Mistä on Suomen maaperä tehty?

✪ Kaupallinen yhteistyö: Metso

Tuhansista järvistä ja järvien jäistä, joista ja lampareista. Tuuheista metsistä, metsien mustikoista, kuusikoista ja koivikoista. Kosteikoista. Vuodenaikojen toisinnoista. Kymmenistä kivilajeista.

Suomi-neidollamme on 3,5 miljardia vuotta vanha vartalo – ikivanha kiteinen kallioperä ja jääkauden runtelemat muodot. Mutta kuten sanottu, on tämä maa tunnettu vahvoista naisistaan, ja siksi tämä peräpohjolatar on minunkin mallini: huolehtiva, omistaan antava ja, noh, myönnettäköön, joskus myös sääilmiöiltään hieman hankala.

Sitä kutsutaan myös luonteeksi.

Luonto

Luonto
Kovin montaa sovellusta saati nettisivua ei tee luonnossa mieli avata, minkä vuoksi kuljen yleensä kännykkä lentotilassa tai vähintään äänettömällä. Haluan pysyä kaikelta ja kaikkien tavoittamattomissa, sillä silloin olen vain minä, ajatukseni, luonto ja luonnon rauha.

Tulevan kesän vaelluksia odotellessa lähdin päiväretkelle Vuosaaren kaakkoisniemeen Uutelan luontopoluille, tarkoituksenani poiketa tavoistani ja testata erästä sovellusta sekä sitä, miten helposti sen kanssa voisi leikkiä geologia vaikka Saanan huipulla tai Sokostilla, mittavilla pirunpelloilla, Luiron rannassa, Kolin korkeuksissa tai vaikka Kolmen valtakunnan rajapyykillä.

Avaan puhelimen, sipaisen itseni pois offlinesta. Olen kuin mikäkin takinkääntäjä. Ruudulle välähtää Kivikone, jota minun – lapsena kiviä keränneen ja niitä putsanneen, ihailleen ja tutkineen, ja niille puhuneen – on tarkoitus testata.

Kivikone
Iästäni häviää yhtäkkiä vuosia, ainakin kymmenen. Ei, enemmän! Olen hetkessä se sama aarteiden painosta paidanhelmansa venyttänyt pikkutyttö kynnenaluset täynnä hiekkaa. Tuohon aikaan vanhempani varmasti miettivät “voi miksi”, mutta ehkä juuri siksi, että voisin näin reilut 20 vuotta myöhemmin muistella tapahtunutta.

Kirjoittaa siitä artikkelin alkujaan luolablogina alkaneeseen Retkipaikkaan.

Vieläkö joku väittää, ettei Universumilla olisi sormiaan pelissä?

Mutta palatakseni aiheeseen: onnistuuko Kivikone herättämään sisäisen geologini? Eri kivilajejahan kun voi oppia tunnistamaan ulkonäöltä siinä missä kasveja tai eläimiäkin. Kokeillaan!

Kivikone
Parasta koko jutussa lienee se, ettei harrastus vaadi kalliita välineitä. Riittää, kun hankkii itselleen suojalasit sekä pajavasaran ja rautanaulan, joiden avulla voi testata mineraalien kovuutta. Magneettirauta tai kompassi kertovat arvatenkin kivilajien magneettisuudesta, ja sähkösulakkeen tai lasittamattoman posliinipalan avulla on helppo verrata mineraalien viirujen värejä tunnistusprosessin aikana.

Näiden lisäksi tarvitset tietenkin älypuhelimen ja netin, jotta voit todentaa löydöksesi Kivikoneen avulla.

Kivikone

“Valokuvassakin esiintyvä granaatti on saanut nimensä granaattiomenaa muistuttavasta ulkonäöstään. Se on suosittu jalo- tai korukivi, mutta sitä voidaan louhia myös hiontamateriaalin, kuten hiekkapaperin tai puhallushiekan, valmistamiseen.”

Muun muassa tällaisia faktoja löytyy Kivikoneesta – kätevästä palvelusta, joka auttaa tunnistamaan yleisimmät Suomesta löytyvät kivet ja mineraalit sekä kertoo perustietoja siitä, mihin kyseistä kiveä tai mineraalia käytetään.

Kivikone

Kivikone
Sovellus on kuin peli, johon on helppo jäädä nakeliin; yhtäkkiä kaikki kivet, viirut ja värit saavat merkityksen – oman nimen. Ominaisuudet. Tarkoituksen! Tiesitkö, että gneissi on Suomen kallioperän yleisimpiä kivilajeja, tai että kallioperässä muiden kivilajien halki kulkevina juonina esiintyvä juonikivi on nimeltään diabaasi. Vulkaniitit ovat yleensä yli 2 miljardia vuotta vanhoja!

Oma suosikkini on ehdottomasti syväkivilajina tunnettu gabro, jonka tunnistaa sen painosta, selvästi erottuvissa olevista mineraalirakeista ja vihertävästä väristä. Miten kaunista!

Kuva: Jari Väätäinen GTK

Kivikone

Kuvassa vasemmalla esiintyvä kyyhkynverenepunainen granaatti tunnetaan myös Lapin jalokivenä.

Kivikone
Vaikka suot ja metsät peittävät Suomea, ei sovi unohtaa kallioista maaperää, niiden luolia ja jyrkänteitä, koluja, tuntureita ja pirunpeltoja. Maankuori koostuu kivilajeista, jotka puolestaan koostuvat mineraaleista – niitä arvellaan olevan maailmassa yli 5000 erilaista.

Moderni maailmamme ei pärjäisi ilman puuta, kivestä puhumattakaan: esimerkiksi metallit, lasi, posliini, betoni ja monet muut rakentamisen raaka-aineet ovat peräisin maaperästä. Ilman maaperän metalleja eivät älylaitteetkaan toimisi. Jotta nykyinen elämämme ei uhkaisi Suomi-neidon kauneutta, on luonnonvarojen käsittely, jalostus ja kierrätys vastuullisesti äärimmäisen tärkeää.

Luonto

Sovellus toimii mutkattomasti, saa oivaltamaan ja oppimaan uutta ja koukuttaa aikuisenkin, mutta paria asiaa jäin näin vaeltajana pohtimaan. Yksi varavirtalähde tuskin riittää, ja kuuluvuuksien ääreen on vielä toistaiseksi päästävä, sillä sovellus toimii selaimessa.

Noin muutoin en keksi mitään syytä, miksi en tätä jatkossakin käyttäisi, sillä mikä nyt olisi parempaa, kuin tokaista ihan vaan muina tietäjinä omille vaelluskavareilleen, että nuo nuotion kivet muuten ovat lajiltaan… mitä? Sen voit selvittää jatkossa Kivikoneen avulla!

Apuna Metson ja GTK:n Kivikoneen rakentamisessa ovat toimineet Geologisen tutkimuskeskuksen asiantuntijat ja valokuva-arkistot.

Tutustu tarkemmin Metson kiviosaamiseen >
Tutustu tarkemmin geologiaan ja Geologiseen tutkimuskeskukseen >

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.