Pitkä pyöräreitti ja roadtrip-kierros Perämeren äärellä: katso Flatland Routen parhaat palat
Kaupallisessa yhteistyössä Visit Raahe ja Visit Liminka
Pohjois-Pohjanmaalla kierroksen tekevä Flatland Route on 320 kilometriä pitkä pyöräilyreitti, jolla ei tarvitse ylämäkiä huhkia. Flatland Route on kuitenkin hyvin antoisa, sillä vesistöt, niin meri kuin joet koskineen, ovat näyttävästi läsnä. Vähäliikenteisiä sivuteitä pitkin reitti poimii varrelleen Perämeren kaakkoisrannikon kyliä, kaupunkeja sekä luonto- ja historiakohteita, paikallisia erikoisuuksia unohtamatta. Pyöräilyyn kannattaa varata kuutisen päivää, ja reitti antaa hyvän rungon myös autolla tehtävään roadtrippiin.
Tässä artikkelissa esittelemme Flatland Routen kohokohdat Limingan, Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen alueilta.
- Lähtöpisteemme kartalla (Vanha Liminka)
- Kierros 320 km: Liminka–Siikajoki–Raahe–Pyhäjoki–Merijärvi–Oulainen–Vihanti–Liminka.
- Helppokulkuinen.
- Matkalla majoitustarjontaa sekä runsas määrä maastoyöpymiseen sopivia kohteita, kuten laavuja.
- Kohokohdat etenemisjärjestyksessä: Vanha Liminka, Liminganlahden luonnonsuojelualue, Tauvon merenrantadyynit, Wanha Raahe, Pyhäjoen penkkatiet, Ruukki.
- Katso Flatland Route -muistilista artikkelin lopusta.
Flatland Route sopii pyöräilijälle ja autoilijalle
Kuulimme ensimmäistä kertaa tästä retkipyöräilyn rengasreitistä, Flatland Routesta, vasta tänä keväänä, ja halusimme tutustua sen ihastuttaviin kohteisiin koko perheen voimin. Onneksi reitti on mahdollista kulkea melko tarkkaan myös autolla, sillä kahdeksanvuotias poikamme ei aivan vielä taittaisi pyöräillen 320 kilometrin matkaa.
Saimme huomata, että Flatland Route tarjoaakin myös roadtrip-retkeen hienon reittivaihtoehdon, jonka siivin pääsee tutustumaan tähän monelle vielä vieraaseen, kauniiseen, historialliseen ja rauhaisaan Perämeren seutuun Pohjois-Pohjanmaalla. Me asumme Oulussa, ja silti löysimme reitiltä lukuisia itsellemme uusia paikkoja, joista nyt kerron.
Aluksi avasimme Outdoor Activen karttaoppaan, josta aloitimme päiväretkemme suunnittelun. Virtuaalikartalta näkee kattavasti reitin varrelle osuvat nähtävyydet, mutta myös palvelut, jotta tietää esimerkiksi kesäaikaan erittäin tärkeiden uimarantojen ja kioskien sijainnit. Kartan avulla on helppo myös suunnitella etapit ja yöpymispaikat, jotta voi tehdä mahdolliset majoitusvaraukset etukäteen. Ennen reissua kannattaa ladata Outdoor Activen sovellus puhelimeen, niin kartan reaaliaikainen seuraaminen ja reitillä pysyminen on helpompaa.
Vinkki! Flatland Route -reitille pääsee kätevästi junalla esimerkiksi Oulaisten, Vihanti-Raahen ja Ruukki-Siikajoen rautatieasemilta. Oulusta tai Kempeleestä ei myöskään ole pitkä matka aloituspisteelle. Oulusta bussi tuo Liminkaan reilussa puolessa tunnissa.
Saimme huomata, että Flatland Route on suurilta osin hiekkateitä ja rauhallisia metsäteitä, leppoisaa ajeltavaa myös pyörällä kulkien. Nimensä mukaisesti kierros osoittautui olevan oikein tasainen ja helppokulkuinen – siis pituudestaan huolimatta varsin aloittelijaystävällinen, kunhan pylly on tottunut pyörän satulaan. Mieheni innostui reitistä tosissaan ja alkoi harkita sen taittamista seuraavaksi pyöräillen. Matkan varrelle osuu nimittäin niin monta kiinnostavaa kohdetta, että tutkittavaa riittää hyvinkin rauhalliseen etenemiseen. Pyöräretki tänne olisi täydellinen viikon irtiotto arjesta!
Reitin varrella on useita yöpymismahdollisuuksia, joista voi valita mieleisensä. Valikoimaa on laidasta laitaan, aina laavuista ja telttailuun sopivista kohteista leirintäalueisiin, mökkeihin, majataloihin sekä tasokkaaseenkin hotelliyöpymiseen. Pyöräilijän on siis mahdollista taittaa tämä pitkä kierros varsin kepeinkin kantamuksin, jos varaa ennakkoon majoitukset lakanoissa. Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat keskihintaisesta erittäinkin edulliseen.
Huomaa myös, että Flatland Routen rannikko-osuus on lähes yhteneväinen EuroVelo 10 -reitin kanssa.
Sitten matkaan!
Vanha Liminka
- Kohde kartalla
- Rantatie, Liminka
Flatland Route -reitti suositellaan kuljettavaksi vastapäivään, ja vaikka kierrokselle voi toki loikata mistä kohtaa reittiä tahansa, on luonteva ja suositeltu aloituspaikka Liminka. Etapit tällä pitkällä kierroksella ovat mukavan lyhyitä, jotta perheen pienimmätkään eivät pääse uuvahtamaan, eikä ajosta tule puuduttavaa aikuisillekaan. Niinpä ensimmäinen poikkeamisen ja pysähdyksen kohde löytyy jo ihan aloituspisteen tuntumasta, Vanhasta Limingasta, jonka lävitse Flatland Route kulkee.
”Vanha Liminka on kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganjoen vartta mukaileva Rantatie oli ennen Limingan palveluiden keskus ja päätie.” -Visit Liminka
Rantatie- nimisen tien, joka seurailee mutkikasta Liminganjokea, varrelta löytyy muun muassa omakuvistaan ja kansankuvistaan tunnetuksi tulleen taidemaalari Vilho Lammen museo, oopperalaulaja Abraham Ojanperän muistoa kunnioittava muistokoti Aappola sekä useista rakennuksista koostuva Limingan Kotiseutumuseo, joka muiden alueen museokohteiden tapaan on avoinna kesäaikaan.
Liminganlahden Natura-alue ja luontokeskus
- Kohde kartalla
- Rantakurvi 6, Liminka
- Alueella käveltävät janareitit:
- Rantaniityn luontopolku n. 650 m/suunta
- Liminganlahden luontokeskuksen luontopolku n. 350 m/suunta (esteetön)
- Näyttelyt, ravintola, hotelli
- Luontoon.fi
Olimme vierailleet Liminganlahden lintutornilla pari kertaa aikaisempina vuosina, ja aina se ihastuttaa uudelleen ja uudelleen. Paikasta tekevät ainutlaatuisen paitsi suojellun merenlahden luonnonkauniit näkymät, myös upea näyttelytila, jossa pääsee äänimaiseman siivittämänä fiilistelemään luonto- ja lintukuvia huonollakin säällä.
Luontokeskuksessa toimii myös hotelli-ravintola, joka onkin oivallinen vaihtoehto hitaasta matkanteosta nautiskeleville! Mikä jottei viettäisi ensimmäistä yötä tässä ja kävisi kävelemässä Liminganlahden luontokeskukselta alkavat lyhyet kävelyreitit illan ja aamun ratoksi. Maittavaa ruokaa tarjoilee maisemaravintola, ja pihapiirissä pääsee myös grillaamaan tilavalla, katetulla nuotiopaikalla. Lapsille löytyy pieni, luontoon hyvin maastoutuva leikkipaikka.
Matkamme jatkui rannikkoa pitkin kohti Lumijokea. Lumijoen keskusta on idyllinen ja mieleenpainuva kylä kauniine kirkkoineen. Siellä voi aistia autenttista vanhanajan kylätunnelmaa.
Pilvet rakoilivat hieman, ja kesäinen reitti avautui eteemme kutsuvan vihreänä saapuessamme Siikajoelle. Suomen kesää on helppo rakastaa! Mitkä tuoksut, ilman puhtaus ja luonnon äänet. Mikäli tahtoisi piipahtaa rannan tuntumassa merellisissä tunnelmissa, Merikylän satamasta löytyy grillikota ja esteetön kuivakäymälä.
Matka jatkui iloisissa rupattelun merkeissä, ohitimme Siikajoenkylän ja jatkoimme matkaa kohti erästä kierroksen kohokohtaa: Tauvon uimarantaa meren edustalla.
Siikajoen salainen dyyniparatiisi: Tauvon ranta
- Kohde kartalla
- Tauvontie 775, Siikajoki
- Uimaranta, vanha satama, kesäkahvila
- Esteetön kulku
Poika tahtoi ehdottomasti käydä Tauvossa, sillä olimme näyttäneet kuvia suuresta hiekkarannasta ja kertoneet meren aallokosta. Itseäni kiinnosti jo 1800-luvulla toimintansa aloittanut satama. Vielä 1800-luvulla Tauvo oli saari, jonka maankohoaminen on sittemmin kuronut osaksi Manner-Suomea.
”Tauvo on luonnonkaunis merenrantakylä Siikajoella. Rantaviivaa kiertävä pitkä hiekkaranta ja matalat uintivedet tekevät Tauvosta ihanteellisen paikan koko perheen, auringonpalvojien ja surffareiden kesäpäivän viettoon.” -VisitRaahe.fi
Rannalla vierailu vaatii pistomaista pyrähdystä pääreitiltä, mutta suosittelemme ehdottomasti tekemään tämän koukkauksen, sillä Tauvo on kokemisen arvoinen hengähdyspaikka. Siellä viettäisi mielellään yön jos toisenkin!
Rannalla pääsimme todellakin nauttimaan tyrskyistä. Onneksi ilma oli lämmin, vaikka aurinko ei paistanutkaan. Tuuli nostatti meren aallokkoa, ja vain seurueemme miesväki uskaltautui uimaan. Täällä harrastetaan kuuleman mukaan jopa surffausta, ja ilmeisesti Tauvon aallot ovat varsin kuuluisiakin surffareiden keskuudessa. Ajoittain hurjista aalloista huolimatta Tauvon loivat hiekkarannat sopivat myös perheille, joissa on pieniä lapsia.
Tauvon satama on pieni mutta sympaattinen, ja kalastajien touhuja oli ilo seurailla. Tauvosta löytyy myös näkötorni sekä idyllinen rantakahvila, joka palvelee kesäisin vierailijoita.
Me söimme rannalla omia eväitä, ja allekirjoittanut haaveili Muumipapan tavoin myrskyisästä merestä ja ukkosesta. Onneksi kuitenkin saderintama kiersi meidät tällä kertaa, ja pääsimme jatkamaan matkaa kuivin vaattein.
Wanha Raahe
- Kohde kartalla
- Kirkkokatu, Raahe
- Kuvauksellinen ja elävä 1800-luvun puutaloalue
Wanha Raahe oli reittimme seuraava pysähdyspaikka. Ihastelimme vanhoja, jättimäisiä rakennusten kivijalkoja sekä vieri viereen rakennettujen matalien puutalojen harmonista värimaisemaa. Rustiikkinen ympäristö huokui menneiden aikojen romantiikkaa. Täällä kannattaisi ensi kerralla olla yötäkin, niin ehtisi nähdä puukaupungin värit, valot ja varjot eri vuorokaudenaikoina. Raahen Hovi, jossa on myös ravintola, voisi olla oivallinen majoituspaikka.
”Keskeltä Wanhaa Raahea löydät Pekkatorin, joka on kansainvälisesti arvokas ja suomalaisten puukaupunkien toreista parhaiten säilynyt. Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen – kaupunkilaisten kesken Pekka – patsas seisoo keskellä Pekkatoria.” -Visit Raahe
Koska kahvihammasta kolotti vimmatusti, päätimme piipahtaa ihastuttavalla Langin Kauppahuoneella. 1800-luvun elämyksellinen kahvila-ravintola, puoti ja Boutique Hotel on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Kahvilassa pääsimme hengähtämään, ja pystyin ihan tuntemaan, kuinka lähes taianomaisesti ajatukset siirtyivät menneisiin aikoihin.
”Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja Suomessa. Wanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.” -Visit Raahe
Lähistöllä kohosi näyttävä, vuosina 1909–1912 rakennettu Pyhän kolminaisuuden kirkko. Kirkko on verhoiltu Raahen saaristosta louhituilla punagraniittilaatoilla. Vanhan kivimuurin ympäröimä vehreä piha-alue tarjosi rauhoittavan elämyksen suojassa kaupungin vilskeeltä, ja kesäisin voi vilpoiseen kirkkoon päästä myös sisälle rauhoittumaan.
Kävelimme seuraavaksi satama-alueelle. Heti Wanhan Raahen laidalta avartuvat maisemat Raahen saaristoon, joka on kerran palkittu jopa parhaana suomalaisena retkikohteena. Arktisissa Perämeren saaristomaisemissa hauska erikoisuus ovat pookit, valottomat majakat. MeriRaahen Island Hopping -risteilyllä on kenen tahansa matkailijan helppo tutustua Raahen saaristoon.
Paatit ja purjeveneet keinahtelivat kevyessä aallokossa. Suomen vanhimman paikallismuseon, vuonna 1862 perustetun Raahen museon kohteissa pääsi tutustumaan seudun kiehtovaan, merelliseen historiaan. Raahen museoon kuuluvat tällä alueella purjelaivakautta ja kirkkoveistoksia esittelevä Pakkahuoneen museo, farmasia-alaa esittelevä Wanha Apteekki sekä Soveliuksen talo, joka on laivapatruuninkoti 1800-luvulta sekä interiöörimuseo. Kaikkiaan Raahen museolla on seitsemän kohdetta, edellisten lisäksi Kruununmakasiinimuseo (Wanhan Herran eli maailman vanhimman sukelluspuvun koti), Ojalan kotiseutumuseo, Saloisten kotiseutumuseo sekä Olkijoen rauhanpirtti.
Matkamme jatkui rannikkoa etelään seuraten. Meillä oli masut täynnä herkkuja Wanhan Raahen antimien jäljiltä, ja sää muuttui jälleen kirkkaammaksi. Aurinko kurkisteli pilvien takaa, ja viehättävät maisemat vaihtelivat metsäisistä osuuksista maalaispitäjien hiekkaisiin syrjäteihin.
Hourunkosken koskipuisto, Pyhäjoki
- Hourunkoski kartalla
- Niskantie 15, Pyhäjoki
- Kota
- Esteetön
Pyhäjoelta löysimme Suomen vanhimman käytössä olevan puusillan. Tämä Etelänkylän museosilta on vuodelta 1837 ja valtakunnallinen tiemuseokohde. Viereisessä Kielosaaressa (kartta) ilahduttivat grillauspaikka, leikkikenttä ja lasten uima-allas. Alueella on myös mökkimajoitusta tarjolla, ja muutaman minuutin ajomatkan päästä, meren ääreltä, löytyy vaikuttavia hiekkarantoja.
Suuntasimme kohti kosken kohinaa. Hourunkosken koskipuisto keskustan itäpuolella tarjosi rauhoittavaa veden kuohuntaa upeissa maisemissa. Pohjoisrannalla näkyi myös viihtyisä Hourunkosken kota. Kauniit kivet ja kalliot tarjosivat meille loistavia mahdollisuuksia ottaa hienoja kuvia ja katsella kosken kuohuja!
Vain reilun kilometrin päässä Hourunkosken koskipuistosta pohjoiseen sijaitsee Annalan kotiseutumuseo, joka kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä katsomassa. Kesäisin avoinna olevalla museoalueella on ihailtavissa 22 rakennusta ja tuhansia vanhoja esineitä. Paikka antaa avartavan käsityksen siitä, millaista maanviljely oli ennen traktoreiden aikakautta.
Pyhäjoen penkkatiet, kierroksen erikoisuus
Seuraavaksi reittimme suuntasi kohti Pyhäjoen Pohjoista penkkatietä – joka siis on myös kohteen osoite – seuraten joen rantaa sisämaahan. Pohjoinen penkkatie alkaa käytännössä suoraan Hourunkosken koskipuiston luota. Se lähtee seurailemaan Pyhäjokea vastavirtaan tiiviisti joen rantaviivassa. Tässä kohtaa Flatland Route -rengasreitti kaartaa siis pois rannikolta, ja tästä eteenpäin takaisin Liminkaan palataan sisämaan kohteiden äärellä. Vaikka meri jää taakse, saa vesistömaisemista silti nauttia.
Pohjois- ja Etelähaaran penkkatiet on rakennettu 1950-luvulla suojaamaan jokivarren alavia maita tulvilta. Vallin päällä kulkeva pyöräilyreitti onkin varsin omalaatuinen kuljettava, jota valkorunkoiset koivut koristavat entistä hienommaksi. Komea, välillä leveäksikin laajenava joki tarjosi meille kesäkuisen vehreää, rauhoittavaa tunnelmaa. Reitti oli hiljainen, ja ainoastaan yksi auto ohitti meidät tuolla kapealla tieosuudella. Ihastuttava, tasainen hiekkatie korkealla penkereellä tarjoaa varmasti nautinnollisen kokemuksen myös pyöräilijöille.
Pysähdyimme ihastelemaan maisemia. Kaupungin äänet olivat jääneet taakse, ja ympärillämme vallitsi täydellinen luonnon äänimaisema ja rauha. Pikkulinnut visersivät viereisessä koivikossa. Hieman kauempana joutsenpariskunta lipui tyynessä vedessä kohti vastarantaa.
Vinkki! Pyhäjoen penkkateiden maisemista ja helposta rullailusta voi nauttia myös erillisellä, 19 kilometriä pitkällä reitillä. Pirttikosken kierros -niminen lenkki johtaa Pohjoishaaran penkkatietä Pirttikoskelle, jossa joki ylitetään Kuusiniemen sillalla ja takaisin palataan Etelähaaran penkkatietä.
Matkamme jatkui kohti Oulaisten kauniita joenrantanäkymiä, jossa pysähdyimme jätskien mittaiselle tauolle. Päivä oli jo pitkällä, mutta reitin alati vaihtuvat maisemat pitivät yllä mielenkiintoa, ja odotimme innolla seuraavan kohteen tutkimista.
Lampinsaari ja Vihannin kinttupolut, Raahe
Sisämaan reitin varrella voi tutustua mm. Lampinsaaren alueeseen, kyläyhdistyksen ylläpitämään Lampinsaari Campingiin, joka toimii myös mainiona yöpaikkamahdollisuutena maauimaloineen ja rantasaunoineen. Raaheen kuuluvan Lampinsaaren kylän maisemaa värittää sen kaivoshistoria – nykypäivänä tosin varsin viehättävällä tavalla. Puistomainen miljöö rakennettiin 1950-luvulla Vihannin kaivoksen työmiesten asuinalueeksi. Aluetta on myöhemmin maisemoitu sekä palautettu takaisin lähemmäs luonnontilaa. Tuloksena on nykyisin paikalla oleva monimuotoinen virkistysalue. Majoitusta seudulla tarjoaa Gunnarin kartano ravintoloineen – mainio tilaisuus lepuuttaa pyöräilyn ihanasti rasittamaa kehoa, kun pääsee suihkun kautta lakanoihin nukkumaan.
Vihannissa piipahdimme katsomassa Kirkkojärven uimarantaa. Se löytyi Vihannin kotiseutukeskuksen, Ukonkantin, läheisyydestä. Alueelta pääsi myös Vihannin kinttupolkujen retkeilyreiteille. Mikään ihan pieni reitistö ei olekaan kyseessä, vaikka nimi kinttupolku saattaisi siltä kuulostaa: tällä Vihannin kylät toisiinsa yhdistävällä retkeilyreitistöllä on pituutta kaikkiaan jopa yli sata kilometriä, ja laavuja sekä muita taukopaikkoja on parikymmentä.
Ruukki, Siikajoki
Seuraavaksi saavuimme Siikajoen kuntakeskukseen, Ruukkiin. Saimme saapua mahtavien, matalalla riippuvien ja sadetta enteilevien pilvien edellä. Ilmassa tuntui jännittävä sähköinen väreily. Täällä kannattaa muuten kesällä hankkia retkievääksi paikallista herkkua: alue tunnetaan mansikkapitäjänä!
Ruukki-nimen takaa löytyy paikkakunnan syntytarina:
”Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta. Teollinen historia alkaa jo vuodesta 1672, kun Pietari Brahe perusti Ruukinkosken partaalle potaskatehtaan. Sijainti oli edullinen, koska potaskan pääraaka-ainetta eli koivuntuhkaa voitiin kuljettaa Siikajokea pitkin. Potaskaa käytettiin lasin ja saippuan valmistuksessa.” -Siikajoki.fi
Kreivinsaaren luontopolku
Ylitimme kapean Ruukin sillan, jonka jälkeen piipahdimme kreivi Pietari Brahen mukaan nimetyssä Kreivinsaaressa. Somasta pienestä saaresta löytyi teatteri, kesäkahvila ja kotalaavu, joka avautui vauhdilla virtaavaan vesistöön.
Kreivinsaaren uudet reitit ovat Ruukin tuorein lahja luontoretkeilijöille – itse asiassa niin tuore, että ne ovat parhaillaan työn alla. Ruukin kyläyhdistys ahkeroi saareen talkoovoimin osittain esteetöntä luontoreitistöä juuri tänä kesänä (2025). Hankkeesta voi lukea lisää sen kotisivuilta, tässä aika tuoreessa päivityksessä on nähtävillä paljon kuvia. Kreivinsaari on erittäin keskeisellä paikalla Ruukin keskustassa, ja saarelta on hienot maisemat suoraan kosken kuohuihin!
Päiväretkemme alkoi olla ehtoopuolella, ja tie eteni kotia kohti pohjoiseen. Saderintama seurasi perässämme ja loi mystistä tunnelmaa. Suloiset maalaistiet ihastuttivat yhä uudelleen reitin edetessä. Reittiä ei turhaan kutsuta Flatland Routeksi, sillä sen varrella ei mainittavia nousuja ole juurikaan.
Palasimme illansuussa Liminkaan, ja Flatland Route oli tullut päätökseensä. Olimme lähteneet kotoa aamulla kymmeneltä, ja takaisin palasimme yhdeksältä illalla. Jos sinä, rakas lukija, haluat kiertää Flatland Routen roadtrip-hengessä autolla tai miksei vaikka moottoripyörällä, niin kannattaa majoittua matkan varrella yö tai pari! Siten ehdit nähdä vieläkin enemmän ja nauttia kaikista ihanista kohteista vieläkin perusteellisemmin.
Oulussa taivas näytti kirkkaalta ja sää aurinkoiselta. Kotiin palasi onnellinen perhe onnistuneen roadtripin jälkeen.
Flatland Route -muistilista pyöräilijälle
Reitti ja pyöräilyolosuhteet
- Reitin pituus: n. 320 km, rengasreitti, suositellaan kulkemista vastapäivään.
- Varaa aikaa 5–6 päivää rentoon etenemiseen.
- Maasto: tasainen ja helppokulkuinen, soratievoittoinen.
- Vaativuus: 3/10 – sopii myös vähemmän kokeneille.
- Sopiva pyörä: mikä tahansa, kunhan rengaskoko vähintään 35 mm.
- Reittitiedot ja -linkit: VisitRaahe.fi
Saapuminen reitille
- Juna-asemat Oulaisissa, Vihanti-Raahessa ja Ruukki-Siikajoella, joista kaikista pääsee suoraan Flatland Route -reitille.
- Oulusta Liminkaan (reitin pohjoiseen lähtöpisteeseen) matkaa n. 30 km tai bussilla n. 30 min.
Navigointi ja reittiopastus
- Outdooractive-sovellus toimii digitaalisena opastusvälineenä.
→ Lataa sovellus etukäteen, jotta näet reitin, nähtävyydet, taukopaikat, kaupat ja majoitusvaihtoehdot.
Majoitus ja leiriytyminen
- Reitin voi ajaa ilman omia leiriytymisvarusteita, jos varaa yöpymiset majapaikoista etukäteen.
- Hintataso: edullisesta keskihintaiseen.
- Reitin varrella on runsaasti laavuja, kotia ja telttapaikkoja leiriytymiseen omilla varusteilla.
- Matkan varrella on myös leirintäalueita palveluineen.
Ruoka ja palvelut
- Reitillä on säännöllisesti ravintoloita, kahviloita ja kauppoja, mutta:
→ Tarkista palvelujen aukioloajat etukäteen, sillä etenkin maaseudulla ne vaihtelevat kausittain.
Reitin muokkaus
- Reitti on mahdollista puolittaa seuraamalla jokivartta Ruukista Siikajoenkylälle.
Lue seuraavaksi
Kesäyön retki Liminganlahden luontopolulla
Kiikareiden kanssa luonnossa, osa 3: Tauvon lintuaseman rutiineja ja yllätyksiä
Pattijoen Kastellin jätinkirkko, mystinen ja näyttävä muinaisjäännös
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!