Euran Koskeljärvi, retkeilijän keidas, kutsuu rauhoittumaan tai villiintymään
Satakunnassa lähellä Varsinais-Suomen rajaa Euran kunnassa sijaitseva erämainen Koskeljärvi on retkeilijän keidas. Alue on tutustumisen arvoinen niin monipuolisen linnustonsa, eläimistönsä, kasvillisuutensa, historiansa kuin geologiansakin puolesta. Ei ihme, että Koskeljärvestä on kirjoitettu useita kirjojakin. Koskeljärvelle kannattaa lähteä – minua se ei ole pettänyt koskaan. Palaan sinne yhä uudelleen. Koskeljärvellä järjestetään vuosittain elokuussa tutustumisen arvoinen tapahtuma, Villiinny Koskeljärvestä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2018. Artikkelia on päivitetty syyskuussa 2023 poistamalla vanhentuneet tiedot ja linkit. Loppuun on lisätty ajantasaiset linkit ja palvelut.
Koskeljärvi lyhyesti:
➡ Retkeilyreitti järven pohjoisrannalla n. 12 km, (janareitti) Latosaari-Pyhäniemi-Kirkkolahti-Uhrattu (reitti kunnostettu)
➡ Useita vaihtoehtoisia melontareittejä omatoimisesti melojalle joko päiväretkenä tai yön yli retkenä
Patikkareitin kulkuaika 4-6 tuntia, melontaretkiä parista tunnista yön yli retkiin
Helppo reitti
Tulentekopaikat ja laavut: Nuhja (Latosaari), Härkluoma, Pyhäniemi, Isoluoto (saari). Uhratussa vain tulentekopaikka.
Lintutornit: Latosaari (Nuhja) ja läheinen Vaaljärvi
Parkkipaikat ja lähtöpaikat: Uhrattu, Härkluoma, Latosaari.
Koskeljärven reitin lähtöpaikoille ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla)
Etäisyydet: Tampere 130 km, Turku 70 km, Pori 70 km, Rauma 50 km, Eura 20 km
Aktiviteetit: linturetkeily, melonta, patikointi, kalastus, retkiluistelu, hiihto, pilkintä
Erämainen Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon suojeltavien luontotyyppiensä ja monipuolisen linnustonsa ansiosta. Kyseessä on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Alue on Metsähallituksen hallinnoima ja Alasatakunnan Retkeilijät ry ylläpitää ja kunnostaa reittejä ja taukopaikkoja.
Koskeljärvi osaksi Kurjenrahkan kansallispuistoa?
Koskeljärvi on edelleen monille tuntematon. Retkeilijöille olisi mielestäni suuri palvelus, mikäli Koskeljärvi liitettäisiin osaksi sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Kurjenrahkan kansallispuistoa ja Vaskijärven luonnonpuistoa. Näin voitaisiin muodostaa kaksi maakuntaa yhdistävä laaja kansallispuisto ja turvata täten alueen kunnossapito jatkossakin. Alue on Metsähallituksen hallinnoima, ja Alasatakunnan Retkeilijät ry:n talkoolaiset ja monet muut Koskeljärven ystävät tekevät mittaamattoman arvokasta työtä reittien ja tulipaikkojen kunnostamisessa ja huolenpidossa.
Koskeljärvi-kirja nostaa järven tunnettuutta
Koskeljärvi-kirjan kirjoittajat Teija Kirkkala ja Tuomo Hurme luonnehtivat Koskeljärven äänimaisemaa ja tunnelmaa mitä parhaiten:
”Kurkien villit huudot kantautuvat eri puolilta Koskeljärveä. Vähän myöhemmin kuuluu laskeutuneen parven vihlovia kiljahduksia, joihin toiset kurjet vastaavat. Järvi on peilityyni. Ulpukan ja lumpeen lehdet kelluvat pinnalla, siimapalpakon piiskat piirtävät viiruja veden kalvoon. Ei ääntäkään. Ei ristin sielua missään. Välillä hiljaisuuden rikkoo kaulushaikaran puhallus tai härkälinnun mylvintä. Ne ovat oleellinen osa Koskeljärven äänimaisemaa, jonka keskeinen sisältö on kuitenkin hiljaisuus.”
Koskeljärvi kuuluu Satakunnan hiljaisiin alueisiin
Koskeljärvi-kirjassa on upeiden luontokuvien sekä luonto- ja järvitietouden lisäksi rohkeita kannanottoja ja pohdintaa alueen tulevaisuudesta. Alueella tulisi ehdottomasti kieltää metsänhakkuut ja soranotto. Koskeljärven tulisi antaa jatkossakin olla arvostettu retkeilijän keidas.
Satakuntaliitto luokitteli joitakin vuosia tehdyssä tutkimuksessaan Koskeljärven kuuluvaksi maakunnan hiljaisin alueisiin. Toivottavasti alueen toimenpiteet eivät poista Koskeljärven lunnonrauhaa.
Ranskalainen visiitti Koskeljärvelle
Tutustuin Koskeljärveen ensimmäisen kerran vuonna 2012, kun vein ranskalaisia kalastus- ja luontomatkailuprojektin osallistujia tutustumaan alueeseen. Härkluoman laavulla nautimme viereisen Säkylän Pyhäjärven ahvenista valmistettua kalasoppaa. Herkuttelun lomassa kuultiin Metsähallituksen suunnitelmista järven suhteen ja pohdittiin luontomatkailun tulevaisuutta. Tuolloin Metsähallituksella oli vielä määrärahoja Koskeljärvellekin. Ranskalaiset hämmästelivät, miten niin erämaisella ja syrjäisellä alueella voi olla niin hyvät puitteet retkeilyyn: pitkospuut, laavut, nuotiopaikat ja jopa lintutorni. Eikä meidän lisäksemme ketään missään.
Minun Koskeljärveni on rauhoittumista, retkiluistelua, patikointia ja melontaa
Koskeljärvi on uupuneen tai pakoa arjesta kaipaavan paratiisi. Välillä menen järvelle yksin, joskus hyvän ystävän kanssa kahden, ja usein vien sinne asiakkaita melonta- ja patikkaretkille. Järvellä käytyäni olen aina huomattavasti levollisempi kuin sinne mennessäni. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat ilmeiset.
Kajakkiretket Koskeljärvelle nostavat suosiotaan
Koskeljärvi on melonnan ystävälle joka kerta erilainen ja yllättävä. Siksi se on yhä useamman melontaseurankin valitsema kohde. Erämainen järvi on matala ja sokkeloinen, mikä estää aallokon liiallisen nousun, joten se soveltuu aloittelijallekin melontakohteeksi. Öisin tunnelmaa luovat yölaulajat ja päivisin ruokokerttunen sirittää kaislikossa. Onnekas voi nähdä merikotkan liitävän kajakin ylitse tai seurailla taivaanvuohen lentoa ja hämmästellä sen lentoäänestä syntyvää mäkätystä.
Melomaan voi lähteä monesta paikasta, mm. Uhratusta, Härkluomasta tai Nuhjasta (Latosaaresta). Järven voi kiertää kokonaan, jolloin matkaa tulee runsaat 20 km, tai tehdä lyhyemmän lenkin. Aivan järven perimmäiseen osaan, Suomenperän järvelle, ei kuitenkaan ole asiaa lintujen pesintäaikana.
Latosaaren lintutornilta matka jatkuu kohti kalliorantaista Isoluotoa, jossa nautitaan retkieväät laavulla nuotiotulen äärellä. Saaressa on myös loistavia paikkoja pystyttää teltta tai yöpyä riippumatossa. Härkluomaan kannattaa palata Mustsaaren tröömin kautta.
Retkiluistelijat löytävät Koskeljärvelle usein jo marraskuussa
Koskeljärvi on matala ja suojainen, joten se jäätyy ensimmäisten joukossa. Lounais-Suomen usein lumettomat talvet ovat otollisia retkiluisteluun. Aloitin retkiluisteluharrastukseni juuri Koskeljärvellä muutamia vuosia sitten. Marraskuun toisena viikonloppuna jää lauloi viilettäessämme koko järven ympäri 25 kilometrin pituisen matkan talven viimeisten auringonsäteiden valaistessa kiiltävää, sileää jäänpintaa, jonka alta erottuivat kaikki vesikasvitkin. Paluumatkalla myötätuuli antoi huimat vauhdit. Lähes yhtä hieno oli kauden avaus itsenäisyyspäivänä 2020, mutta tuolloin jään paksuus ei riittänyt koko järven kiertämiseen.
Talkootyön voimannäyte: Alasatakunnan Rekeilijät ry ja lukuisat vapaaehtoiset huolehtivat Koskeljäven rakenteista ja reitistä
Metsähallitus luopui Koskeljärven reitin ylläpidosta vuonna 2016 määrärahojen puuttuessa. Joukko Koskeljärven ystäviä päätti yhdistää voimansa. Käynnistyi mittava reitinkunnostushanke. Alkukartoitusta olin itse tekemässä Leader Pyhäjärviseudun hallinnoiman luontomatkailuhankkeen turvin. Työkaverini Jussi Aaltosen kanssa kävelimme reitin päästä päähän, laskimme pitkospuiden tarpeen ja kartoitimme reitin muutoinkin ottaen huomioon mm. opastekylttien tarpeen. Järvelle aikoinaan rakennetut pitkospuut olivat lahonneet ja osin jopa vaaralliset, nuotiopaikat ja laavut kaipasivat kunnostusta eikä lintutornikaan kauan ilman huoltoa kestäisi.
Suomen Ladun jäsenyhdistys, Alasatakunnan retkeilijät ry teki Metsähallituksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä se sitoutui yhdessä vapaaehtoisten talkoolaisten kanssa kunnostamaan ja pitämään kunnossa Koskeljärven reitin, tulentekopaikat, taukopaikat ja laavut. Mukaan saatiin mittava määrä paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä Euran kunta. Kesällä 2019 reitti saatiin kuntoon. Talkoita tehdään edelleen jatkuvasti laavujen ja pitkospuiden kunnostamiseksi, laiturien rakentamiseksi ja polttopuiden saatavuuden turvaamiseksi. Ja vessat kaipaavat aina huoltoa!
Koskeljärvi, lintujärviemme ykkönen
Koskeljärven nostaa lintujärvien ykköseksi lintujen määrä ja lajiston monipuolisuus. Erityisesti rantametsien linnusto on monipuolinen ja alueella pesii runsaasti varsinkin tikkoja. Nakkilalainen luontokartoittaja Sami Luoma on tehnyt alueella viimeisimmän lintulaskennan vuonna 2016. Sen mukaan alueella on huomattavasti enemmän lintuja kuin aikaisemmissa laskennoissa on todettu. Alueella on runsaasti mm. pikkulokkeja, telkkiä, punasotkia, rantasipejä ja ruokokerttusia.
Koskeljärvestä viilliinyttään vuosittain elokuussa
Ohjelmatoimijat levittäytyvät ympäri järveä jonakin elokuun viikonloppuna.
Tapahtumissa on tarjolla vesieläinten ja lintujen tunnistusta, patikka- ja melontaretkiä sekä kulttuuria ja historiaa. Kukin voi kokkailla omatoimiseesti upouusilla, talkoilla kunnostetuilla nuotiopaikoilla. Honkilahden koululla on tarjolla lähiruokakeittolounasta ja Perinnepadan Villiruokaravintola palvelee Härkluomassa. Tapahtumassa paikalliset yrittäjät arpovat palkintoja ja esittelevät toimintaansa.
Koskeljärvi on tutustumisen arvoinen vuoden jokaisena päivänä.
Lisätietoa Koskeljärvestä Luontoon.fi-palvelussa
Alueelle järjestää melontaretkiä Avec Marja – Marjan matkassa.
Voit lukea lisää kirjoittajan artikkeleita Retkipaikasta tai Avec Marjan blogista, Hetkiä ja retkiä luonnossa,
Lämmin kiitos valokuvista Koskeljärvi-kirjan kirjoittajille Teija Kirkkalalle ja Tuomo Hurmeelle sekä muille kuvaajille.