Rautvuoren lyhyt ympyräreitti: kilometri jyrkänteen alla ja kilometri sen laella

Heinolan Rautvuori on maisemallisesti merkittävä kalliojyrkänne, pituudeltaan noin kilometrin mittainen ja itä-länsisuuntainen. Etelään viettävä jyrkänne on noin 50 metriä korkea. Alueella on tuore kävelyreitti, joka kulkee ensin kalliojyrkänteen alla, sen jälkeen sen huipulla. Maisemat etelää kohti ovat kokemisen arvoiset!

Rautvuoren reitti Heinolassa
Päivämäärä: 24.8.2021
Luontopolkumiehen reittinumero: 255
Reitin pituus: 2,2 km
Kohokohdat: Hieno reitti niin Rautvuoren jyrkänteen juurella kuin laellakin.
Parkkipaikka: Ala-Räävelintien varrella, noin 5-6 autolle. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Kohtuulliset
Varusteet/jalkineet: Hyväpohjaisista jalkineista on toki hyötyä jyrkässä ja kallioisessa rinteessä.
Vaativa reitti
Ei tulipaikkaa

Rautvuoren lyhyt ympyräreitti (kuten Heinola nettisivullaan tämän polun esittelee) lienee aika uusi tulokas Heinolan laajaan polkuverkostoon. Sen huomaa myös maastossa, sillä alkuosa polusta on melko vähän kuljettu. Onneksi tämä polku on kuitenkin saatu aikaan, sillä Rautvuori on todellakin kokemisen arvoinen kohde. Aloitetaanpa siihen tutustuminen taas kronologisesti alusta!

Ajelin Heinolaan elokuisena tiistaiaamuna. Ajattelin aloittaa päivän kävelemällä Rautvuorella, muuten päivän ohjelma oli vielä hieman auki. Jatkosuunnitelmat selvisivät päivän mittaan, niistä myöhemmin lisää. Heinolan nettisivulta olin printannut Rautvuoren ympyräreitin kartan. Siinä mainitaan lähtö- ja infopisteeksi Ala-Räävelintie, joka sijaitsee Heinolan vanhan kirkonkylän pohjoispuolella, noin seitsemän kilometriä Heinolan keskustan pohjoispuolella. Ajelin sitä pitkin ja tähystin parkkipaikkaa. Se löytyi, mutta en kyllä löytänyt parkkipaikalta minkään sortin infotaulua. Kieltämättä parkkipaikan kohdalle oli parkkeerattu myös rekan perävaunu, mutta en usko infotaulun olleen sen takana piilossa. Myöskään reitin lähtöpaikkaa ei ole merkitty, mutta parkkipaikan kohdalla, tien toisella puolella on selkeästi polku – ja polulla on näkyvissä ensimmäiset valkoiset reittimerkinnät.

Kuten kuvasta näkyy, hyvin rehevissä maisemissa lähdetään liikkeelle. Ensimmäiset metrit kuljetaan kuusivaltaisessa metsässä, mutta seassa on myös lehtipuita, esim. metsälehmuksia. Kielo näyttää olevan hyvin yleinen aluskasvillisuuden laji. Polku on tosiaan melko tuoreen oloinen, mutta selvästi havaittavissa ja hyvin merkitty. Ensimmäiset 800 metriä kuljetaan länteen, Rautvuoren jyrkänteen juurella. Kivenmurikoita ja -lohkareita on paljon, osa varmasti juuri Rautvuoresta lohjenneita.

Alkumatkalla reitin vasemmalla puolella on taimikkoa ja oikealla vuoren rinne tai jyrkänne. Taimikon suuntaan maisema näytti esimerkiksi tällaiselta.

Ja jyrkänteen suuntaan maisema näytti tältä. Muistathan, että ollaan luonnonsuojelualueella – pysy polulla ja kohtele luontoa kunnioittavasti!

Noin viisisataa metriä takana. Kivenlohkareita oli pienempää ja isompaa kokoa. Tämän ison lohkareen vieressä oli melkoinen määrä puutavaraa – olisikohan sen huipulle joskus ollut jonkinlaiset tikkaat tai portaat.

Sata metriä myöhemmin ohitetaan pari omakotitaloa ihan takapihaa hipoen. Läntisin piste saavutetaan noin 800 metrin kävelyn jälkeen, reitti käy kääntymässä aivan tien 140 kupeessa. Tästä kurvataan kohti itää ja aletaan nousta Rautvuoren huippua kohti!

Nousu ei ole jyrkkä. Odotin pahempaa, kun katselin jyrkännettä koko ajan alaviistosta. Länsireunalta nousu käy onneksi helpommin. Reitillä on kuitenkin muutama louhikkoinen kohta, joissa kannattaa katsoa jalkoihinsa. Tämä itään päin – ja Rautvuoren yli – kulkeva polku oli selvästi enemmän kävelty eli vanhempaa perua.

Kartassa Rautvuoren päälle on merkitty kaksi näköalapaikkaa. Ensimmäinen niistä tulee oikeastaan vastaan heti kun mäen päälle on noustu. Mietin jonkin aikaa, eikö tässä todellakaan ole mitään vesistöä näkyvissä. No oli sentään. Kuvan oikeassa reunassa, eli varmaankin lounaan suunnassa siintää hieman vesistöä. Tähtiniemen sillan pilarit taitavat näkyä kuvan vasemman laidan pisimmälle näkyvän talorivistön takaa.

Näköalapaikan jälkeen kuljetaan hetki metsikössä, vuoren laella. En ole varmaan ainoa, jonka teki mieli kiivetä tämän kivimuodostelman huipulle kurkkimaan, miltä rinne näyttää sen alla. Tässä kohdassa rinne ei ole ihan pystysuora, alla on kivistä louhikkoa. Varovaisuutta rinteen reunoilla!

Hetkittäin rinne on vähän loivempi ja polkukin pääsee kulkemaan rinteessä, ei aivan vuoren huippua pitkin.

Puolentoista kilometrin kävelyn jälkeen saavutaan sitten siihen kaikkein hienoimmalle paikalle. Ala-Rievelin (tai Ala-Räävelin, molempia kirjoitusasuja käytetään kuulemma) järvi alkaa siintää puiden välistä (blogin pääkuvassa) ja sitten maisemaa voi ihailla todella hurjalla paikalla, korkean jyrkänteen reunalta.

Eikä tässä vielä kaikki. Polku kulkee jyrkänteen reunalla ja nousee vielä hetken. Nyt ollaan paikalla, josta on aika lailla huikeat 180 asteen näkymät itään, etelään ja melkeinpä länteenkin. Kalliotasanteen takareunassa (paikalla, josta alla oleva kuva on otettu) on vielä mukava tasainen kalliopenkki, johon voi istahtaa tauolle. Kuten minäkin tietysti tein. Kahvit ja leivät maistuivat tässä upeassa maisemassa.

Kamera jalustalle kalliolle, it’s selfie time.

Heti näköalapaikan jälkeen alkaa sitten melkoinen laskeutuminen takaisin kohti Ala-Räävelintietä. Mäki oli täällä melkoisen jyrkkä ja varovaisuus tarpeen. Kohtasin pari marjastajaa rinteessä ja vitsailin heille jotain siitä, että yritän tässä päästä ehjänä alas. Saman tien astuin liukkaan puunjuuren päälle ja olin kaatua kiviseen rinteeseen. Sain pidettyä itseni tolpillani ja selvisin mäen alas naarmuitta. Polkuosuus päättyy Ala-Rievelin rantaan ja hiekkatien laitaan.

Viimeiset kolmesataa metriä kuljetaan Ala-Räävelintietä pitkin takaisin parkkipaikalle.

Palailin parkkipaikalle. Matkaa kertyi noin 2,2 km ja aikaa reitin kiertämiseen meni minulla noin tunti ja vartti. Pidin myös pitkähkön tauon mäen laella. Matkalla tapasin kaksi marjastajaa, en muita retkeilijöitä.

Reitti on kieltämättä melko hidaskulkuinen ja vaativahko. Tasaisella osuudellakin on jonkun verran louhikkoa, lisäksi reitillä on tosiaan melkoisesti korkeuseroja. Matalimman ja korkeimman pisteen eroa lienee noin 70 metriä. Vastineeksi saa luonnollisesti nauttia hienoista näköaloista Rautvuoren laella. Eväät mukaan ja nauttimaan maisemista!

Sijainti: N=6792596.248, E=450864.534 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61.26459889, GEO:lon=26.08443287

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Lusin luontopolku
Sataojan luontopolku
Koskensaaren luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.