Kiikareiden kanssa luonnossa, osa 3: Tauvon lintuaseman rutiineja ja yllätyksiä

kiikaritYhteistyössä NIKON

Sitä kun on linnun elämä alkanut kiinnostamaan, niin mieli haluaa tarkastella aina vain lähemmin ja lähemmin. Kiikareiden ja kaukoputken takaa sitä arvaa kyllä jo linnusta paljon, mutta kun tilaisuus tuli päästä näkemään vieläkin lähempää, oli siihen tartuttava. Pakkasin siis kiikarit ja muut retkeilytarvikkeet ja suuntasimme kohti Pohjanmaata Tauvon lintuasemalle.

Lintuasemalla elämä poikkeaa tavallisesta elämästä melko tavalla. Oman edun sijaan asemalla ajatellaan lintuja ja päivärytmi on ajateltava sen mukaan. Esimerkiksi kesäisin on havainnointia jatkettava läpi yön sikäli kun valoa riittää, ja syksyisin havainnoidaan yöt pimeällä vaeltavia pöllöjä. Tähän kuin yhdistetään sitten vielä normaali valoisan ajan tarkkailu, voisi herkästi siis arvata, ettei tekeminen lopu asemapäälliköltä.tauvo-6

Asemalla ollessa pyritään tekemään jokseenkin toisiinsa verrattavia havaintoja, jotenka toimintatavoista asemalla on sovittu ennalta melkolailla tarkasti. Tauvossa näitä havaintoja tehdään kolmella eri tavalla: staijaamalla, rengastamalla ja lepäilijälaskennalla. Näitä havaintoja vertailemalla keskenään sitten pyritään luomaan käsitystä suuremmassa mittakaavassa lintujen runsaudesta, oloista ja voinnista ja niiden muutoksista.

Päivä alkoi siis jo hyvissä ajoin ennen kuin aurinko alkoi pilkottamaan. Rengastaja aloitti päivän virittämällä pyyntiverkot auki ja auringon kurkkiessa ensimmäistä kertaa piti yhden nousta torniin laskemaan päivän muuttoa.tauvo-4

Kauaa eivät kerenneet verkot tuulessa kuitenkaan heilua, kun alkoivat ensimmäiset linnut törmäilemään niihin. Muuton laskennan lisäksi verkkoja on tarkkailtava tiuhaan tahtiin, ettei sinne lentäneet linnut pääse valittamaan huonoa oloa.

Päivän varhaisin lintu oli tänään pajusirkku, jota pian seurasivat punarinnat, rautiaiset, tali- sini-, hömö-, kuusi- ja pyrstötiaiset, pajulinnut ja tiltaltit sekä muutamat muut lajit, kuten isolepinkäinen ja pikkutikka. Rengastaja suoritti rengastuksen, mittaukset ja määritykset varmalla otteella ja päästi linnun yksi toisensa jälkeen jatkamaan menoaan.

Aamun rutiinit etenivät sujuvasti, kunnes erään verkkokierroksen jälkeen nyrjähti rengastajan naama melkoiseen rutistukseen. Nyrjähdystä seurasi kova karjaisu ja hetken puhaltelun jälkeen alkoi kokeneesta rengastajastakin saada jo kokonaisia ymmärrettäviä sanoja selville. Rengastaja kaivoi pussista linnun näytille ja kertoi sen olleen taigauunilintu.

Lintu ei juuri tavallista pajulintua kummallisempi ollut, mutta kun otettiin sijainti huomioon, niin alkoi lintu olla harvinaista sorttia, eli mielenkiintoinen. Lintu kun piti normaalisti kortteeria Uralin vuoriston tuntumassa ja menomatkalla etelään poikkesi vain harvoin näin lännen kautta.tauvo-2

Aamun kääntyessä päiväksi oli muutonseurannasta hellitettävä ja suoritettava päivän kolmas tarkistuskierros. Kolmannella tarkastuksella käydään laskemassa ulkoluodolla levähdyksissä olevien lintujen määrä ja laatu.

Kilometrin taivalluksen jälkeen alkoi näköyhteys ulkoluodoille löytyä. Hiljaisesta muuttopäivästä huolimatta tasangolla istui toistakymmentä suosirriä, kapustarintoja ja reilun neljänkymmenen valkoposkihanhen röykkiö.

Tässä vaiheessa täytyy jälleen antaa erikoismaininta käytössäni olleille Nikonin EDG-sarjan kiikareille, joiden ansiosta kuvan tulkinta painottui pääasiassa lintuihin, eikä aalloista vasten kiikaria välkehteleviin valon heijastuksiin. Linnut istuskelivat luodolla ja keräsivät voimia, osa sirreistä nokki välillä luotoa ikäänkuin etsiäkseen ruokaa ja valkoposkihanhet pulpattivat omassa porukassaan hieman syrjempänä.

Linnut laskettuamme palasimme takaisin asemalle.tauvo-5

Päivän rutiinit alkoivat olla pöllönrengastusta vaille valmiita. Illan hämärtyessä kuulimme varpuspöllön käyvän pihapiirissä kiljumassa, mutta emme tällä kertaa saaneet sitä laskeutumaan puun latvustosta alaspäin. Myöhemmin meitä kuitenkin lykästi, kun pääsimme tarkastelemaan helmipöllä vielä hetkeksi rengastuspöydän äärellä. Pöllöjä kyllä kuulee helposti keväällä ja syksyllä, mutta niiden näkemistä näin läheltä voisin pitää ainutlaatuisena kokemuksena.tauvo

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.