Joulukalenteri, luukku 2: Myrskytarinoita Utöltä

Jouluaattona vuonna 1947 tuulet yltyivät lumimyrskyksi Saaristomerellä. Utön majakkasaaren kyläläiset viettivät joulua lumen kertyessä kinoksiksi saaren mukulakivillä. Samaan aikaan yhdysvaltalainen höyrylaiva Park Victory oli matkalla Helsinkiin. Alus oli taittanut pitkän matkan Virginian Newportista ja ankkuroitui jouluiltana Utön lähettyville odottamaan myrskyn laantumista. Park Victoryn ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet kovassa merenkäynnissä, vaan alus ajautui jouluyön pimeydessä useaan kertaan karille ja lopulta katkesi ja upposi mustaan mereen.

Laivan miehistö pelastautui läheisille luodoille, mutta kymmenen miehistön jäsentä kuoli hypotermiaan ennen kuin pelastajat pääsivät paikalle jouluaamun valjettua. Utöläiset avasivat merihätään joutuneille miehille kotiensa ovet, jossa kylmettyneet saivat ruokaa ja lämpöä. Utön rukoushuoneessa joulun pelastustyöstä muistuttaa kymmenhaarainen hopeinen kynttelikkö, jossa on lueteltu onnettomuudessa menehtyneiden nimet. 

Kuuntelemme kertomusta Park Victoryn onnettomuudesta Utön majakan opastetulla kierroksella. Joulu on pian taas tulossa. Myrskyksi yltyvä tuuli ujeltaa majakan kivisissä nurkissa ja puhaltaa samalta suunnalta kuin silloinkin jouluyönä 1947. Majakkakierroksen jälkeen kävelemme vastatuulessa saaren eteläkärkeen. En ole koskaan aiemmin nähnyt merta sellaisena: valtavat aallot vyöryvät kohti ja murskautuvat voimalla kallioihin. Samalla tavalla mieleen vyöryvät juuri opastuksella kuulemani haaksirikkotarinat, ja olo tuntuu pieneltä luonnonvoimien edessä. 

Kun iltapäivän hämärässä kävelemme takaisin kylälle päin, sammuvat yhtäkkiä saaren katuvalot ja majakka. Pauhaava myrsky on pistänyt Utöltä sähköt poikki majakkaa myöten. Nykymerenkululle majakan valo ei ole enää niin tärkeä kuin entisaikoina, mutta toivoa ja turvaa horisontissa vilkuttava majakka tuo varmasti merenkulkijoille tänäkin päivänä.

Vaakasuorassa vesisateessa kastuneina menemme sisälle majapaikkaamme. Yli satavuotias hirsitalo on nähnyt historiansa aikana ties kuinka monia myrskyjä, eikä ole tästä tänä iltana riehuvasta moksiskaan. Vaihdamme kuivat vaatteet yllemme, jalat lämpiävät villasukissa ja kynttilä tuo valoa sähköjen paluuta odotellessa. Hetken kuluttua ovelta kuuluu koputus. 

– Haluatteko joulutorttuja? Ehdimme saada tortut uunista juuri ennen sähkökatkoa.

Jos myrsky yhdisti jouluyönä 1947 utöläiset ja yhdysvaltalaiset merimiehet, niin nytkin se yhdistää marraskuisesta ulkosaaristosta nauttivat matkailijat. Viis kastuneista vaatteista, meillä on tässä hetkessä kaikki.

Teksti: Elina Pylsy-Komppa

Kuvat: Anu Pylsy

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.