Nuuksion Retkeilyopas ja kartta päivitettiin
Nuuksion kansallispuisto on etenkin pääkaupunkiseudun retkeilijöille niin tuttua kauraa, että samoja polkuja tallatessa se on tavallaan nähty. Mielikuvissa se saattaa olla jopa yhtä tuttu ja ruuhkainen kuin lähiön lähimetsä. Mutta onpa Nuuksiossa sitten se toinen puoli. Salainen erämaa, ei välttämättä salattu, mutta syrjäisä. Se aukeaa heille, jotka malttavat poiketa poluilta, pysähtyä tarkkailemaan.
Vastikään päivittynyt, Joel Aholan kirjoittama Nuuksion retkeilyopas ja kartta on mainio tapa hypätä tuon maailman kimppuun. Suosittu opas on kokenut melkoisen kasvojenkohotuksen ja on täydentynyt sadalla uudella pienkohteella, luononnihmeellä, erikoisuudella tai muutoin vaan näkemisen arvoisella asialla kokonaismäärän ollessa nyt 230. Samalla vanhojen kohteiden kuvat ja tiedot on päivitetty ja onpahan tarkasteltu alue laajentunut kattamaan vieläkin kattavammin Nuuksion järviylängön.
Opas jakaa Nuuksion alueen seitsemään erityyppiseen alueeseen, joista löytyy jokaiselle retkeilijälle uteliaisuuden ja liikkumiskyvyn mukaan mielenkiintoista nähtävää. Kirjasesta ja kartasta löytyvät kesä- ja talvireittien sekä tauko- ja tulipaikkojen lisäksi Nuuksion luolat, hiidenkirnut, pallokivet, lohkareet, puut, kalliomaalaukset ja monet muut luonnonihmeet. Täytyy todeta, että vaikka Retkipaikan toimituksella on ollut kohtuullisen kattavasti tiedossa seudun kiinnostavia pienkohteita, niin Retkeilyoppaasta löytyi koko joukko uutta nähtävää myös sellaisista kolkista, jotka on luullut kolunneensa jo läpikotaisin.
Ja onpa joukossa yksi kiusaava mysteeri. Kirjan lopussa, Löydä oma Nuuksiosi osiossa esitellään pitkä ja korkeahko rakoluola, jonka sijaintia ei paljasteta sen tarkemmin kuin että se on jyrkänteessä järven rannalla. Kuvan perusteella se näyttää jopa seudun luolista geologisesti kiinnostavimmalta – eikä Geologian tutkimuskeskuksen arkistokaan sitä tunne. Katsotaan, josko tulevana kesänä pääsemme tämän mysteerin jäljille.
Uudistuneen Retkeilyoppaan lisäksi Nuuksion seudulla on tapahtunut paljon muutakin retkeilijää ilahduttavaa. Alueen kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon työtä. Reitistö on kehittynyt ja mahdollistaa luontoelämysten tuomisen nyt myös pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa liikkuvien ulottuville. Seudulle on kohonnut Suomen luontokeskus Haltia, jossa piipahdamme hieman myöhemmin keväällä. Samoin tulevaisuudessa on luvassa myös myös tämän jokaiselle nuuksionkävijälle suositeltavan pikkujätin innoittamia tarinoita seudun luonnosta.
No, pääsittekö mysteerin äärelle?
Tutkimukset jatkuvat. Emme vielä 🙂