Ihastuttavia lampimaisemia! Heinälammin luontopolulla Haminassa.

Heinälammin luontopolku on Vehkalahden kunnan aikoinaan perustama kävelyreitti, joka kulkee melko luonnontilaisissa Heinälampien rantametsissä. Reitti kulkee pitkän matkaa aivan lammen rantaa pitkin – ja luontopolun viime metreiltä löytyy erinomainen taukopaikka laavuineen.

Heinälammin luontopolku Haminassa
Päivämäärä: 1.10.2022
Luontopolkumiehen reittinumero: 371
Reitin pituus: 1,8 km
Kohokohdat: Ihastuttavat lampien rannat, tervahauta, taukopaikka kalliolla
Parkkipaikka: Tien päässä oleva ympyrä, tilaa max 10 autolle, osoite Riilahdentie 420. Paikka kartalla.
Opasteet/kyltit: Hyvät
Varusteet/jalkineet: Syyskelillä yllättävänkin kuiva reitti (vaikka lammen ranta oli hieman suoperäinen), ei erikoisvaatimuksia. Tosin voisin kuvitella, että keväällä täällä on todella kosteaa.
Keskivaativa reitti
Yksi tulipaikka

Olin kävellyt aamupäivän Haminassa Portimon poluilla ja halusin jatkaa vielä reissuani samoilla seuduilla. Kotona olin jo tutustunut Heinälammin luontopolkuun ja katsoin matkaa olevan Kitulasta, Portimon polkujen pohjoiselta lähtöpaikalta, noin viitisentoista kilometriä. Se tuntui sopivalta kohteelta. (Muuten: netissä käytetään näemmä polusta muotoja ”Heinälammen” tai ”Heinälammin” luontopolku – paikan päällä tauluissa luki Heinälammin, joten käytänpä tänään nyt sitä versiota.)

Heinälammin luontopolun lähtöpisteelle, Riilahdentielle, sai ajella aika pitkän hiekkatieosuuden. Riilahdentiellä on selkeä luontopolku-kyltti ja osoitteesta on vielä noin 900 metrin matka polun alkuun nimetöntä hiekkatietä pitkin. Parkkipaikka on ”liikenneympyrä” nimettömän tien päässä. Autoja oli jonossa parkissa ehkä viisi kappaletta, laitoin omani muiden perään, ihan opastaulun viereen. Polun lähtöpistekin oli heti näkyvissä.

Reittikartta on selkeä ja yksinkertainen. Opasteeseen on kerätty samat tiedot kuin Haminan nettisivuilta löytyvässä infopaketissa. Reitin taulujen numerointi on myötäpäivään ja lähtöpiste tosiaan sijaitsee ihan pääopasteen vieressä. Opasteissa mainitaan myös, että reitin varressa olevalle laavulle on vain parisataa metriä helppoa reittiä, kun kierroksen kävelee vastapäivään.

Siniset maalimerkinnät ja nauhat johdattavat reitille.

Tämä on luontopolku. Reitti on ihan oikea metsäpolku ja sen varrella on luontoaiheisia opastauluja. Ensimmäisen aiheena on nuori ylispuustoinen metsä. Alueella on sekä nuorempaa taimikkoa että edellisen sukupolven puita, jotka ovat jääneet taimikon päälle.

Sitten sukelletaan synkähköön kuusimetsään. Rinteiden vihreällä sammalmatoilla saattaisi kasvaa suppilovahveroita, mutta tämä syksy lienee ollut liian kuiva – täälläkin sienet loistivat poissaolollaan.

Kuusikon suojassa on myös vanha tervahauta. Tervanpolton periaatteita ja haasteita selvitetään opastaulussa.

Ranta lähenee. Opastaulu kertoo suokaistaleesta, joka sijaitsee kankaan ja lammen välissä. Kosteaa täällä ei tosiaan tänään ollut. Heinälammit (kyllä, heitä on useampi ja siksi heistä puhutaan tässä monikossa) ovat happamoituineita lampia, joissa ei juurikaan ole uposkasveja (kokonaan tai osittain veden alla kasvavia) kuten ahvenvitaa. Ulpukkaa ja/tai lummetta täällä kuitenkin kasvoi – ne eivät ole varsinaisesti uposkasveja vaan kosteikkokasveja.

Polku kulkee pitkän matkaa eteläisemmän lammen itärantaa pitkin. Lampi on kapea ja pitkulainen ja taitaapa sen keskellä kulkea myös kunnanraja. Vastarannalla ollaan ilmeisestikin naapurikunnassa. Kouvolassa.

Edellinen kuva oli otettu kohti pohjoista, tässä vielä maisemaa kohti etelää. Hyvin sympaattista molempiin suuntiin.

Ohitin isän ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Mietin, miten jännittävää tämä on pienille lapsille. Polku kulki välillä korkeiden järviruokojen viidakossa. Ranta oli koko ajan lähellä ja vedessäkin oli varmasti kaikkea ihmeteltävää, kuten vaikkapa nämä hauskat turvelautat.

Kilometri takana, siitä puolet rantareittiä. Nyt polku nousee pienelle mäelle, jota opastaulu kuvaa puolukkatyypin mäenkumpareeksi. Seinäsammalta on paljon, samoin puolukkaa ja kanervaa. Maisemaa täplittävät siirtolohkareet.

Vielä kerran laskeudutaan lähellä lampea. Reitti kurvaa komean jyrkänteen viereen. Tänne on muodostunut pieni luolan tapainen katos kalliolipan alle, se lienee toiminut myös nuotiopaikkana (opastaulun mukaan).

Reitin ainoa hankala paikka. Tässä noustaan rannan lähellä kalliolle, ja jyrkän mutta lyhyen nousun keskellä on kivi, joka on suhteellisen vaikea ohittaa. Onneksi paikalla on köysi, josta voi ottaa tukea noustessaan. Hieman ketteryyttä vaadittiin. Otin kuvan nousun yläpuolelta.

Luontopolku tekee tässä 180 asteen mutkan ja nousee kallioiden päälle. Täällä on reitin taukopaikka. Laavulla ja nuotiolla oli kymmenkunta ihmistä, joten kiersin laavun taakse ja otin kuvan tästä suunnasta.

Laavulta pysäköintipaikalle kulkee hieman leveämpi reitti, jota pitkin hoidetaan varmasti esim. laavun puuhuoltoa. Parisataa metriä tätä leveähköä polkua ja kierros päättyy. Matkaa tosiaan aika lailla ilmoitettu 1,8 km. Aikaa käytin 40 minuuttia, en pitänyt taukoa. Reitti ja laavu olivat yllättävän suosittuja. Kävelyni aikana parkkipaikalle oli ilmestynyt kolme mönkijää, niillä ajelleet herrat taisivat olla laavulla makkaranpaistossa.

Yhtä hieman haasteellista nousua lukuunottamatta reitti on helpohko. Kalliolla ollaan noin 20 metriä korkeammalla kuin lammen rannassa, muuten kävellään melko tasaisissa maastoissa. Tämä voi tosiaan olla oikein mukava retki vaikka perheen pienimpien kanssa. Lyhyehkö kävely, kivat rantamaisemat – ja lopuksi nuotiolle eväitä nauttimaan!

Sijainti: N=6740171.873, E=514603.452 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=60.796761, GEO:lon=27.268155

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Portimon polut
Kammarmäen luontopolku
Horessootin polku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle