Jyrävä hallitsee ympäristöään Pienellä Karhunkierroksella Kuusamossa

Kuusamossa pauhaavan Jyrävän äärellä ihminen tuntee itsensä aika pieneksi. Tunne on vapauttava, ja kosken jylinä lataa mielen akkuja. Lähes kymmenen metriä alas vyöryvä Kitkajoen vesi hallitsee ympäristönsä kiistattomana kuninkaana, jyrkkien kallioseinämien ympäröimänä.

Jyrävälle vie Pieni Karhunkierros. Auton voi jättää parkkiin Juuman kylään, josta on opasteet reitille. Alueella on iso parkkipaikka, ja järven rannalta löytyy myös pittoreski kahvila niille, jotka haluavat kunnolla levähtää ennen tai jälkeen vaelluksen.

Reitin alkaessa kulkija pääsee heti käsiksi nousuihin ja laskuihin, joita kyllä riittää koko matkan aina Jyrävälle asti.

Me lähdimme taipaleelle poutaisena kesäpäivänä. Pian ensimmäisten askeleiden jälkeen ylitimme pitkän ja komean Niskakosken riippusillan. Sillan huojunta sai vatsanpohjan pyörimään ja kädet hakeutuivat kaiteille vaistomaisesti. Allamme hurjasti eteenpäin vyörynyt vesimassa antoi meille esimakua siitä, mitä Jyrävällä olisi odotettavissa.

Niskakosken riippusillalle on parkkipaikalta matkaa vain parisataa metriä.

Niskakosken riippusillalle on parkkipaikalta matkaa vain parisataa metriä.

Reitti kohti Jyrävää kiertää metsänpohjia ylhäällä ja alhaalla, mutta vesi ei ole koskaan kaukana. Lähes jatkuvasti jonkinlainen kaunis vesistö siintää sinisenä tai kuohuu valkoisena näköpiirissä. Reitti on siksi hyvin mielenkiintoinen ja viehättävä kuljettava, vaikka portaissa riittääkin jumpattavaa.

Myllykosken levähdyspaikalla liityimme muiden matkaajien joukkoon ihmettelemään kovalla ryminällä ohi painelevaa vettä aivan läheltä. Jotkut tulistelivat nuotiopaikalla, koirat ja koiraihmiset vaihtoivat kuulumisia ja toiset tutkivat vanhaa viljamyllyrakennusta. Mylly on ollut viimeksi toiminnassa 1940-luvulla.

Me hakeuduimme vettä tuijottamaan. Pakko oli kiivetä hetkeksi myös riippusillalta maisemia ihailemaan, vaikka reittiä ei jatkettukaan sillan yli, vaan suoraan eteenpäin. Sillalta katsottuna alla virtaava vesi, joka kuohuissaan muuttui mustasta valkoiseksi, pääsi kunnolla oikeuksiinsa.

Myllykosken vierellä olevalta riippusillalta aukeaa vaikuttava näkymä.

Myllykosken vierellä olevalta riippusillalta aukeaa vaikuttava näkymä.

Voimalla ohi virtaava vesi on yksi parhaimmista luontoelämyksistä.

Voimalla ohi virtaava vesi on yksi parhaista luontoelämyksistä.

Matka jatkui korkeuksiin hiekkaisen metsämaaston läpi. Keskeltä ei mitään löytyi kioski, jossa myytiin pääasiassa juotavaa.

Maasto nousi nousemistaan ja uudenlainen jylinä yltyi. Polku kulkee kauhistuttavan korkean jyrkänteen reunaa. Sekä lasten että omien askeleidensa kanssa on syytä olla tarkkana, jos mielii kurkkia alhaalla virtaavaa vettä jyrkänteen reunalta.

Askeleissaan on hyvä olla tarkkana.

Askeleissaan on hyvä olla tarkkana.

Jyrävänkoskea pääsee katsomaan myös sen yläpuolelta.

Jyrävänkoskelle laskevia kuohuja pääsee katsomaan myös yläpuolelta.

Viimeisenä laskeutuvat matkan pisimmät portaat itsensä Jyrävänkosken kohdalla alas kohti Siilastuvan levähdyspaikkaa. Portaat kulkevat metsän puolella eikä koski näy niiltä käsin, mutta kuuluu kyllä. Portaita alas kävellessäni mietin, että Siilastuvalla on syytä tankata juomaa ja sokeria, jotta jaksaa pian taas kävellä samat askelmat vielä ylöskin.

Siilastuvan lähistöltä on upeat näkymät koskelle. Jyrävä on persoonallisesti V-kirjaimen muotoinen kohistessaan muutaman metrin matkalla yhdeksän metriä alaspäin. Siilastuvan kohdalla vesi rauhoittuu järveksi, mutta kohina kantautuu tehokkaasti veden pintaa pitkin rannalle saakka ja hallitsee siten koko maisemaa.

Koski laskee muutaman metrin matkalla lähes kymmenen metriä alaspäin.

Koski laskee muutaman metrin matkalla lähes kymmenen metriä alaspäin.

Siilastuvalla on erilaisia evästyspaikkoja. Istahdimme penkille mehua juomaan ja katselimme koskea. Kaukaa katsottuna kosken vieressä seisoneet ihmiset näyttivät todella mitättömiltä.

Monien muiden tapaan lähestyimme hetken päästä kuohuja myös rannalta käsin, jotta pääsimme hieman likemmäksi. Kosken vierellä kohoavista kallioistakin saa paremman käsityksen vasta kosken vierellä seistessään. Toki Kitkajoen koskiin voi halutessaan ottaa myös lähempää tuntumaa.

jyr17

Koko Pienen Karhunkierroksen pituus on 12 kilometriä, mutta itse Jyrävänkoskelle on muutaman kilometrin kävely, jonka jälkeen me palasimme samaa reittiä takaisin.

Reitillä ei pääse nauttimaan ylhäisestä yksinäisyydestä ainakaan sesongin aikaan heinä–elokuussa. Meidänkin saapuessamme P-paikalla oli autoja vaikka millä mitalla ja monissa ulkomaan kilvissä. Vastaantulijoita riitti koko matkan ajan.

Joku oli lähtenyt kierrokselle lastenrattaiden kanssa, mutta siitä heille näytti tulleen kyllä aikamoisia vaikeuksia. Reitti on ajoittain toki leveää sorapolkua, mutta siihen mahtuu myös paljon pitkospuita ja varsinkin portaita. Siksi en kyllä suosittelisi lastenrattaiden mukaan ottamista.

Ihmisten määrästä ei kuitenkaan ollut mitään haittaa. Päinvastoin, oli ihan mukavaa vaihteeksi retkeillä reitillä, jossa tapaa paljon ihmisiä.

2 replies
  1. Jore
    Jore says:

    Upea reitti, vaikka onkin turistien täyttämä. Kiersin kierroksen muutama vuosi sitten marraskuussa ja silloin ei paljon muita kulkijoita reitillä näkynyt.

    Vastaa
  2. Pauli Saapunki
    Pauli Saapunki says:

    Kuusamon pieni KARHUNKIERROS on ylivoimainen ykkönen, luontonsa monimuotoisuuden johdosta.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.