Syysyö koiran kanssa Loviisan Ahvenkosken koirametsässä: Nuku yö ulkona, syyskuu

Aidattuja koirametsiä on Suomessa jo runsaasti, mutta yöpymispaikkana koirametsä ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen. Retkipaikalla myyntiä ja markkinointia koordinoiva Jonna, jonka voi tavata myös Suomen luontokeskus Haltian infopisteeltä jakamassa retkeilyneuvoja, tarttui Nuku yö ulkona -haasteeseen syyskuun lopulla. Hän vietti ystävänsä ja Ruune-koiran kanssa yön Loviisan Ahvenkosken koirametsässä ja totesi, että aidattu, yksityiskäyttöön varattava alue on mainio paikka yön yli -retkelle.

Loviisa valikoitui kohteeksi käytännön syistä.

– Loviisa sijaitsee kätevästi meidän kotiseutujemme, pääkaupunkiseudun ja Lappeenrannan, puolivälin tienoilla. Se oli meille siis otollinen kohtaamispaikka, Jonna kertoo.

Kokoonpano oli tuttu jo aiemmilta luontoöiltä, mutta yöpyminen koirametsässä oli uusi kokemus.

– Muutamassa yksityiskäyttöön varattavassa koirametsässä olen vieraillut aiemminkin, mutta yö sellaisessa oli uusi juttu meille kaikille.

Valmiiksi varusteltu metsä

Ahvenkosken koirametsässä yöpyjällä on valinnanvaraa: nukkua voi laavulla tai kodassa, ja alueelle saa pystyttää myös oman teltan. Jonnan mukaan varustelu oli mietitty hyvin sekä yöpyjien että päivävierailijoiden tarpeisiin.

– Koiran jätöksille löytyi roskiksia ja ihmisten jätöksille huussi. Lisäksi oli tulisteluun ja nukkumiseen soveltuva kota ja erillinen laavu sekä jopa temppurata koirille metsäisen miljöön lisäksi. Koirille oli paikan puolesta tarjolla myös vesikuppi ja -kanisteri sekä koirankakkapusseja, ihmisille tulentekovälineet sekä käsidesiä ja vessapaperia.

Koska kaikkea ei voinut etukäteen tietää, autoon pakattiin varmuuden vuoksi vaikka mitä. Suurin osa kamppeista jäi kuitenkin porttien ulkopuolelle pysäköityyn autoon.

– Tärkeimmiksi omiksi varusteiksi osoittautuivat, kuten yön yli -retkellä voisi kuvitellakin, makuupussi ja -alusta, hammasharja ja -tahna sekä kuivat vaihtovaatteet. Koiran kannalta tärkeimpiä olivat pyyhkeet, viltti ja ruokakuppi, Jonna listaa.

”Turhaksi” tavaraksi jäi lopulta teltta, sillä seurue päätti nukkua kodassa.

– Se laskettakoon ulkona nukkumiseksi, sillä lämmitystä ei ollut ja kodan ikkuna-aukoilla oli vain muovikalvot suojaamassa sateelta, Jonna perustelee.

– Pelitkin jätimme autoon, sillä retkitulilla aika kuluu rattoisasti, eikä ulkoisia ärsykkeitä usein kaipaakaan.

Omassa rauhassa, mutta ei syrjässä

Koirametsän alue on hyvin yksityinen, mutta Jonnan mukaan aivan yksin syvällä metsän siimeksessä ei silti olla.

– Meillä oli auto parkkeerattuna koirametsän porttien ulkopuolelle, joten hädän tullen olisimme päässeet pois helposti ja nopeasti. Tien toisella puolella toimii myös upealla merenrantatontilla Söderstrand Bed & Breakfast, Jonna huomauttaa.

Yö sujui rauhallisesti.

– Nukuimme kaikki kolme koko yön putkeen turvallisin mielin, emmekä havahtuneet mihinkään erikoiseen ääneen tai näkyyn.

Etukäteen Jonnaa mietitytti edellispäivien runsas sade. Illalla ripotteli ja yöllä satoi välillä runsaamminkin, mutta se ei lopulta koitunut ongelmaksi. Yön alin lämpötila oli noin 6–7 astetta, ja päivällä mittari kohosi noin 13 asteeseen.

– Meillä oli sadevaatteet, ja koiralle oli pyyhe mukana. Meitä ei onneksi ole tehty sokerista, saappaat on keksitty ja sitä rataa, Jonna naurahtaa.

Häkellyttävintä oli Jonnan mukaan huomata, kuinka nopeasti pimeä taas syksyllä laskeutuu.

– Tämä on tietysti jokavuotinen toistuva oivallus.

Sade jäi yöhön, ja aamu palkitsi.

– Seuraava aamu oli mielettömän kaunis: tyyni meri, kirkas taivas ja ihana syyskuun lopun aurinko saivat ruskan värit loistamaan.

Carbonaraa laavulla, makkaraa kodassa

Sateelta suojauduttiin myös ruokailuissa: päivällinen kokkailtiin laavun suojissa ja iltapala nautittiin kodan tulilla.

– Eväät on usein ehkä paras osa retkeä. Ihmisolentojen ruoaksi meillä oli mukana perus Knorrin pasta carbonara -pussi. Toimii aina. Keiteltiin se retkikeittimellä laavulla, jossa oli kiva istuskella, kun laverien keskellä oli reikä jaloille.

Iltapalaksi grillattiin makkaroita ja suklaalla täytettyjä banaaneja.

– Kodassa oli tunnelmaa nuotion loisteessa, ja käytimme myös paikan omia retkilyhtyjä. Koira sai nauttia puruluista ja omista pöperöistään. Taisi mukaan sujahtaa pala makkaraakin.

Vapaana juoksemisen riemu tarttuu

Parasta yössä oli Jonnan mukaan irtautuminen arjesta ja koiran riemu, kun se sai juosta vapaana.

– Oli mukava tehdä retki, jossa tietää alueen olevan suljettu. Koiraa saa koirametsässä juoksuttaa ilman remmiä, ja eläimen ilo tarttuu omistajaankin.

Alueen temppurata jäi tällä kertaa kokematta.

– Oma koira viihtyy paremmin puiden ja pensaiden keskellä.

Jonna suosittelee koirametsässä yöpymistä kaikille nelijalkaisten kanssa liikkuville, erityisesti niille, jotka vasta aloittelevat retkeilyä koiran kanssa.

– Aidatulla, yksityiskäyttöön varatulla alueella tietää, ettei lemmikki pääse karkaamaan, vaikka sitä saa pitää kytkemättömänä. Myöskään ulkopuoliset ihmiset tai eläimet eivät alueelle pääse. Siispä jos haluaa nukkua luonnossa rauhassa ilman muita ihmisiä, miksei lähtisi moiseen paikkaan vaikka ilman koiraakin!