Koivarovan soma mylly tönöttää Keimiötunturin helmalla Kittilässä

Keimiötunturi järvineen ja tupineen on suosittu ja todella hieno retkikohde Lapissa retkeilevien keskuudessa. Tunturin vierellä, juuri ja juuri Kittilän kunnan puolella metsässä kohoaa pieni Koivarovan mylly, joka kuuluu paikallisen Rauhalan kylän kuriositeetteihin. Myllyä kannattaa poiketa katsomassa, se sopii hyvin pieneen happihyppelyyn.

Kohde kartalla

Viitta ohjaa Jerisjärventien varresta kohti myllyä. Kääntyvän pikkutien varressa on kuitenkin ilmeisesti myös mökkejä, joten tiehaaraa ei pidä tukkia parkkeeraamalla autoa siihen. Auto kannattaa jättää päätien varteen jommalle kummalle kahdesta aivan vieressä olevasta parkkipaikasta. Toinen näistä parkkipaikoista on se, josta lähtee kansallispuiston reitti kohti Keimiöjärveä (kartta).

Heti alkuun sanottakoon, että kumisaappaat ovat oivallinen valinta tälle retkelle! Kävelymatkaa on muutaman sata metriä, mutta kenkien kunnollisesta vedenpitävyydestä ehtii tuolla matkalla olla iloa. Jerisjärventieltä ”myllytielle” käännyttäessä on veräjä, josta saa puikahtaa läpi, kunhan sen sulkee jälkeensä. Jos veräjä sattuu olemaan auki kun saavut, sitä ei tarvitse sulkea. Jätä veräjä siis jälkeesi siten kuin se oli saapuessasi – tämä pätee kaikkialla poronhoitoalueella.

Hiekkatietä kuljetaan muutama askel kunnes viitta ohjaa kääntymään vasemmalle kohti myllyä. Polku on pieni ja sievä, ympäröivä metsä oikein tunnelmallista ja kaunista. Juuri ennen myllyä koittaa litimärkä osuus, jossa joki on tulvinut metsään.

Myllyrakennus on oikein suloinen, ja joen ylittämiseksi on sen edessä hyväkuntoinen silta. Myös ränni näyttää vankalta ja ilmassa leijuu vahva, ihana tervan tuoksu. Kosken kohina korvissa ja tervan haju nenässä ovatkin suuri osa tämän paikan elämystä.

Myllyssä sisällä odottavat myllynkivi ja hämäryys sekä vieraskirja, johon kulkija voi kirjata käyntinsä. Oman reissuni aikaan oli edellinen kävijä ollut paikalla kahta päivää ennen, enkä itse tavannut paikalla väkeä. Kokemus oli siis oikein rauhaisa. Onpa onni että paikka on pidetty näin hyvässä kunnossa ja että siellä saa vapaasti vierailla! Muistetaan kaikki vierailijat jättää paikat oikein siisteiksi jälkeemme. Tulipaikkaa myllyllä ei ole, eikä roskista, eli sellaisenaan syötävät eväät mukaan ja kaikki roskat visusti reppuun, jos sellaisia syntyy.

Puro sammaleisine kivineen on kiva kuvattava. Otin itsekin rauhaisan tovin kerratakseni että kuinkas sitä vettä taas kuvattiinkaan pitkällä valoitusajalla. Onneksi oli jalusta mukana.

Ruskalla tämä paikka on varmasti aivan erityisen tunnelmallinen. Sen lisäksi kannattaa käydä katsomassa vain muutaman minuutin ajomatkan päästä löytyvät Keimiöniemen kalapirtit.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.