Kummittelevan kartanon puisto ja puutarha

Tampereen keskustasta löytyy historiaa moneen eri makuun: Vanhojen talojen seinillä on luotien reikiä sisällissodan ajalta. Tammerkosken voimalat kertovat omaa tarinaansa Suomen ensimmäisestä teollisuuskaupungista. Finlaysonin sekä Tampellan alue suorastaan huokuu historiaa.

Hatanpään kartanolla on oma merkittävä osuutensa jopa pohjoismaisessa historiassa ja sattuupa alue olemaan nykyään loistava kaupunkiretkikohde, josta voi nauttia vaikkapa piknikillä. Sen verran kohtaloita löytyy kartanon omistajilta, että kummitustarinat eivät ole aivan tuulesta temmattuja.

Piknik kohteena Arboretum on verraton

Piknik-kohteena Arboretum on verraton

Alue on nykyään poikkeuksellisen kaunista puistoa. Eikä siis mitä tahansa puistoa, vaan vanhaa kartanon pihapiiriä, jossa on upeita ja vanhoja lehtipuita, näyttävät maisemat Pyhäjärvelle sekä puutarha, jossa useita erilaisia kasveja. Muun muassa ruusutarha.

Ruusut kukkivat

Pelargoniat kukkivat

Ruusutarhan portti

Ruusutarhan portti

Hatanpään kartanon historia

Kartano syntyi 1690-luvulla, kun kolme alueen taloa yhdistettiin. Eräs alueen maanviljelyä kehittänyt kartanon isäntä Hans Boije (1717–1781) alkoi viljellä ensimmäisten joukossa perunaa myyntiin. Hän perusti alueen englantilaistyyppisen puiston, jota hoiti aikanaan jopa 30 puutarhuria.

Arboretum-1

Kartano siirtyi herralta toiselle 1700–1800 luvulla, ja vuonna 1912 koko 1459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin Tampereen kaupungille 2,5 miljoonalla markalla.

Arboretum-17

Myyntiä edelsi kartanon isännän pojan, Nils Idmanin, kavallusjuttu. Tapaus on edelleen pohjoimaisen rikoshistorian suurin kavallus: noin 10 miljoonaa markkaa kavallettiin 10 vuoden kuluessa Suomen Yhdyspankista (fuusioiden kautta nykyinen Nordea). Villin lännen pyssysankareiden kultaharkkoryöstöt jäävät kauas taakse tämän konnan setelipinojen rinnalla. Tapauksesta pitäisi tehdä elokuva ”Idman’s eleven” ja George Clooney pääosaan. Tuolloin summa vastasi noin 9 prosenttia Suomen Suurruhtinaskunnan budjetista.

Arboretum-2

Jos historialliset rikostarinat kiinnostavat, kannattaa tsekata tämä Hesarin juttu sekä tämä Timo Toivosen artikkeli.

Arboretum-14

Sen verran mahtipontisissa maisemissa ollaan, että huomaa omistajien olleen suurmiehiä – puutkin kohoavat tavallista koivua korkeammalle ja rantaa reunustaa kivimuuri.

Kartano nykyään

Hatanpään kartano

Hatanpään kartanon päärakennus

Nykyinen kaksikerroksinen uusrenesanssia edustava kartano valmistui vuonna 1885, kun vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa juhannuksena 1883. Vuonna 1900 valmistui uusgoottilaistyylinen Hatanpään huvila Idmanin yksityisasunnoksi. Kuulemma maksoi puolet Tampereen tuomiokirkon hinnasta, joten kyseessä ei ole ihan turha kasa laastia ja tiiltä.

Hatanpään huvila

Hatanpään huvila

Nyt kartanoa voi vuokrata tapahtumiin ja onkin ahkerassa käytössä, varsinkin kesällä. Huvila on Tampereen puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistona. Lisäksi läheltä löytyvät kartanon vanhat tallirakennukset.

Arboretum

Puutarha

Puutarhan polkuja

Arboretum on kaunis ja hoidettu puutarha, jossa kukat esittävät väriloistoaan. Puutarha sijaitsee kartanolta järvelle katsottuna vasemmalla muutaman sata metriä. Kaupunkilaiset käyttävät puutarhaa auringonpalvontaan ja virkistäytymiseen.

Alueella kulkee polkuja ristiin rastiin ja aikaa saa kulumaan helposti parikin tuntia, jos tykkää tutkiskella puutarhaa ja katsella maisemia.

Arboretum-13

Arboretumin esite löytyy tästä (pdf).

Vapaamuurarin hauta ja kummitus

Puistosta löytyy iso luonnonkivi, ”Vapaamuurarin hauta”, johon on kaiverrettu kreikaksi teksti ”Egno Kyrios tous ontas antou”  (suom. ”Herra tuntee omansa”). Täytyypä tunnustaa, etten ole löytänyt kiveä, vaikka 10 vuotta jo kiven heiton päässä asustellut. Kivi on Tampereen vanhin julkinen muistomerkki, eikä liene oikea hauta. Boije oli Vapaamuurari, joten mahtaa olla hänen kaiverruksiaan.

Liittyy kiveen myös tarina Hatanpään Heikistä, joka sodasta palattuaan, yllätys yllätys, rakastui ja kilpaili Lyyli-neidon rakkaudesta. Lopulta tarina päättyi siihen, että Heikki olisi kuollut kiven kohdalla. Tarina sijoittuu vuoteen 1245, kun Pyynikillä vietettiin vuotuista uhrijuhlaa.

Arboretum-22

Rantakivetys

Tampereen matkaoppaat järjestävät kummituskierroksia kaupungissa ja Hatanpään kartano on kuulemma yksi kohde. Kerrotaan, että kummitus olisi Idmanin suvun mies, joka veljensä kavalluksen takia menetti kaiken. Edelleen kartanossa voi kuulla askelia ja mystistä pianonsoittoa. Tarinoita löytyy monia, kun vain jaksaa netistä kaivella. Kummituksen on kuulemma nähty vaeltelevan puistossa harmaa puku päällä. Eipä näyttäytynyt minulle. Mokoma.

Taisi kummitus säikähtää ihmismassoja

Yhteenveto

Upea kohde, jos olet Tampereen suunnalla piipahtamassa ja käytössäsi on ylimääräistä aikaa. Ehdoton paikka tamperelaiselle. Kohde on samalla luonto-, historia- sekä kaupunkiretkikohde. Alueella pääsee liikkumaan esteettömästi sekä lasten rattaiden kanssa. Maasto on helppoa. Auringonlaskut ovat huumaavia suurten lehtipuiden lomassa, ja itsensä tuntee jotenkin pieneksi keskellä historiallisia rakennuksia ja upeaa puistoa.

Arboretum-7

Nälkäisille ja janoisille puutarhan kupeesta löytyy kesäkahvila. Löytyypä kartanon läheltä geokätkökin. Jos uimaan haluaa, löytyy kivimuurin seasta pieni kahlauspaikka tai sitten pulahdus onnistuu puulaiturilta.

Arboretum-21

Kartano sijaitsee ihan Tampereen keskustan kupeessa

Suosittelen yhdistämään osaksi vaikkapa Särkänniemen-reissua. Paikalle pääsee kätevästi keskustorilta bussilla. Auton voi tarvittaessa jättää Hatanpään kartanon tai sairaalan pihaan.

Googlemaps löytää perille tekstillä Hatanpään kartano, Tampere.

Kartta Kartanon pihaan | ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N/lat 6820939 E/lon 326995

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.