle kohotaan varsin nopeasti.

Tasaisia pätkiä polulta on turha odottaa, ja alamäkeäkin on luvassa vasta huipulta takaisin palattaessa. Usko huipulla odottavista huikeista maisemista sai meidät kuitenkin jatkamaan sitkeästi ylöspäin hymy huulilla. Myös vastaantulevat matkaajat vakuuttivat, että huippu on kiipeämisen arvoinen.

Konttaisen nimestä ja infopisteen tädin varoitteluista huolimatta pääsimme vaaran huipulle kaksin jaloin - kontata ei tarvinnut.

Konttaisen nimestä ja infopisteen tädin varoitteluista huolimatta pääsimme vaaran huipulle kaksin jaloin – kontata ei tarvinnut.

Pysähtelimme välillä vetämään happea ja pillimehua. Polkua ympäröivä metsä on kaunista,  vehreää ja runsasta. Jyrkästä rinteestä nousevat korkeat puut kurottelevat taivasta ylvään suoraselkäisinä. Puiden alla levittyy pehmeännäköinen varpumeri, jonne olisi tehnyt mieli poiketa hetkeksi hieman köllimään.

Vaikka kohtasimme nousun aikana muutaman ihmisen, tuntui reitti silti pääosin rauhalliselta ja hiljaiselta. Osa reitistä on kallio- ja juurakkopohjaista polkua, osa portaita, ja osa jotain siltä väliltä. Minkäänlaista eksymisen vaaraa ei ole.

kont3

Huipulla saimme olla yksin.  Maisema on niin kaunis, ettei se häviä mielestäni laisinkaan esimerkiksi paremmin tunnetulle Kolille. Toisin kuin Kolia, Konttaista ei ole valjastettu turistikäyttöön hisseillä ja matkamuistomyymälöillä. Persoonallisen Konttaisen huipun voi valloittaa vain patikoimalla, ja palkintona huipulla odottavat rauha, hiljaisuus ja mieletön maisema.

Aavassa maisemassa siintää loputtomiin jatkuva metsäisten vaarojen matto, jota kaikkialla koristavat helmenhohtoiset järvet. Kaukana siintävät metsät erottuvat erilaisissa sinisen sävyissä, kunnes katoavat lopulta kokonaan horisontin uumeniin. Turistikäyttöön jalostettu Ruka erottuu selkeästi ympäröivistä villeistä ja luonnontilaisista vaaramaisemista.

Konttainen muistutti minua Kolin maisemista, mutta turistien ryntäyksestä ei ollut tietoakaan.

Konttainen muistutti minua Kolin maisemista, mutta turistien ryntäyksestä ei ollut tietoakaan.

Konttaisen huippu on kallioinen, joten noususta vetreytynyt matkailija voi istahtaa lepäämään melkein mihin vain. Jyrkänne on käytännössä pystysuora, joten alas kuikuillessaan tekee luonnollisestikin mieli noudattaa varovaisuutta. Alla näkyvä järvi ja sitä kiertävä tie muistuttavat, että vasta hetki sitten ajeli itsekin juuri tuota tietä kohti Konttaista.

Huipulla on myös pienehköjä, persoonallisen mallisia puita, joista osa on kelottunut kauniin hopeanharmaiksi. Lisäksi kalliolle istahtaneen matkailijan selän takana on pieni kaunis metsäaukea, jolla niittyvillat kukkivat.

kont8

Konttaisen huipulta laskeudutaan parkkipaikalle samaa reittiä kuin mistä noustiinkin.

Konttainen sopii täydellisesti fiilistelyyn sekä silmien ja aivojen lepuuttamiseen. Koska kävelyreitti huipulle on lyhyt ja jyrkkyydestään huolimatta melko nopeasti noustavissa, tarjoaa Konttainen jaloittelumahdollisuuden vaikkapa pitkää matkaa ajaville karavaanareille. Asuntoautossa istumisen jälkeen on ihana päästä luontoon nauttimaan raikkaasta ilmasta ja avarista maisemista. Samalla saa kunnon jumpan, kunhan muistaa pitää nousutahdin itselleen sopivan rauhallisena.

Konttainen on myös oivallinen piknik-paikka, kunhan nälkä ja jano eivät ole ehtineet yltyä jo ennen nousua. Muussa tapauksessa saattaa alkaa huimata jo nousumatkan aikana.

Vaikka matkaisitkin Konttaiselle vain huolettomasti piknikille, niin muistathan sujauttaa jalkaasi vaelluskengät. Sileäpintaisten kenkien kanssa saattaa laskeutuminen ajoittain sujua jopa hallitsemattoman vauhdikkaasti.

Alas palattaessa on syytä katsoa tarkkaan, mihin astuu.

Alas palattaessa on syytä katsoa tarkkaan, mihin astuu.

Jos alueen vaaroja haluaa tutkia pidempiä taipaleita kävelemällä, niin kannattaa muistaa, että Konttainen on osa Karhunkierrosta. Karhunkierroksen viittoja seuraten Konttaiselta pääsee kävelemään esimerkiksi huisin kauniille Valtavaaralle, ja lopulta Rukalle.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.