Tanumin korostetut kalliokaiverrukset, Bohuslän, Ruotsi

UNESCOn maailmanperintölistalle yltänyt Tanumin kalliopiirrosalue Ruotsin Bohuslänissä on kokemus, jota ei kannata jättää väliin jos liikkuu lähistöllä. Aikaa kannattaa kuitenkin varata – täällä kuluu helposti koko päivä.

Tiheästi kuvitettuja seinämiä on alueella useita, mutta paikalle löytää hyvin. Maasto on helppokulkuista, ja kohde sopii hyvin myös lapsiperheille. Vaikka alueella oleva museo olisikin kiinni, kannattaa matkallaan pysähtyä täällä.

Kalliopiirrosalueella pääsee vapaasti kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin ympäri vuoden. Museorakennuksen takana on myös historiaa havainnollistava rakennettu uhrisuo, ansakuoppia sekä maatila. Ylempää maastosta, mäen päältä, löytyy myös kaksi muinaishautaa.

Tanumin kalliopiirrokset ovat pronssi- ja rauta-ajan tuotoksia. Tyyli on täysin erilainen kuin suomalaisissa kalliopiirroksissa, ja aiheetkin poikkeavat paljon meidän kuvistamme. Siinä missä Suomessa retkeillessä on tottunut näkemään lähinnä yksittäisiä kalliopiirroksia, on Tanumin – tai Vitlycken, kuten paikalliset sitä kutsuvat – alue tälle hurja kontrasti tuhansine kuvineen, ja antaa vihjeitä muinaisista skandinaavien uskomuksista.

Vitlycken erikoisuuksiin kuuluu yli kaksimetrinen kuva keihästä pitelevästä mieshahmosta, jota ympäröi joukko pienempiä kuvia.

Suuren kokonsa vuoksi piirroksen on arveltu olevan jumala, kenties varhainen Óðinn, joka oli germaanisen muinaisuskon kiehtovimpia ja pelottavimpia hahmoja. Muinaiset saksit tunsivat hänet nimellä Wōdan, nimi joka tarkoitti raivoa.

Myöhemmin, viikinkiajalla, jotkut ylimystöperheet nimesivätkin Óðinnin esi-isäkseen, mutta vain aniharva seurasi häntä – kansalle läheisempiä olivat rehti, väkivahva Thorr ja sisarukset Freyr ja Freyja. Lempeämpiäkin kuvia Vitlyckestä löytyy, kuten suuteleva pariskunta, tanssivia ihmisiä ja useita eläinhahmoja.

Iso osa kalliopiirrosten, tai minkä tahansa kuvan tai muinaisjäännöksen kiehtovuutta on siihen sisältyvä arvoitus. Koskaan ei voi olla täysin varma, mistä syystä kuva on tehty ja mitä se esittää.

Kokemuksena Tanumin kalliopiirrokset on liikuttava. Sadat kiveen hakatut kuviot ovat ihmeellisen kertovia, hyvin säilyneitä ja ilmeikkäitä. Ne herättävät jotakin, kuin etäisen muiston, sellaista, mistä näen unia, mutta mitä en enää aamulla muista. Ihmeellistä on se, miten vahva tunnelataus näissä kuvissa on, koko tässä paikassa.

Kurkotan mielessäni vuosituhansien taakse. Jotkut piirroksista tuntuvat humoristisilta, toiset mahtavilta, joistakin kuvista mieleen tulee surua; ehkäpä kuvattuna on viimeiselle matkalleen lähtevä kaatunut soturi surevan naisen sylissä, tai kenties shamaani matkallaan.

Ohikiitävän hetken ajan tuntuu siltä, että pian kuvien arvoitus avautuu ja ymmärrän. Ja aina kun pinnistän, tunne katoaa. Valokuvaan ja kuljen, piirtelen kuvioita muistiin. Myöhemmin ne tulevat uniin niin monena yönä; valaan pelkistetty ja täydellinen siluetti, kymmenet veneet, korskuvat ratsut, auringonkehän ympärillä tanssivat hahmot ja se jokin eläin, josta niin kovasti tahdoin uskoa sen olevan pieni kettu.