Kesäretki Myllylammen ulkoilu- ja virkistysalueelle Miehikkälässä

Elokuu oli puolessa välissä ja meillä alkoi kesän viimeinen suunniteltu lomareissu, paimenloma Miehikkälässä Seppälän lomalaitumella. Perjantaina saavuimme vasta iltasella perille mieheni sekä nuorimman pikkusiskoni kanssa. Perjantaina vietimmekin illan vain tuvan pihapiirissä ja tilan lampaita rapsutellen. Lauantaina oli sitten aika tutkia, minkälaisia luontokohteita Miehikkälästä löytyisi. 

Myllylammen ulkoilu- ja virkistysalue kartalla (Tanssilavantie 39, Miehikkälä)

Salpalinja on varmasti Miehikkälän tunnetuimpia kohteita, mutta tällä kertaa emme päätyneet sinne vaan Salpalinjan lähellä sijaitsevalle Myllylammen ulkoilu- ja virkistysalueelle. Tarkoituksena oli päästä luonnossa liikkumisen lomassa myös uimaan, koska päivän lämpötila huiteli 25 celsiusasteessa. Salpalinjaan tutustuminen jäi tästä syystä siis toiseen kertaan. Myllylammen luontopolulta olisi kyllä opasteen mukaan päässyt myös Salpalinjalle, mutta sinne emme nyt suunnanneet. Myllylammen ulkoilu- ja virkistysalueella on Totta vai tarua -niminen luontopolku, jota pitkin lähdimme kulkemaan. 

Myllylammen ulkoilu- ja virkistysalue on monipuolinen retkikohde. Luontopolun lisäksi alueella on 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Alueella on myös uimaranta, jossa on yleiseen käyttöön tarkoitettu soutuvene. Lisäksi alueella on luontokuntosali, kuntorappuset, näkötorni, valaistu kuntorata kesä- ja talvikäyttöön, kaksi laavua sekä varauskota käymälöineen. Varauskodalle pääsee myös autolla. 

Alkumatkan kuljimme eri porukassa, kun frisbeegolfia harrastava mieheni heitteli kiekkoja radalla. Frisbeegolfrata kulki aluksi melko pitkään Totta vai tarua -luontopolun vieressä. Jossain kohtaa polku haarautui tiheämpään metsikköön, jolloin myös mieheni liittyi seuraamme. Metsän tihentyessä alkoi punkkien pelossa hieman harmittaa, että ei tullut laitettua pitkiä housuja jalkaan. Onneksi maasto oli vaihtelevaa, eikä tiheässä peikkometsässä talsittu koko aikaa. Maasto oli todella kuivaa, ajoittain kasvusto oikein rapisi kävellessä. Tästä aasinsiltana onkin hyvä muistuttaa siitä, että retkeillessä aina pitää katsoa mahdolliset varoitukset, jos tulenteko on mielessä. Meillä ei tällä kertaa ollut eväänä kuin myslipatukat ja vettä, jotka nautimme näkötornin toisella tasanteella varjossa. 

Metsän siimeksessä päästiin myös kipuamaan köyttä pitkin ylös ja löytyi myös näköalatasanne Myllylammelle päin.

Toinen laavupaikka Sihkarinkalliolla oli hieno. Päädyimme lopulta pulahtamaan laavun vieressä olevalta kalliolta. Lammen vesi oli todella lämmintä, mutta helteisessä säässä tuo pulahdus tuntui silti virkistävältä. Tämä pulahdus oli kyllä kohokohta tällä luontopolulla, jonka jälkeen jaksoi loppuun asti. Matkaa tuli lopulta noin 4,5 kilometriä. 

Loman kuitenkin kruunasi, kun pääsimme katsomaan vastasyntyneitä karitsoja Seppälän varsinaiselle tilalle. Näistä pienistä ja vähän isommistakin söpöläisistä haluan jakaa muutaman kuvan, vaikka ne eivät varsinaisesti Myllylammen virkistysalueeseen liitykään. Suosittelen kuitenkin paimenlomaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita eläimistä ja halukkaita kokeilemaan hetkellisesti kevyempää elämänrytmiä maalla.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.