Kalliota halailtavaksi asti: Sippulanniemen luontopolku Jyväskylässä

Sippulanniemen luontopolku löytyy Jyväskylän kaupungin reunalta, Kuokkalan takaa Sippulanniemestä. Alueella on golfkenttä ja polku risteääkin kenttää, mutta vaaraa ei ole kuin korkeintaan säikäyttää viaton golfaaja polulta kentän reunaa myötäilevälle tielle astuttaessa.

Sinnittelen aina kiertämällä polun oikeaan kiertosuuntaan, vaikka usein tekisikin mieli oikaista herkuttelemaan suoraan parhaille loppureitin paikoille.

Koko reitti on kuitenkin kiva ja vaihteleva, joten suosittelen neljän kilometrin reippailua kaikille kaupunkilaisille!

Reitin alkupäässä on kallio, jolla istuskelimme hetken ennen matkan jatkamista. Pudotus on jyrkkä ja märät kivet liukkaita, mutta nyt olikin oikein mukava sää istuskella hetki ja laskea ohikulkevia lenkkeilijöitä. Sippulanniemen kuntopolku on suosittu!

Kallioiden jälkeen mennään hetken aikaa kohti toista suosikkiani, umpeenkasvanutta Niemijärveä. Sen päästä menevät lähes näkymättömän vesistön yli pitkopuut ja silta. Kaikenlaista ötökkää lentelee yllä ja kohtikin, sisiliskot vilistävät aurinkoisilla pitkospuilla ja suon haju on omanlaisensa. Sitä en ihan vielä tiedä, mikä minua aina suossa kiehtoo ja pelottaa, mutta puoleensa ne vetävät.

sippulanniemi01

Metsätyypit vaihtelevat polulla, Niemijärveltä lähdettyä tulee lehtoa sekä kiipeämistä Majamäelle. Majamäki on lähes yhtä korkea kuin Harju keskustassa, mutta näkymät ovat erilaiset ja kun puusto on tiheää, ei mäeltä maisemakuvia saa.

Jos haluaa lyhyemmän lenkin, voi oikaista kohdasta, jossa lukee hyvin selkeästi kyltissä ”oikopolku”, silloin jää Majamäki väliin ja loppupätkän ihanat kalliot ovat hieman lähempänä.

Olemme käyneet jos jonkinlaisia kallioita ihailemassa, mutta Sippulanniemen polun loppupään kalliot ovat vaakasuorassa, kuten otsikossakin vihjasin. Niillä voi siis kävellä, maata ja halailla kiveä. Niillä voi myös kuvitella olevansa jossain ihan muualla kuin Jyväskylässä.

Kun katsoo, ettei istu muurahaisten polulle, voi myös murkinoida. Maha täynnä on kiva hilpaista parkkipaikalle ja kotiin.

sippulanniemi06

Kalliota on luontopolun loppupäässä iso, jännittävä kaistale.

Polulle pääsee omalla autolla parkkeeraamalla Ristikiventien ja Nurmilaukan risteyksessä olevalle parkkialueelle. Pyörällä ja kävellen pääsee vähän pidemmälle, eli parkkialueen sisääntulosta katsoen vasemmasta nurkasta lähtee polku, jota pitkin tullaan kuntopolulle, jota voi kävellä, kunnes opasteet näyttävät luontopolulle. Keltaiset täplät merkitsevät polkua jo kuntopolun kohdalla. Karttalinkki kaupungin sivuilta auttaa hahmottamaan pääsyn polulle, vaikka itse polulla kartta onkin tarpeeton!

Sippulanniemen luontopolku ja muita Jyväskylän kaupungin ylläpitämiä reittejä on esitelty aiemmin myös omassa retkeilyblogissamme nimeltä Rinkkaputki.

KARTTA ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6898663, E 434928 (parkkipaikka)

 

3 replies
  1. Kassu
    Kassu says:

    Kannattaakohan tuonne Sippulanniemen luontopolulle lähteä edes yrittämään lastenrattailla?

    Vastaa
    • Jonna Saari
      Jonna Saari says:

      Hei Kassu! Sippulanniemen reitillä on sen verran jyrkkiä pätkiä ja mm. pitkoksia, että sinne ei ehkä kannata lastenrattailla lähteä edes yrittämään. Esimerkiksi Aittovuoren reitti sopii tähän tarkoitukseen paremmin 🙂

      Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.