Talvinen päiväretki lasten kanssa Puolangan Hepokönkäälle
Paikka kartalla
Alle 1 km / suunta
Kota
Olimme vuoden alussa laskettelulomalla Ukkohallassa koko perheen voimin. Tykkään yhdistää laskettelureissuihin myös jonkun päiväretkeksi taipuvan luontokohteen, joita laskettelukeskusten lähialueilta yleensä löytyy helposti. Rukalta kävimme viime vuonna Riisitunturilla ja Ylläksellä ollessamme olemme aikanaan kiertäneet Velhopolun. Ukkohallan reissulla vastaavanlaiseksi luontokohteeksi valikoitui Hepokönkään vesiputous.
Hepokönkään luonnonsuojelualue sijaitsee Puolangan kunnassa Kainuussa. Alueen päänähtävyys on Hepokönkään vesiputous, joka on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Julkisilla Hepokönkäälle on kohtuullisen hankala päästä, mutta autolla paikan saavuttaminen on näppärää sekä Hyrynsalmen että Puolangan suunnasta. Me ajoimme Hepokönkäälle noin puolen tunnin matkan Ukkohallasta. Tie perille asti oli hyvin aurattu, vaikka lunta oli meidän Kainuussa ollessamme satanut oikein urakalla. Auton sai pysäköityä kätevästi parkkipaikalle, joka sijaitsee aivan retkeilyreittien alkupisteen tuntumassa.
Hepokönkään retkeilyalueella on useita vaihtoehtoisia reittimahdollisuuksia, joista me valitsimme suoraan vesiputoukselle menevän vaihtoehdon. Matkaa tällä reitillä on vain alle kilometri suuntaansa, joten lapsetkin jaksoivat sen hyvin taivaltaa. Vaikka lunta oli satanut paljon, oli reitti helposti kuljettavissa eikä esimerkiksi lumikengille ollut tarvetta. Meidän silmäämme näytti melkein, että reitti olisi kolattu tai lapioitu auki, mutta paikallisilta kuulimme, että reitti pysyy auki ihan vaan kävijöiden toimesta.
Meille Hepokönkään alue näyttäytyi lumiparatiisina, sillä lunta oli satanut lähiaikoina valtavat määrät. Ympäröivä luonto oli äärimmäisen kaunis, kun sekä maa että puut olivat paksun lumipeitteen alla. Talvisen tykkylumimaiseman hiljaisuudessa käveleminen oli aikuisille melkein hypnoottinen kokemus, kun taas etelän vähälumisiin talviin tottuneet lapset puolestaan nauttivat erityisesti runsaassa lumessa kierimisestä ja hyppelemisestä. Tammikuun alussa vesiputos oli jo lähes kokonaan jäätynyt, joten putoksen mahtipontisuus jäi meiltä näkemättä. Mittasuhteet toki hahmottuivat jääpeitteen altakin, ja katsojalle kävi selväksi, että kyllä se vesiputous siellä jääpeitteen takana virtaa. Vaikka itse vesiputous oli lähestulkoon kokonaan jäässä, riitti alueella virtaavaa vettä myös tammikuun alun pikkupakkasilla. Lasten kanssa saikin olla hiukan varuillaan, jotteivät he päätyneet riehumisensa ohessa kylmään kylpyyn.
Vesiputosta pystyy ihailemaan sekä ylhäältä käsin että sen pikkujärven rannasta, jonne putous laskee. Reitti vesiputoukselle on helppokulkuinen, ja lumettomaan aikaan reitti sopii myös liikuntaesteisille. Niin kuin edellä jo mainitisin, niin polku putokselle oli auki myös tammikuussa. Ainoa haastavampi pätkä oli järven rantaan laskeutuvat portaat, jotka olivat aivan lumen peitossa ja liukkaat. Aikuinen pääsee lumisissakin portaissa kaiteesta kiinni pitäen ylös ja alas, mutta lapset liikkuivat peppuliusulla alas ja nelinkontin ylös. Vesiputoksen yläpuolelta löytyvät hyvät fasiliteetit retkeilijälle kotalaavun ja ulkovessojen muodossa. Saman aikaan kotalaavulle osuneilta paikallisilta kuulimme, että nämä palvelut ovat varsin uudet ja siltä ne näyttivätkin. Lisäksi myös parkkipaikan tuntumassa oli ulkovessa.
Talvinen Hepoköngäs runsaine lumimassoineen tarjosi meille upeat maisemat pienelle päiväretkelle. Opasteet, reitti ja muut retkeilijän palvelut olivat myös todella kohdillaan, joten eipä paljon parempia puitteita retkipäivälle olisi voinut toivoa. Ymmärrän hyvin niitä paikallisia, jotka palaavat kotalaavun nuotiolle joka viikko vuoden ympäri, sillä maisemassa oli jotain todella lumoavaa. Toivottavasti itsekin saan mahdollisuuden palata sinne joskus vielä uudelleen.
Juttu julkaistu aiemmin Maisemajahdissa-blogissa.
Hepokönkään sijainti: N=7188734.513, E=541515.647 (ETRS-TM35FIN)
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!