Kirjaesittelyssä Jouni Laaksosen Vaeltajan Erämaat

Jouni Laaksosen kirjan luettuani huomaan meneväni karttalaatikolle ja miettiväni, mihin erämaahan seuraavaksi suuntaisin. Olen omien polkujen kulkija, ja monesti keksin pienissäkin metsissä hyviä ”oikoreittejä”, joista hyvin usein löytyy yllätyksiä sekä hyvään ja huonoon suuntaan. Olen myös miettinyt, että jos eläisin toisella vuosituhannella, olisin löytöretkeilijä, sillä tulen niin onnelliseksi uuden löytämisestä. 

Kaikki lukemani Jouni Laaksosen kirjat on tehty viimeisen päälle: asiaan on paneuduttu kunnolla ja reittiselostukset ovat olleet tarkkoja. Tämä kirja jatkaa samaa perinnettä. Kirja esittelee 19 eri erämaa-aluetta Lapissa. Jokaisesta alueesta on selostus alueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta sekä käytännön asioista, kuten kulkemisesta erämaahan ja hyödyllisiä yhteystietoja. 

Suurimmassa osassa erämaita ei ole merkittyjä polkuja, joten jokainen suunnittelee reittinsä itse. Kirja sopiikin retkeilyn ja vaelluksen perustaidot osaaville, jotka rakastavat kulkea omia polkujaan koskemattoman luonnon keskellä. Erämaissa ei ole merkittyjä reittejä, avun saamiseen voi mennä aikaa ja sääolosuhteet voivat olla haastavia, joten hyvä suunnistustaito ja muut retkeilytaidot ovat välttämättömiä.

Kirjassa on esitelty monipuolisesti yleisesti käytettyjä erämaiden kesä- ja talvivaellusreittejä. Laaksonen on kirjoittanut myös omia reittiehdotuksia erämaa-alueille, ja kirjassa huomioidaan kävely- ja hiihtopatikoijien lisäksi pyörällä ja kanootilla kulkijat. Reitit on merkitty selkeästi kirjan karttoihin, jotka ansaitsevat kunniamaininnan tarkkuudellaan ja selkeydellään. Reittiselostusta on mukava seurata katsoen samalla kirjan kartasta, että missä oikein mennään.

Laaksonen tuo kirjassaan hyvin esille retkeilyn vastuullisuuden. Jokaisenoikeudet ja retkeilijän etiketti tulisivat olla jokaisen luonnossa liikkujan perustaitoja. Suomen luonnon ja erämaiden arvostus näkyy hänen tekstissään. Lyhyet omakohtaiset retkikertomukset eri erämaa-alueilta saavat itseni tuntemaan tunturituulen tuiverruksen poskillani ja erämaan hiljaisuuden kuiskivan korvissani.