Latokartanonkoski, Perniö, Salo

Olin vieraillut Latokartanon koskella pokkarikameran kanssa pari vuotta sitten. Kesäkuussa olin ajamassa paikan ohi, joten päätin käydä korjaamassa tilanteen. Jäidenlähdön aikaan paikka on kuvauksellisesti oikea helmi, mutta tarjoaa toki kautta vuoden aina jotain uutta.

Kiskonjoen Latokartanonkoski on yksi Etelä-Suomen parhaista koskista. Paikalla oli mahdollisesti kruununmylly jo 1300-1400-luvuilla. 1550-luvulla koskeen rakennettiin Näsen kuninkaankartanoon liittyvä tullimylly, jossa oli neljä kiviparia. 1560-luvulla rakennettiin toinen, kahden kiviparin tullimylly. Vuonna 1556 koskeen rakennettiin vesisaha, joka uusittiin 1660-luvulla.

latokartanonkoski (4)

Näkymä myllysillalta on huikea, kuten myös kosken pauhu.

Yläjuoksulla on meneillään jokin tiehanke ja paikka on aikas raivatun näköinen, joka myös häiritsee paikalla viihtyvien neidonkorentojen pesintää, josta paikka on tuttu. Myös viime vuosien syysmyrskyjen ja Tapanin raivot näkyvät vieläkin ympäri aluetta.

Hieno paikka, voin suositella taas kerran, vaikka aluetta on nyt hieman myllätty. Kaikki portit ovat auki uusille seikkailijoille, jotka haluavat tutustua paikkaan.

latokartanonkoski (12)

Latokartanon kosken alueella on useita historiallisen ajan rakenteita ja perustuksia, muun muassa myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu vuonna 1805, sen toiminta loppui vuonna 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio.

latokartanonkoski (17)

Slagitiili on yleinen rakennusmateriaali juuri ruukkien ympäristössä, missä sitä oli saatavilla masuunien sivutuotteena. Slagitiili syntyi raudan valmistuksen sivutuotteena masuunissa. Sulatettu kuona valettiin muoteissa tiileksi.

Vuonna 1905 puretusta vasarapajasta erottuu maastossa vain vähäisiä jälkiä. Pitkähkön joensuuntaisen rakennuksen sisällä on kulkenut noin 1,5 metriä leveä vesiränni, jossa vesirattaat ilmeisesti ovat olleet. Pajarakennuksen raunion koskenpuoleinen seinä on noin 1,5 metriä paksu ja noin metrin korkuinen harmaakivestä ladottu muuri. Muilta osin rakennuksen ulkomitat ovat vaikeasti hahmotettavat.

Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella oli vuosina 1848–74 viinanpolttimo.

latokartanonkoski (9)

Latokartano on tullut tutuksi myös kauppa- ja teollisuuspaikkana. Jo 1600-luvun puolivälissä pidettiin Svartbäckin puron yhtymäkohdassa Broändassa sekä Mikkelin että Laurin markkinoita. Paikalta on löydetty Kristiina kuningattaren aikaisia rahoja, liitupiippuja ja vanhoja lukkoja. Kauppiaat saaristosta ja Turusta toivat markkinoille myyntiin mm. kalaa ja hylkeenrasvaa ja ostivat tervaa, rautaa sekä olutta.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6672100 E 286803

5 replies
  1. Antti Paija
    Antti Paija says:

    Hieno paikka, tosin minulle Perniötä pahemmin tuntematta, paikan löytäminen tuotti ongelmia. 52-tien varteen joku kyltti opastukseen, pls.

    Vastaa
  2. Vesa Vainionpää
    Vesa Vainionpää says:

    Samaa miletä Antin kanssa, hieno paikka, mutta vaikea löytää. Päätiellä ei mitään opastusta ja kun löytää edes lähelle niin vain haalistustunut viitta opastaa paikalle. Runsaasti on parkkitilaa, mutta sielläkään ei ole mitään opastusta. Voisi olla vaikka alueen kartta, jossa perinteinen ”olet tässä” merkki ja kalapaikat sekä rauniot merkattuna. Puuta ja heinikkoa joka puolella, kosken kohinan mukaan lähdin etsimään.

    Vastaa
  3. Esa
    Esa says:

    No terve, se on villiksi päästetty alue, joten ei siellä ole mitään velvollisuutta ylläpitää autoparkkia tai opastusta. Sen takia se onkin mielenkiintoinen kohde, upea rappiolla oleva näkymä, kuin englantilaisen puutarhan tekoraunio, mutta se ei ole tekoa vaan Varsinaisen Suomen korskeaa historiaa. ”Vesivoiman” omistaa nykyään Fiskars, rantoja pitkälti muut.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.