Paratiisin poluilla – Ruotsinkylän tutkimusmetsän puulajipolku, Tuusula

Kaupallisessa yhteistyössä Tuusulan kunta

Etelä-Tuusulan Ruotsinkylässä on 450 hehtaarin laajuinen tutkimusmetsä, jossa pääsee sukeltamaan eksoottisia havupuita kasvaviin metsiköihin. Lajien vaihtumisen huomaa jopa poluille varisseiden neulasten väristä. Reitit ovat toistaiseksi merkitsemättömiä, mutta leveillä poluilla pysyy helposti. 

Helppokulkuinen ulkomaisiin havupuihin tutustuttava reitti.

Reitin pituus: 3 km

Opasteet: Puulajikylttejä   

Reitti: Metsäpolkuja ja metsäautotie

Palvelut: 1,5 nuotiopaikkaa, piknikpöytiä 

Kohokohta: Suurten ulkomaisten havupuiden metsiköt

Bussit: HSL liikennöi Tuusulanväylää pitkin, pysäkki moottoritien varressa: ”Berga”

Pysäköintialueet:

Ruotsinkylän tutkimusmetsän polut.

Suomalaisella metsäntutkimuksella on vuosisataiset perinteet ja kansainvälisestikin ainutlaatuisen pitkäaikaiset mittausaineistot. Metsätieteellinen koelaitos perustettiin Metsähallituksen alaisuuteen vuonna 1917, kun ymmärrettiin, että nuori valtio tarvitsi tieteellistä tutkimustietoa metsäomaisuuden vaalimiseksi ja kehittämiseksi. Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja, professori Olli Heikinheimo rakennutti valtakunnan kattavan tutkimusmetsäverkoston, johon kuuluva Ruotsinkylän tutkimusmetsä perustettiin vuonna 1923. 

Tutkimusmetsä perustettiin vuonna 1923. Kuva: Antti Kallio.

Ruotsinkylässä tehdään pitkäkestoisia tutkimuksia ulkomaisista puulajeista, rauduskoivun sopeutumisesta muuttuvaan ilmastoon, juurikäävän leviämisestä, kotimaisten puiden siemensadosta sekä erilaisista metsänjalostukseen liittyvistä kysymyksistä. Oman erityislisänsä antavat Tuusulan moottoritien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys. Mittaussarjoja on pystytty käyttämään myös ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen metsien kasvulle ja terveydelle aiheuttamien vaikutuksien tutkimiseen.

Paratiisinmäen reiteille pääsee Maisalantien varresta kolmesta suunnasta (osoitteet ja karttalinkit ylempänä). 

Eteläisin reitti alkaa 400 metriä Tuusulanväylän alituksen pohjoispuolelta. Molemmin puolin Maisalantietä on tilaa kuudelle autolle. Länsipuolelta lähtee tikkusuora metsäautotie, joka seurailee näyttäviä kallioseiniä, kapenee ja kääntyy sitten pohjoiseen. Pian saavutaan jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujan, professori Erkki Lähteen 60-vuotisjuhlametsikköön, joka kasvaa kaikenikäistä puustoa. Sen jälkeen erkanee itään parikin mutkittelevaa polkua, joita pitkin pääsee Maisalantien varressa olevalle laajalle Bergan liityntäpysäköintialueelle, jonne mahtuu aina pysäköimään. Sieltä sopii marssia myös kohti Paratiisinmäkeä.

Lehtikuusikko vaihtaa väriään monta kertaa vuodessa.

Polkujen risteyksestä jatketaan pohjoiseen, laskeudutaan purolaaksoon ja ylitetään silta. Oikealla puolella on kummallisen näköisiä mäntyjä. Näyttää kuin niillä ei olisi lainkaan rungon tyviosaa, vaan kannosta kasvaisi puun latva. Niinpä itse asiassa onkin. Tuoreisiin kantoihin on ympätty hyvälaatuisen puun oksa, samalla tavalla kuin omenapuita jalostettaessa. Näin saadaan nopeasti siemeniä, joista kasvaa puita, joissa toistuvat niiden emojen hyvät ominaisuudet. 

Professorin pytinki

Kolmas reitti alkaa Professorin pytingiltä, jonka pysäköintialueelle pääsee ajamalla sata metriä ylös Maisalantieltä alkavaa metsätietä. Varsinkin viikonloppuisin ja iltapäivisin parkkipaikka on usein täynnä koiranulkoiluttajien, ulkoilijoiden ja talvella myös hiihtäjien autoja. Metsätien länsipuolella on yksityinen pihapiiri, jonka parkkipaikka on tarkoitettu yksinomaan Tammikon Tallin asiakkaille. Tästä alkaa suosittu 3-kilometrinen Lehtikuusenmäen polkulenkki, jonka Seitsemän veljeksen vaellusreittiin liittyvä mobiiliopastus esittelee eläinlajeja ja antaa vinkkejä ulkokuntopiiriin. Talvisin lenkillä kiertää hiihtolatu, joka on osa Ruotsinkylän 40 kilometrin latuverkostoa.

Lehtikuusenmäen reitille on rakennettu hauska ulkokuntopiiri.

Metsäntutkijat ovat kaukokatseisia. Ruotsinkylässä he alkoivat tallentaa metsähistoriaa ja esineistöä heti tutkimusmetsän perustamisen jälkeen. Komea karjalaistyylinen 2-kerroksinen hirsiaitta valmistui metsämuseoksi jo vuonna 1925. Se nimettiin myöhemmin ruotsinkyläläisen metsänjalostuksen professorin Max Hagmanin mukaan Professorin pytingiksi. Museoaittaan kertynyt runsas aineisto siirrettiin Punkaharjulle, kun sinne valmistui Suomen metsämuseo Lusto vuonna 1994. 

Pytingin nuotiopaikkaa saavat käyttää kaikki ulkoilijat, mutta polttopuut on syytä tuoda itse mukanaan. Tutkimusmetsässä vierailevat kouluryhmät käyttävät pytinkiä tukikohtanaan, joten anna heille etuoikeus nuotiopaikkaankin. 

Karjalaistyylinen Professorin pytinki toimii metsäkoulun tukikohtana.

Paratiisinmäen reitille pääsee kävelemällä Maisalantietä sata metriä Helsinkiin päin, ylittämällä tien ja kulkemalla sata metriä punaisen ladon sivuitse kulkevaa polkua. 

Arboretum

Teräsaidan takaa alkaa pienialainen puulajipuisto, arboretum. Sen perustanut professori Max Hagman työskenteli ja asui Ruotsinkylässä yli 40 vuotta. Arboretumia on täydennetty, ja nyt siinä kasvaa peräti 84 puulajia, joista muutamat ovat lajinsa suurimpia Suomessa. Valitettavasti alueesta tai sen puulajeista ei ole vielä opaskylttejä.

Professori Hagmanin panos maamme metsänjalostuksen kehittämisessä oli korvaamaton. Hän johti aikoinaan jalostusasemaa, joka toimi kasvihuoneineen tutkimusmetsän yhteydessä vuosina 1947–2012. Sen tehtävänä oli löytää kasvultaan, laadultaan ja kestävyydeltään hyviä puuyksilöitä ja risteyttää niiden ominaisuudet puujälkeläisille. Tutkijoita kiinnostivat kotimaisten puulajien (mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa ja tervaleppä) lisäksi lehtikuuset, pihtakuuset, douglaskuusi ja kontortamänty.

Hagman hallitsi useita kieliä ja matkusti laajasti ympäri maailmaa keräten runsaasti metsäpuiden siemeniä. Työtehtävien ohessa hän ehti olla perustamassa puutieteellistä Dendrologian Seuraa. Kyläläiset muistavat hänet erityisesti jutunkertojana, valokuvaajana ja innokkaana metsästäjänä. Hän näet toimi metsästysseuran puheenjohtajana peräti 50 vuotta.

Ruotsinkylän kyläyhdistys vaalii Hagmanin perintöä järjestämällä vuosittain arboretumin kunnostustalkoot.    

Paratiisinmäki

Lähestytpä mistä suunnasta hyvänsä, niin nyt saavut vihdoin itse Paratiisinmäelle. Mäki on saanut nimensä eksoottisista puulajeistaan, lähinnä havupuista, joita on tuotu Etelä-Suomea vastaavista ilmasto-oloista, eli Venäjältä, Siperiasta, Itä-Aasiasta, Alpeilta, Kalliovuorilta, Alaskasta ja Kanadasta. 

Mäellä risteilee B-kirjaimen muotoinen polkuverkosto, josta on monta pistopolkua. Pysy vahvimmilla poluilla, niin et ajaudu asuntoalueelle tai entiselle jalostusasemalle, joka on nykyisin yksityisomistuksessa. Suurten kuusten juurella on aarniometsän tuntua: peikkometsän hämyä, kaatuneita puita, eikä juuri lainkaan aluskasvillisuutta. Siellä täällä näkyy runkoihin maalattuja numeroita tai puuvarressa olevia koodikylttejä, jotka kertovat emäpuun tai metsikön tunnuksen. Tutkimuksista näkyy muitakin jälkiä, kuten kariketta kerääviä haavilaitteita ja sähköjohtoja.

Maastopyöräilijät viihtyvät Paratiisin poluilla. Kuva: Jani Kääriäinen.

Puulajiopasteet ovat paikoin säilyneet. Niihin on kirjoitettu puun suomenkielinen ja tieteellinen nimi, tietoa lajin menestymisestä Suomessa, alkuperä ja metsikön perustamisvuosi: Arkangel, British Columbia, Hokkaido, aika jännää. 

Taukopaikkana on ollut ainakin jo pari vuosikymmentä epävirallinen nuotiopaikka, jota kukaan ei huolla eikä kukaan ole myöskään purkanut. Istuinpenkit ovat osin romahtaneet, mutta hyvällä tahdolla niille uskaltaa istahtaa. 

Vanha nuotiopaikka odottaa reipasta kunnostajaa.

Mielenkiintoisimman lenkin saat luotua, kun jätät autosi Bergan liityntäparkkipaikalle, suuntaat kulkusi ensimmäisenä mainitulle lähtöpaikalle, kierrät kaikki Paratiisinmäen polut, tutustut arboretumiin ja kävelet Professorin pytingin nuotiopaikalle viettämään taukoa. Sen jälkeen voit kävellä pyörätietä pitkin takaisin autolle tai kiertää sitä ennen vielä Lehtikuusenmäen 3-kilometrisen lenkin. 

Artikkeli: Mikko Lamminpää

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.