Kansallismaisemat
Mitä ovat Suomen kansallismaisemat?
Suomen kansallismaisemat, joita on kaikkiaan 27 kappaletta, ovat laajoja maisemakokonaisuuksia. Toisin kuin esimerkiksi kansallispuistoille, kansallismaisemille ei ole määritelty pilkuntarkkoja rajoja, ja ne voivat ne pitää sisällään mm. luonnonsuojelualueita, kyliä, kaupunginosia ja ainakin osittain myös kansallispuistoja. Kansallismaisemat eivät ole pelkkiä luontokohteita, vaan niihin kuuluu myös historiallisia ja kulttuurisia piirteitä kuten kirkkoja, linnoja, viljelysmaita ja vanhoja ruukkeja. Kansallismaisemat kertovat omaa tarinaansa Suomen historiasta ja suomalaisuudesta.
-
Kohteet on valittu niin, että ne edustavat Suomen monimuotoista kokonaiskuvaa.
-
Maisemat yhdistävät luonnon ja ihmisen toiminnan perinteitä (kaskenpoltto, pellonraivaus, ruukkitoiminta).
-
Koska alueet ovat laajoja, niin voi tutustua oikeastaan millä liikkumismuodolla tahansa, moniin jopa autoillen.
Milloin ja miten kansallismaisemat valittiin?
Kansallismaisemat valittiin 1990-luvun alussa ympäristöministeriön aloitteesta. Kansallismaisemista kiinnostuneille suosittelemme lämpimästi luettavaksi Lauri Putkosen toimittamaa teosta Kansallismaisema (Ympäristöministeriö, 1993).
Millaisia Suomen kansallismaisemat ovat?
Kansallismaisemat on jaoteltavissa useisiin peruskokonaisuuksiin:
-
Merelliset ja saaristomaisemat
-
Merellinen Helsinki, Saaristomeri, Merenkurkun saaristo, Hailuoto
-
-
Kulttuurihistorialliset kaupunki- ja ruukkimaisemat
-
Vanha Porvoo, Espoon Tapiola, Snappertuna & Fagervikin ruukki, Pohjan ruukit, Aurajokilaakson kulttuurimaisema
-
-
Järvi- ja jokimaisemat
-
Porvoonjokilaakso, Köyliönjärvi, Vanajaveden laakso, Rautaveden kulttuurimaisema, Tammerkoski, Imatrankoski, Heinäveden reitti, Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat, Tornionjokilaakso–Aavasaksa
-
-
Pelto- ja vaaramaisemat
-
Hämeenkyrön kulttuurimaisema, Pohjois-Karjalan vaarakylät, Kyrönjokivarsi & eteläpohjalaiset viljelyslakeudet, Väisälänmäki, Koli
-
-
Tunturimaisemat
-
Pallastunturit, Utsjokilaakso
-