Rakokivet, Puumala

Säännöllisin väliajoin minulta kysytään, että mainitse joku hyvä retkikirja mitä suosittelisit, joka sopisi niin aloittelijalle kuin vähän pidempäänkin retkeilyä harrastaneelle. GT tiekartasto on vakiovastaus tuohon. Se pitää oikeastaan sisällään yllättävän monta hyväksi havaittua kohdetta ja on korvaamattoman arvokas teos, kun nykytekniikka sattuu pettämään.

Seuraavakin kohde oikeastaan osui silmään juuri GT tiekartaston avulla, kun olimme lomailemassa jossain Mäntyharju-Mikkeli-Puumala -akselilla. ”Rakokivet” – siinä se nimi komeili keskellä karttalehteä ja pääsääntöisesti kohteet, jotka kartastoon ovat painettu ovat tutustumisen arvoisia. Otimme siis suunnan kohti Hurissaloa ja Saarijärven tuntumassa olevaa Välikankaanmäkeä ja läksimme katsastamaan luonnonnähtävyyden.

Rakokivet (4)

Perille saavuttaessa tie päättyy jonkinlaiseen hiekkakuoppaan, mutta heti oikealla näkyy mäntyjen takaa rinteessä valtaisa kallio. Tarkempi tarkastelu osittaakin kallion olevan kivi, tai oikeastaan useampi kivenjärkäle. Suomen viimeinen jääkausi, Veiksel-jääkausi on kuljettanut jään päällä ja sisällä suuria kallionlohkareita jopa satojen kilometrien päähän. Ilmeisesti nämä Rakokivet ovat löytäneet nykyisen paikkansa juuri siten n.75 000- 10 000 vuotta sitten.

Veden ja lämpötilojen vaihtelusta johtuen lohkareet ovat halkeilleet ja siten saaneet ensin nykyisen muotonsa ja sittemmin nimensä. Useasti kuulee mainittavan, että jokin tietty siirtolohkare olisi Suomen suurin, mutta Rakokivistä on ainakin helppo uskoa, että ne kuuluvat selkeästi Suomen suurimpiin ja samalla tarjoavat varsin mielenkiintoisen tutustumiskohteen.

Kivet kätkevät sisäänsä useita luolamaisia käytäviä ja onkaloita.

Rakokivet (14)

Osaan paikoista ei edes valo pääse paistamaan, joten voidaan puhua luolastosta. Kivet olisivat mitä mielenkiintoisin paikka harrastaa kiipeilyä, mutta itse ainakin jätin moisen urheilun väliin, koska korkeuserot ovat todella huimat ja sammaleen peittämia rakoja on vaikea havaita lohkareiden seasta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi myös mainita, että puut ovat löytäneet kasvualustan lohkareiden laelta. Kivien lomassa kasvaa myös monet kylmään, kuivaan ja tuuleen tottuneet lajit. Imarteet, sanikkaiset, sammaleet ja jäkälät peittävätkin suuren osan kiviä ja sen ympäröimää aluetta.

Rakokivet (9)

Rakokivet ovat todella komea paikallisnähtävyys, jota on varmasti jo aikojen saatossa käyty hämmästelemässä. Saimaan rantojen muinaisasukkaiden epäilläänkin käyttäneen siirtolohkareita palvontapaikkoina. Vielä 1800-luvun lopullakin ihmiset uskoivat, että tämänkaltaiset siirtolohkareet eli hiidenkivet ovat jättiläisten, hiisien tai pirujen työtä. Koska mikään luonnonvoima ei ole voinut kiviä paikalle kuljettaa sen ajan tietämyksen mukaan, asialla on täytynyt olla alueella asuvat jätit, jotka ovat kiukuissaan paiskoneet kiviä ympäri metsiä.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6821847 E 546030

Kuvat : Harri Leino ja Janne Lumikanta

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.