Västerön vaellusreitti Merenkurkussa

Västerö on saari Vöyrin saaristossa, entisessä Maksamaan pitäjässä, vajaan tunnin matkan päässä Vaasasta koilliseen. Vajaan kymmenen kilometrin pituisen ja parin kilometrin levyisen saaren länsilaidasta suuri osa kuuluu Merenkurkun saariston Natura 2000-alueeseen. Alueella kiertää polkuverkosto, jonka varrelta löytyy kaksi autiotupaa, nuotiopaikkoja ja uimaranta. Polku kulkee Merenkurkun saariston korkeimpien maiden maisemissa, sillä saariston korkein kohta Jättkastet on vain vähän polulta sivussa, ja Merenkurkun korkeinta rantakalliota Ryssbergetiä voi myös kiikaroida polun pohjoispäästä.

Västerön vaellusreitille pääsee Skatanista lähtevää tietä pitkin. Tie haarautuu pian, ja molempien haarojen päistä löytyy parkkipaikka. Pohjoisempi parkkipaikka on Storsandvikenin lähellä ja eteläisempi Söderskataträsketin luona. Reitin varrella on mahdollista kävellä osia polusta ympyräreittinä, mutta kokonaisuutena polku on pitkälti edestakainen.

Viehättävää polkua merenrannan sekametsässä. Jyrkkärantaisen saaren rannoilla on vain vähän ruovikoita ja lepikoita, yleensä vankka metsä alkaa heti rannasta.

Viehättävää polkua merenrannan sekametsässä. Jyrkkärantaisen saaren rannoilla on vain vähän ruovikoita ja lepikoita, yleensä vankka metsä alkaa heti rannasta.

Polun eteläpää vie Söderskatanille, jossa on vanha kalasauna, joka toimii nykyään autiotupana. Saarella oli aikoinaan useampiakin kalasaunoja, muun muassa Storsandvikenilla ja Lillsandvikenilla. Kalastajat käyttivät tupia aikoinaan tukikohtina kalastussesongin aikana. Avomeren laidalla sijainneiden tupien ympäristö raivattiin puustosta, jotta merituuli pääsi kuivattamaan kalastajien verkot. Nykypäivänä tupien paikat ovat vankan puuston ympäröimiä, mikä kertoo jonkin verran aikaa noista päivistä jo kuluneen. Söderskatanin tupa on Västerön ainoa näihin päiviin säilynyt kalasauna.

Söderskatanin tuvan pihapiiristä löytyy käymälä, tilaa teltoille sekä vanhan saunan kivijalka. Rannassa on vaatimaton nuotiopaikka. Tupa itsessään on kaksihuoneinen: takalla varustetun ja vanhoilla Vasabladeteilla tapetoidun tuvan lisäksi löytyy kahdella kerrossängyllä varustettu kammari. Tuvalla ei ole polttopuuhuoltoa, joten tulistelijan kannattaa ottaa omat polttopuut mukaan.

Söderskatanin tuvalla on mukava pitää taukoa ja lukea seinästä vanhoja sanomalehtiä.

Söderskatanin tuvalla on mukava pitää taukoa ja lukea seinästä vanhoja sanomalehtiä.

Polulla pohjoiseen on kaksi reittiä, joko rantaa pitkin tai saaren sisäosan kautta, jossa polku seurailee merestä kuroutuneiden järvien ja lampien rantoja. Sisämaareitillä voi pienen tauon pitää Söderskataträsketin rannassa, jossa on pieni laiturin kaltainen taukopaikka. Rantareitillä sopiva taukopaikka on Rummelgrynnanin nuotiopaikka, jossa on pieni hiekkaranta. Kesällä Rummelgrynnan on ilta-auringon paikka, näkymien avautuessa luoteeseen avomerta kohti.

Polut yhtyvät Jätterholmsbrunnenin luona. Jos polkua ei pohjoiseen enää jatka, kannattaa kuitenkin käydä tekemässä pisto Jätterholmsbrunnenin sillalle, josta voi tarkkailla merestä umpeen kuroutuneen lahden lintujen ja kalojen elämää. Tästä pohjoiseen Storsandvikenin parkkipaikalle polku kulkee vaihtelevissa metsämaisemissa ja pienen suon laitaa. Koko Storsandvikenin eteläpuolinen osuus polusta on enimmäkseen helppokulkuinen, mutta muutamin paikoin kivikkoinen ja keskivaikea. Polku sopii kuitenkin kokemattomallekin kulkijalle ja sopii esimerkiksi lapsiperheen päiväretkikohteeksi.

Oranssein maalimerkein merkitty polku kulkee paikoin jykevässä kuusikossa. Västerön eteläosassa metsät ovat kuusivaltaisempia kuin pohjoisosassa.

Oranssein maalimerkein merkitty polku kulkee paikoin jykevässä kuusikossa. Västerön eteläosassa metsät ovat kuusivaltaisempia kuin pohjoisosassa.

Storsandvikenin pohjoispuolella polun luonne muuttuu.  Kivikkoisessa ja haastavassa maastossa kulkeva polku vaatii varmoja jalkoja ja hyviä kenkiä. Parkkipaikalta on opasteet meren rannassa sijaitsevalle S/S Equityn muistomerkille. Ennen muistomerkkiä polku haarautuu, ja pohjoiseen kohti Malklovenin tulipaikkaa lähtee polku, joka kulkee enimmäkseen metsäisillä ja kallioisilla mailla. Tämä polku tarjoaa reitin erämaisimmat näkymät, sillä polun varrelle mahtuu vanhoja ikimäntyjä ja naavakuusikoita.

S/S Equityn muistomerkin luona on vanha rantautumispaikka. Paikalla on joskus ollut kalasauna, josta kertoo nimi Kåtaudden (Kotaniemi). Nyt rannassa on pieni ruohikkoinen niitty, sen laidalla vanha lato, lipputanko ja suuressa lohkareessa muistolaatta. Paikan kautta salakuljetettiin Suomeen saaristolaisten myötävaikutuksella suuri 80 tonnin aselasti lokakuussa 1917. Saksasta saapunut laiva S/S Equity kuljetti maahan myös muutamia jääkärinkoulutuksen saaneita suomalaisia miehiä. Lastista noin puolet purettiin Västerössä, loput vietiin Luotoon Pietarsaaren lähelle.

Kallioista ja karua Gråbergetin maastoa elävoittävät paikoin suuret lohkareet ja käkkyrämännyt.

Kallioista ja karua Gråbergetin maastoa elävoittävät paikoin suuret lohkareet ja käkkyrämännyt.

S/S Equityn muistomerkiltä polku jatkuu Gråbergetille, josta avautuu maisemia lännessä siintävien Mikkelinsaarten suuntaan. Mikkelinsaaret on suuri ja asumaton saaristo noin kymmenen kilometrin päässä lännessä. Saarilla on joitain kesämökkejä ja vanha merivartioasema, joka toimii nykyään retkisatamana ja majapaikkana matkailijoille. Gråberget on muuten osa Merenkurkun korkeinta mäkeä: sen huippu Jättkastet on Merenkurkun Suomen puoleisen rannikon korkein kohta, 29,4 metriä merenpinnasta.

Gråbergetillä polku kulkee karussa männikköisessä kalliomaastossa, kunnes laskeutuu rantaan Malklovenin tulipaikan luona. Tulipaikalla Storsandviken jälkeen haarautuneet polut yhtyvät. Tulipaikalla on kivinen ranta, ja siitä pohjoiseen polku jatkuu nuorehkossa kasvatusmetsässä Matsvikenin päivätuvalle asti. Matkan varrelle jää yksi hieman piilossa oleva hiekkaranta. Matsvikenin tuvalla on pöytä ja penkit, mutta ei laveria. Tarvittaessa tuvalla voi toki yöpyä, mutta se sopii parhaiten päiväkäyttöön.

Mastvikenin päivätupa on pieni mutta tarjoaa säänsuojaa ja mahdollisuuden pitää taukoa. Tuvan vierestä virtaava puro laskee mereen pienen rantaniityn poikki.

Mastvikenin päivätupa on pieni mutta tarjoaa säänsuojaa ja mahdollisuuden pitää taukoa. Tuvan vierestä virtaava puro laskee mereen pienen rantaniityn poikki.

Mastvikenin tuvalta polku jatkuu vielä hienossa vanhassa rantametsässä puolisen kilometriä pohjoiseen Lillsandvikenin rantaan, josta voi tähyillä lahden toisella puolella kohoavaa Ryssbergetin kalliota. Kallio on saanut nimensä siitä, kun 1714 sitä vasten murskautui syysmyrskyssä venäläinen laiva. Noin 14 metrin korkeuteen merenpinnasta pystysuoraan nouseva kallio on Merenkurkun Suomen puoleisen rannan korkein rantakallio. Kalliolle ei saa rantautua, sillä se kuuluu kallion takana metsään rakennettujen kesämökkien piha-alueeseen. Merelle mökeistä näkyy lähinnä kalliolla seisova lipputanko.

Lillsandvikenillä polku päättyy, ja siitä on palattava omia jälkiään takaisin. Vaikka polku Storsandvikeniltä Lillsandvikenin on vain noin kolmen kilometrin mittainen suuntaansa, kannattaa polun kulkemiseen varata runsaasti aikaa, sillä polku kulkee kivikkoisessa ja hankalassa maastossa. Polku onkin luokitukseltaan haastava, ja sopii hyväkuntoisille ja vaelluskokemusta omaaville. Maisemiltaan reitin pohjoinen osa kuitenkin poikkeaa eteläosasta.

Lillsandvikenin takana siintää Ryssberget, Suomen puoleisen Merenkurkun rannikon korkein rantakallio.

Lillsandvikenin takana siintää Ryssberget, Suomen puoleisen Merenkurkun rannikon korkein rantakallio.

Västerön vaellusreitille tulee mittaa reittivaihtoehdosta riippuen 3–10 kilometriä, eikä sen kulkemiseen tarvita venekyytejä. Se sopii hyvin päivä- tai viikonloppuretkikohteeksi, ja sen palvelut ovat myös melojien käytettävissä. Reitin varrella on joitakin makean veden puroja, mutta varmuuden vuoksi juomavesi kannattaa kantaa mukanaan. Tulipaikkojen ja tupien polttopuuhuolto on myös omatoiminen, joten mikäli tulistella aikoo, kannattaa mukaan ottaa muutama klapi.

Polku tarjoaa hyvän katsauksen Merenkurkun saariston itäisempien osien luontoon ja historiaan. Västerön polku kulkee paikoin avoimen ulkomeren rannalla, joten sopivalla säällä kulkija saa varautua aaltojen pärskeeseen ja kohinaan.

Sijainti kartalla (Storsandviken). ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7035048  E 248575.

Juttua muokattu 7.10.2016: Västerön saaren länsiosa ei kuulu Unescon maailmanperintöalueseen, vaan on osa Merenkurkun saariston Natura 2000 -verkostoa. Vaellusreitiltä avautuvat kuitenkin maisemat länteen Unescon maailmanperintöalueelle.
0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.