Kalliojärven kierroksen monipuolinen luonto, Joensuu

Kiireisen loppukesän jälkeen koitti lopultakin se vapaapäivä, jolloin voi tehdä muutakin kuin pakollisia kotihommia. Niinpä päätin lähteä aamulla Joensuun Kalliojärvelle kävelemään ja keittämään aamukahvit nuotiolla. Toki pari makkaraa kuuluu asiaan kun kerran nuotiolla ollaan.
Heräsin 5.30 ja lähdin matkaan. Odotin edellisen illan perusteella, että aamu olisi ollut puolipilvinen ja kenties vähän aurinkoinen mutta taivas oli tasaisessa pilvessä. Otin kameran mukaan ja ajatuksena oli koittaa kuvata auringonnousua ja ehkä saada samaan kuvaan vähän sumuakin. Vaan eipä siitä mitään tullut. Tasaisen harmaa taivas ei paljon antanut valonsäteitä eikä sumua ollut ollenkaan.

Kiersin kierroksen vastapäivään ja pysähdyin laavulle tulistelemaan. Polttopuita ei liiterissä juuri ollut mutta onneksi joku muu oli raahannut metsästä pari tervaskantoa, joista toisen pilkoin polttopuuksi.

Kalliojärven kierros kulkee nimensä mukaisesti rotkomaisen Kalliojärven ympäri. Polun pituus on 3,5 kilometriä, ja sen varrella korkeita kalliojyrkänteitä, vanhoja metsiä ja suota.
Kalliojyrkänteiden reunoille on tehty vaijerikaiteet ja soille pitkospuut. Reitti on korkeuserojensa vuoksi huonojalkaiselle kohtuullisen haasteellinen. Polku on merkattu puihin sinisillä täplillä.

Pienten lasten kanssa saa olla varovainen kallioilla kiipeillessä. Myös laavun luona kallioreunus tippuu pari metriä jyrkästi veteen.
Laavulta takaisin autolle kävellessä kiipeilin pitkin kallioita, jotka laskeutuvat pystysuorana lähes 15 metriä suoraan veteen.

Aamun näköhavaintona oli muun muassa neljä koppeloa, kaksi ukkometsoa ja kaksi ukkoteertä. Lisäksi lukuisa määrä muita pienempiä lintuja, joita en lähellekään kaikkia tunnistanut.

Tarina on julkaistu alunperin Tervastulia-blogissani.

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6933550 E 657755