Euran Koskeljärvi, retkeilijän keidas, kutsuu rauhoittumaan tai villiintymään

➡ Retkeilyreitti järven pohjoisrannalla n. 12 km, (janareitti) Latosaari-Pyhäniemi-Kirkkolahti-Uhrattu. Reitti on patikoitavassa kunnossa, vaikkakin kunnostustöitä tehdään jatkuvasti
🕒 Kesto 4-6 tuntia
⚫⚪⚪ Helppo reitti
🔥 Tulentekopaikat ja laavut: Latosaari, Härkluoma, Isoluoto, Pyhäniemi. Uhratussa ei laavua. Lintutornit: Latosaari ja läheinen Vaaljärvi
📌Parkkipaikat ja lähtöpaikat: Uhrattu, Härkluoma, Latosaari
Etäisyydet: Tampere 130 km, Turku 70 km, Pori 70km, Rauma 50 km, Eura 20 km
Aktiviteetit: linturetkeily, melonta, patikointi, kalastus, retkiluistelu, hiihto, pilkintä
Faktaa:
– Metsähallituksen hallinnoima
– Lounais-Suomen suurin mökitön järvi
– kuuluu Natura 2000 -verkostoon suojeltavien luontotyyppiensä ja monipuolisen linnustonsa ansiosta
– kansainvälisesti arvokas lintuvesi

Satakunnassa lähellä Varsinais-Suomen rajaa Euran kunnassa sijaitseva Koskeljärvi on retkeilijän keidas. Alue on tutustumisen arvoinen niin monipuolisen linnustonsa, eläimistönsä, kasvillisuutensa kuin geologiansakin puolesta. Ei ihme, että Koskeljärvestä on kirjoitettu useita kirjojakin. Koskeljärvelle kannattaa lähteä -minua se ei ole pettänyt koskaan. Palaan sinne yhä uudelleen. Toukokuun 19. päivänä Koskeljärvi kutsuu retkeilijöitä alkukesän villiin luontotapahtumaan.


Villiinny Koskeljärvestä -tapahtuman tavoitteena on tehdä Koskeljärveä tunnetummaksi upeana ja arvokkaana luontokohteena.

Koskeljärvi osaksi Kurjenrahkan kansallispuistoa?

Koskeljärvi on monille tuntematon eikä sen arvoa ole vielä täysin ymmärretty. Lintujärvenä se on vertaana vailla. Retkeilijöille olisi suuri palvelus, mikäli Koskeljärvi liitettäisiin osaksi sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Kurjenrahkan kansallispuistoa ja Vaskijärven lunnonpuistoa. Näin voitaisiin muodostaa kaksi maakuntaa yhdistävä laaja kansallispuisto ja turvata täten alueen kunnossapito jatkossakin.

Koskeljärvi-kirja nostaa järven tunnettuutta

Koskeljärvi-kirjan kirjoittajat Teija Kirkkala ja Tuomo Hurme luonnehtivat Koskeljärven äänimaisemaa ja tunnelmaa mitä parhaiten: “Kurkien villit huudot kantautuvat eri puolilta Koskeljärveä. Vähän myöhemmin kuuluu laskeutuneen parven vihlovia kiljahduksia, joihin toiset kurjet vastaavat. Järvi on peilityyni. Ulpukan ja lumpeen lehdet kelluvat pinnalla, siimapalpakon piiskat piirtävät viiruja veden kalvoon. Ei ääntäkään. Ei ristin sielua missään. Välillä hiljaisuuden rikkoo kaulushaikaran puhallus tai härkälinnun mylvintä. Ne ovat oleellinen osa Koskeljärven äänimaisemaa, jonka keskeinen sisältö on kuitenkin hiljaisuus.”

Koskeljärvi kuuluu Satakunnan hiljaisiin alueisiin

Koskeljärvi-kirjassa on upeiden luontokuvien sekä luonto- ja järvitietouden lisäksi ihailtavan rohkeita kannanottoja ja osuvaa kritiikkiäkin erityisesti viranomaisten toimia kohtaan.

Yhdyn kirjan kirjoittajien antamaan kritiikkiin täysin. Miten on mahdollista, että aivan Natura 2000-alueen viereen on annettu soranottolupa? Miksi osassa aluetta on tehty avohakkuita? Järkevää vastausta ei taida löytyä. Harras toiveeni on, ettei vastaavaa enää tapahtuisi ja Koskeljärven annettaisiin olla jatkossakin arvostettu retkeilijän keidas. Vain muutamaa vuotta aiemmin Satakuntaliitto luokitteli Koskeljärven kuuluvaksi maakunnan hiljaisin alueisiin.


Mustsaareen tröömi on mielestäni järven vaikuttavin maisema ja geologialtaan hyvin mielenkiintoinen. Kuva: Tuomo Hurme
Ranskalainen visiitti Koskeljärvelle

Tutustuin Koskeljärveen muutamia vuosia sitten työni kautta. Vein alkusyksystä ranskalaisia Leader Pyhäjärviseudun kalastus- ja luontomatkailuprojektin osallistujia tutustumaan erämaiseen järveen, jonka rannalla sijaitsevalle Härkluoman laavulle paikallinen yrittäjä oli loihtunut maittavan kalasopan viereisen Säkylän Pyhäjärven ahvenista. Herkuttelun lomassa kuultiin Metsähallituksen suunnitelmista järven suhteen ja pohdittiin luontomatkailun tulevaisuutta. Elettiin vuotta 2012. Tuolloin Metsähallituksella oli vielä määrärahoja Koskeljärvellekin. Ranskalaiset hämmästelivät, miten niin erämaisella ja syrjäisellä alueella voi olla niin hyvät puitteet retkeilyyn: pitkospuut, laavut ja jopa lintutorni. Eikä meidän lisäksemme ketään missään.


Yläneen Luontokapinetin ulkomaalaiset leirikoululaiset Härkluoman laavulla. Kuva: Teija Kirkkala

Minun Koskeljärveni on rauhoittumista, retkiluistelua, patikointia ja melontaa

Koskeljärvi on uupuneen tai pakoa arjesta kaipaavan paratiisi. Välillä menen järvelle yksin, joskus hyvän ystävän kanssa kahden. Toisinaan vien sinne ryhmiä. Järvellä käytyäni olen aina huomattavasti levollisempi kuin sinne mennessäni. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat ilmeiset.


Koskeljärvi soveltuu patikointiin lähes kaikkina vuodenaikoina. Marraskuisella kahden naisen patikkaretkellä kuuntelimme purojen solinaa. Oikea talvi tuli vasta myöhemmin! Kuva: Marja Kares-Oksman

Koskeljärvi on melonnan ystävälle joka kerta erilainen ja yllättävä. Öisin tunnelmaa luovat yölaulajat. Päivisin ruokokerttunen sirittää kaislikossa ja onnekas voi nähdä merikotkan liitävän kajakin ylitse. Olen tuotteistanut Koskeljärvelle melontareitin. Mahdollisuuksia on niin yön yli retkeen koko järven ympäri kuin lyhyempään muutaman tunnin retkeenkin.
Lue lisää esitteestä


Isoluodolla voi vetää kajakin sileälle kalliolle, hiljentyä ja pitää taukoa lämpimällä kalliolla lintujen ääniä kuunnellen.

Koskeljärvi on matala, sokkeloinen ja suojainen järvi. Se jäätyykin ensimmäisten joukossa. Lounais-Suomen usein lumettomat talvet ovat otollisia retkiluisteluun. Aloitin retkiluisteluharrastukseni juuri Koskeljärvellä kaksi vuotta sitten. Marraskuun toisena viikonloppuna oli Satakunnan retkiluistelijoiden järjestämä tulokaskurssi. Jää lauloi viilettäessämme koko järven ympäri 25 kilometrin pituisen matkan talven viimeisten auringonsäteiden valaistessa. Paluumatkalla myötätuuli antoi huimat vauhdit.


Jäätä oli noin 6 cm, jään päällä sentti vettä ja jää peilikirkas. Täydellinen retkiluisteluretki! Kuva: Marja Kares-Oksman

Koskeljärvi on kalastajallekin mielenkiintoinen kohde. Järvi on erityisen tunnettu suurista hauistaan, joita on järvessä runsaasti.


Simon pilkki on jokavuotinen tapahtuma. Saaliiksi saatujen kalojen lukumäärä ratkaisee. Kuva: Tuomo Hurme

Metsähallitus luopuu Koskeljärven reitin ylläpidosta

Metsähallitus ilmoitti luopuvansa Koskeljärven reitin ylläpidosta vuonna 2016 määrärahojen puuttuessa. Joukko Koskeljärven ystäviä päätti yhdistää voimansa ja käynnistää mittavan reitinkunnostushankkeen. Alkukartoitusta olin itse tekemässä Leader Pyhäjärviseudun hallinnoiman luontomatkailuhankkeen turvin. Työkaverini Jussi Aaltosen kanssa kävelimme reitin päästä päähän, laskimme pitkospuiden tarpeen ja kartoitimme reitin muutoinkin ottaen huomioon mm. opastekylttien tarpeen. Järvelle aikoinaan rakennetut pitkospuut olivat lahonneet ja osin jopa vaaralliset, nuotiopaikat ja laavut kaipaisivat kunnostusta eikä lintutornikaan kauan ilman huoltoa kestäisi.

Törmäsimme patikoidessamme yllättävään rakennelmaan. Tällä on vältetty puun katkaiseminen. Näppärää!
Talkootyön voimannäyte: Koskeljärven reitti kunnostetaan vapaaehtoisvoimin

Suomen Ladun jäsenyhdistys, Alasatakunnan retkeilijät ry teki Metsähallituksen kanssa 5-vuotisen sopimuksen, jonka myötä se sitoutuu yhdessä vapaaehtoisten talkoolaisten kanssa kunnostamaan ja pitämään kunnossa Koskeljärven reitin, tulentekopaikat, taukopaikat ja laavut. Mukaan saatiin mittava määrä paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä Euran kunta. Facebookiin perustettiin ryhmä, Koskeljärvi-talkoot, jossa ilmoitellaan ajankohtaisista talkoista.


Koskeljärvellä on käynnissä mittavat pitkospuutalkoot. Paikalla on käytetty sekä mies- että naisvoimaa Kuva: Pirkko Viilto

Talkoita on tehty yli 500 tuntia ja mukana on häärinyt parikymmentä ahkeraa talkoolaista. Euran kunnan lahjoittamista kuusitukeista on sahattu pitkospuita varten lankkuja yli 200 kpl, ts. 1,2 km. Korjattuna on jo noin 600 metriä. Ojien ylityksiin on rakennettu siltoja, ja laavuja on korjattu vaihtmalla lautoja ja uusimalla huopakattoja.


Ensimmäisenä saatiin jo viime kesänä valmiiksi Latosaaren lintutornille johtavat pitkospuut Kuva: Marja Kares-Oksman

Koskeljärvelle ilmestyi kevättalvella 2017 monen retkeilijän hämmästykseksi kummallisia “olkipaaleja”. Kyseessä ovat sorsia varten rakennetut keinopesät, jotta sorsaemot voivat hautoa rauhassa pedoilta. Talkoita tehdään siis sekä reitin kunnostuksessa että riistanhoidossa.


Metsästysseuran jäsenet asentavat sorsille keinopesiä Kuva: Tuomo Hurme

Koskeljärven nostaa lintujärvien ykköseksi lintujen määrä ja lajiston monipuolisuus. Erityiseesti rantametsien linnusto on monipuolinen ja alueella pesii runsaasti varsinkin tikkoja.


Härkälintu on Koskeljärven tunnuslintu Kuva: Tuomo Hurme


Koskeljärvi kutsuu villiin luontotapahtumaan 19.5.2018

Viime vuonna Suomi 100-vuoden kunniaksi yhtenä Suomen Luonnon Päivistä Koskeljärvellä järjestettiin kaikille avoin Villiinny Koskeljärvestä -tapahtuma toukokuun lopussa. Tapahtuma onnistui yli odotusten ja siitä päätettiin tehdä jokavuotinen.

Ohjelmatoimijat levittäytyvät ympäri järveä lauantaina 19.5.2018 klo 12-22 välisenä aikana. Mikään tai kukaan ei estä jäämästä alueelle yöksi tapahtuman jälkeen. Niin minä aion tehdä, varsinkin kun Pyhäniemeen tulee viime vuoden tapaan jopa telttasauna, joka viime vuonna jäi minulta testaamatta. Yö sen sijaan tuli vietettyä Isoluodon saaressa teltassa yölaulajia kuunnellen.

Yläneen Luontokapinetin Minna Lukkala opettaa lapsille pohjaeläinten tunnistamista. Kuva: Teija Kirkkala


Euran kanoottiklubi ja alueen yrittäjät tutustuttavat SUP-lautailuun ja melontaan leppoisilla retkillä. Kuva: Erkki Länsisyrjä


Lintuja voi oppia tunnistamaan paikallisten lintuharrastajien ammattitaitoisella opastuksella. Kuva: Teija Kirkkala

Kulttuurin ystäville on tarjolla historiapitoisia retkiä alueen vanhoille hautausmaille ja kuuluisaan Kolmhaaran muinaiseen asuinalueeseen. Pyhäjärviseudun perhokalastajat opastavat perhokalastuksen saloihin ja esittelevät kelluntarenkaita. Kaikenikäiset pääsevät harjoittamaan erätaitojaan Latosaaren luontopolulla. Kukin voi kokkailla omatoimiseesti upouusilla, talkoilla kunnostetuilla nuotiopaikoilla. Honkilahden koululla on tarjolla lähiruokakeittolounasta ja Villiruokaravintola palvelee Härkluomassa. Leivonnaisia paistetaan nuotiolla Latosaaressa ja kahvittelumahdollisuus on monissa pisteissä.

Tapahtumassa paikalliset yrittäjät arpovat palkintoja ja esittelevät toimintaansa. Itse olen kantanut korteni kekoon laittamalla arvontaan opastetun melontaretken Säkylän Pyhäjärvellä kahdelle.

Vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen mukaan vaihtuvat valot luovat Koskeljärvelle ainutlaatuisen tunnelman. Kuva: Teija Kirkkala

Olethan mukana villiintymässä Koskeljärvellä 19.5.2018! Mikäli et pääse tapahtumaan, lähde joskus toiste. Koskeljärvi on tutustumisen arvoinen vuoden jokaisena päivänä.

Jäät ovat juuri lähteneet Koskeljärvestä. Järvi valmistautuu vastaanottamaan Villiinny Koskeljärvestä -tapahtuman osallistujia. Kuva: Ari Ylijoki.

Ohjelma päivittyy facebookissa osoitteeseen https://www.facebook.com/events/366559043813244/

Lisätietoa Koskeljärvestä:
www.luontoon.fi/koskeljarvi
https://www.visitpyhajarviseutu.fi/?s=Koskelj%C3%A4rvi

Voit lukea lisää kirjoittajan blogeja Retkipaikasta tai blogista avecmarja.fi/blogi

Lämmin kiitos valokuvista Koskeljärvi-kirjan kirjoittajille Teija Kirkkalalle ja Tuomo Hurmeelle sekä talkoolaisille Pirkko Viillolle, Ari Ylijoelle ja Erkki Länsisyrjälle.