Muonion myyttinen Pakasaivo – Lapin helvetti

Varmaan toistakymmentä vuotta meni siihen, ennen kuin Pakasaivon nimi hahmottui minulle. Kolarista 40 km Muonioon päin on tien 21 varrella kyltti Pakasaivo. Se herätti lähinnä ihmetystä ja hilpeyttä. Pakas aivo? Pitihän asia selvittää, ja selvityksen jälkeen käydä paikan päällä.

Pakasaivossa on hyvä opastus, kota, näköalalavat ja tulentekopaikka. Kesäisin kodassa toimii kahvila.

Pakasaivossa on hyvä opastus, kota, näköalalavat ja tulentekopaikka. Kesäisin kodassa toimii kahvila.

Pakasaivo on saivojärvi, joita on Lapissa useita. Perimätiedon mukaan ne ovat kaksipohjaisia, mikä selittää sen, että kalaisa järvi saattaa äkkiä muuttua kalattomaksi.

Järvi on kilometrin mittainen.

Järvi on kilometrin mittainen.

Pakasaivon muokkasivat aikoinaan mannerjäätikön sulamisvedet kallioperän murroslaaksoon. Järvi on jyrkkäreunainen, syvimmillään 90 metriä. Korkein ranta Pakasaivolla on lähes 60 metriä veden pinnasta.

Pakasaivon pohjoispää on pyöreä ja säännöllinen.

Pakasaivon pohjoispää on pyöreä ja säännöllinen.

Järvi on reilun kilometrin pituinen. Se saa vetensä pääasiassa maanalaisista lähteistä. Koska pohja- ja pintavesi eivät sekoitu, pohjan vesi on hapetonta ja hyvin rikkipitoista. Pohjoispää on maljamainen ja sitä pidetään Suomen suurimpana hiidenkirnuna.

Kirkkopahta-seita on pari kilometriä ennen Pakasaivoa Äkäsjoentien varrella ja näkyy metsäautotielle.

Kirkkopahta-seita on pari kilometriä ennen Pakasaivoa Äkäsjoentien varrella ja näkyy metsäautotielle.

Pakasaivo oli saamelaisten palvonta- ja uhripaikka. Samuli Paulaharju kirjoittaa kirjassaan Lapin muisteluksia (1922):

”Kaikkein merkillisimpiä Lapin vesistä ovat saivot ja saivojärvet, sellaiset ihmeelliset järvet, joita saattaa olla ainoastaan Lapissa, ihmeitten maassa. Oikeita täydellisiä saivoja ovat semmoiset umpinaiset tunturi- ja vuomajärvet, joista ei johdu minkäänlaista jokea ulos, ja joihin ei laske mitään jokea.[- – -] Täällä jo ikimuistoisina aikoina olivat entiset äijit ja äijien äijitkin asustaneet, kunnioittaen ja kummastellen katselleet komeaa Pakasaivojärveä ja käyneet Pakasaivon takana kankaalla suurta Seitapahtaa palvomassa.”

Pakasaivo on varsin vaikuttavan näköinen paikka. Ei ihme, että se herättänyt pyhän tunnetta asujamistossa.

Entisöity Valkeajoen leimauskämppä on Äkäsjoen varrella ennen Äkässeitaa kertomassa savotta-ajan elämästä.

Entisöity Valkeajoen leimauskämppä on Äkäsjoen varrella ennen Äkässeitaa kertomassa savotta-ajan elämästä.

Ajo-ohjeita:
Pakasaivoon pääsee sekä pohjoisesta Torniontieltä (tie 21) että etelästä Äkäsjoentieltä (tie 940). Molemmista suunnista on matkaa 14 km. Paikalle on opastus. Pakasaivon metsäautotie on hyvin kuoppainen ja se on auki vain kesäisin.

Kuvat ja teksti Jukka Parkkinen.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 7503647 E 363734

Aimo Kejosen tietojen mukaan Pakasaivolla on myös rapautumisluola amfiboliittijyrkänteen puolivälissä. Luolan lattia on kalliota ja nousee melko jyrkästi kohti luolan peräosaa. Sen johdosta katosta ja peräseinältä rapautuva aines vierii ulos. Katto rapautuu jatkuvasti ja siinä on helposti sortuvia kohtia. Luolaan pääsee vain vesitse. Sinne on aikoinaan viety Pakasaivon hengille tarkoitettuja uhrilahjoja.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.