Soiva kivi ja muita Nötön saaren ihmeitä, Parainen
Saaristomeren kansallispuistosta löytyy monta toinen toistaan kauniimpaa asuttua ja asumatonta saarta. Marraskuussa 2014 vierailin Nötöllä, joka on yksi suurimmista ja talonpoikaissaarena erityislaatuinen ulkosaaristossa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kyläkokonaisuus koostuu vanhoista tiloista, satamaa hallitsevista tuulimyllystä ja kyläkaupasta, nykyisin kyläyhdistyksen kesäkahvilana toimivasta kansakoulusta ja jo vuonna 1757 käyttöön vihitystä kappelista.
Pysyviä asukkaita saarella on nykyisin kuusi, mutta kesäkautena mökkiläisiä saapuu paikalle parisen sataa.
Nötö on asutettu luultavasti tuhatkunta vuotta sitten. Keskeisen sijaintinsa ansiosta saari on kautta historian ollut tärkeä yhteyspaikka – jo viikinkien arvellaan poikenneen Nötöllä. Matkaa Viron rannikolle on vain sata kilometriä, joten yhteys etelän suuntaan on kaupankäynnin ja naimakauppojen myötä säilynyt pitkään.
Saaren nykyinen nimi tulee luultavasti pähkinäpensaista, joita kasvaa yhä viereisellä Mjoöllä. Suurimmillaan Nötön asukasluku oli ennen sotia, jolloin saarella asui 35 taloudessa noin 200 ihmistä. Asutus oli jo tällöin keskittynyt suuren kylänlahden ympärille.
Pääasiallisia elinkeinoja olivat maanviljelys ja kalastus. Nötöllä oli lisäksi 1950-luvulle saakka oma saha ja veneenrakennustoimintaa.
Saarelle pääsee vain veneellä. Yhteysalus Nauvosta Utölle pysähtyy ympärivuotisesti aina tarvittaessa Nötön satamassa, mutta etenkin talviaikaan vuorot ovat harvassa. Pärnäisistä liikennöi yhteysalus m/s Eivor ja Kirjaisista m/s Fiskö.
Kesäisin saarella saa kaiken tarvittavan kodikkaasta kyläkaupasta – myös vuokrakajakit ja -polkupyörät. Majoittua voi tunnelmallisessa Backaron majatalossa, jonka kuistilla on mukava istuskella ja nauttia aamiaista.
Merimatka päättyy kauniiseen lahdenpoukamaan, jossa avautuu näkymä Nötön kylälle. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vanhaan tuulimyllyyn, joka kallion päällä hallitsee maisemaa. Sen takaa löytyy Backaron majatalo ja oikealta puolelta taasen satama ja kyläkauppa.
Kyläkauppa (Nötö Boden) tarjoaa vierailijoille ruokaa, vuokravarusteita ja polttoainetta. Tilaamalla sieltä saa Alkonkin tuotteita. Myös kartat ja paikalliset matkamuistot voi ostaa kyläkaupan tiskiltä.
Kulttuurikierrokselle pääsee seuraamalla käteviä opastekylttejä. Ensimmäinen etappi on vanha kirkko, jonne matkaa on noin 400 metriä. Kaunis kirkko rakennettiin korvaamaan viereisellä Kappalholmenin saarella sijainnut aiempi pyhättö.
Ensimmäiset haudat löytyvät kirkon puulattian alta, ja onpa joissakin lattialankuissa erotettavissa vielä muistokaiverruksiakin.
Hautausmaan aita kätkee sisäänsä erikoisuuden: vainajat on haudattu saarelle tuotuun parin metrin hiekkakerrokseen. Kallioisen Nötön maaperään ei nimittäin saatu kaivettua tarpeeksi syvälle.
Kylänväki ja mökkiläiset kokoontuvat kesäisin kotiseututalolle (hembygdsgården) kahvittelemaan tai Havsborgiin tanssimaan. Saaren juhannusjuhlat houkuttelevat paikalle runsaasti väkeä muualtakin. Kotiseututalo rakennettiin 1800-luvun lopussa kouluksi, joka ehti toimia saarella noin 70 vuotta.
Nötön suurin nähtävyys on saari kokonaisuudessaan. Sen luonto on hämmästyttävän monipuolinen – niityt, mäntymetsät ja korkeat kalliot tekevät muuten karusta Nötöstä lumoavan kauniin.
Osa saaren pinta-alasta kuuluukin ansaitusti Saaristomeren kansallispuistoon.
Nötöllä voi liikkua jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Kätevin kulkuväline ovat omat jalat, sillä saarella on pituutta vain noin 2,5 kilometriä ja leveyttä reilun kilometrin verran. Autoja ei juuri näe.
Kyläkaupalta on noin vartin kävelymatka soivalle kivelle, saaren tunnetuimmalle nähtävyydelle. Hiekkatieltä eteenpäin ohjaavat Klockarsten-kyltit. Loppumatka on nousua Bobergin kallioiden päälle polkua pitkin. Kiveä ei ole vaikea löytää, sillä se lepää aivan polun varressa.
Suuren siirtolohkareen vieressä makaavassa kivessä, joka on mitoiltaan 1,5 x 1,7 x 1,6 metriä, on 13 kuoppaa. Niihin on jätetty erilaisia kivenmurikoita, joita kuoppiin hakkaamalla ääntä lähtee. Kiven sointi muistuttaa hyvinkin erehdyttävästi kirkonkelloja ja mollivoittoinen sävelkorkeus vaihtelee kuopasta toiseen. Hämmästyttävää soittoa voi kuunnella ja katsella internetin avulla esimerkiksi YouTubessa.
Muinoin merenrannalla sijainneen kiven tarkkaa ikää ja käyttötarkoitusta ei tiedetä, mutta sen epäillään olevan muinainen uhrikivi tai kalastajien käyttämä sumukivi. Saaristossa kerrotaan, että entisaikaan, kun sumu nousi miesten lähdettyä kalaan, vaimot soittivat sumukiveä heille merkiksi kotisataman sijainnista. Kuopat kuitenkin erottavat Soivan kiven tyypillisistä sumukivistä.
Hyvä maamerkki kiven sijainnille on läheinen pylväs, joka erottuu kauas. Matkaa siitä on kivelle vain… no, kivenheiton verran.
Soivaa kiveä jäisi mielellään ihastelemaan vaikka koko loppupäiväksi. Saarella riittää kuitenkin vielä nähtävää.
Muutaman sadan metrin päästä löytyy Nötön kenties korkeimmilta kallioilta viisi mielenkiintoista kiviröykkiötä, jotka on maankohoamisen ja luulöytöjen avulla ajoitettu pronssi- ja rautakaudelle. Kyseessä ovat hautaröykkiöt, joita rannikkoseuduilla usein pystytettiin korkeille paikoille vesistön läheisyyteen.
Paluumatka Nötön kylään kulkee hiekkatietä pitkin, Bodalskärrenin suon ja mahtavien kallioiden kautta.
Loppumatkasta näkymä muuttuu idylliseksi maalaismaisemaksi:
Pois ei tee mieli lähteä. Nötö on näky ja kokemus, joka piirtyy syvälle sieluun. Saarella vallitsee sanoinkuvaamaton rauha ja vain lokkien kirkunan rikkoma hiljaisuus. Mielessä jyskää ajatus: ”Tänne minä vielä palaan!”
Vinkki: paikan päälle kannattaa suunnata keskikesällä juhlimaan juhannusta.
Lämpimät kiitokset avusta Jan-Erik Karlssonille, Niclas Nylundille ja Nina Liski-Tirkkoselle!
Karttalinkki: Nötön soiva kivi
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6659100 E 208263
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!